Tähän on kirjattu perusopetuksen kehittämisen kärkien hyvinvointioppimisen, ICT oppimisessa ja opetuksessa sekä uudistuva opettajuus kaupungin tason tavoitteita ja näkymiä. Näiden pohjalta koulut suuntaavat omaa suunnittelua ja toimintaa. Tärkeää on koulun tasolla arvioida oman koulun tilannetta ja painottaa toiminnassa kärkien mukaisia asioita oman koulun lähtökohdista konkreettisesti.

Hyvinvointioppiminen

Tavoitteet:

1. Hyvinvointioppimisen tulkintakehys, "oppiaineet" 1. sosiaalinen osaaminen 2. oppimaan oppiminen 3. elimistön ja mielen viestien havaitseminen ja tulkinta 4. oman ja ympäristön hyvinvoinnin arviointi ja tulkinta 5. tottumusten, arjen ajankäytön rytmit; uni, lepo ja rentoutuminen, liikunta, ruokailu, itsehoito on tuttu koko perusopetuksen henkilökunnalle ja oppilashuollon henkilökunnalle.

2. Hyvinvointioppiminen kärkiteemana ohjaa koulun arjessa toimintaa ja hyvinvointioppimista edistetään systemaattisesti jokaisella perusopetuksen vuosiluokalla oppilaiden ikätaso huomioiden.

3. Painopisteenä hyvinvointioppimisessa on oppilaiden vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen. Oppilaita ohjataan pysähtymään, pohtimaan ja analysoimaan omaa hyvinvointiaan. Isona tavoitteena on, että lapset oppisivat itse ymmärtämään oman terveytensä ja hyvinvointinsa merkityksen ja tärkeyden.

4 Hyvä ja joustava yhteistyö, perusluottamus, vuorovaikutuksellinen hyvinvointia ja oppimista edistävä toimintakulttuuri arjessa. (kouluyhteisön aikuisten, aikuisten ja lasten/nuorten sekä kodin ja koulun välinen vuorovaikutus ja yhteistyö)

5. OPS2016 kaupunkikohtaisessa työssä hyvinvointiverkosto työstää hyvinvointioppimisen opetussuunnitelman.

6. Hyvinvoinnista puhutaan kouluyhteisöissä kaikilla tasoilla ja mietitään ja kokeillaan erilaisia arjen käytänteitä, jotka tukevat ja edistävät kouluyhteisön, oppilasryhmien ja oppilaiden hyvinvointia ja hyvinvointioppimista. Käytänteitä jaetaan.

7. Hyvinvointiarviointi SDQ-kysely toteutetaan vuosiluokilla 3,5 ja 7 . Prosessi viedään erillisen ohjeistuksen mukaisesti.


Toimenpiteet:

Hyvinvointioppiminen on keskiössä koulun arjessa.
Hyviä käytänteitä jaetaan.
Hyvinvointiarviointi SDQ vuosiluokilla 3,5 ja 7
Laajoista terveystarkastuksista kootut luokkayhteenvedot (kouluterveydenhoitaja kokoaa) käsitellään yhteisöllisessä oppilashuollossa ja koonnit tiedoksi ja keskusteluun oppilaille ja henkilökunnalle sekä huoltajille ja nuorisotoimeen.

Arviointi ja mittarit :

Hyvinvointiarvoinnin hyödyllisyys suhteessa seuraaviin asioihin: puheeksi ottaminen, lapsen hyvinvointioppiminen, lapsen hyvinvoinnin tukeminen, keskustelun onnistuminen, yleinen palaute. Tämä toteutetaan keskitetysti webropol-kyselyllä huoltajille, oppilaille ja henkilökunnalle.

ICT oppimisessa ja opetuksessa

Tavoitteet:

OPS2016: Kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

• Vuonna 2017 Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opettajilla on käytössään henkilökohtainen päätelaite. Päätelaite voi olla oma tai koulun lainaama. Lukuvuoden 2015-2016 aikana opettajien henkilökohtaisia päätelaitteita otetaan käyttöön 30% opettajista. Päätelaitteiden hankinta resursoidaan vaiheittain opetustoimen ICT-talousarvioon vuosille 2015 - 2017. Päätelaitteiden lainaamiseen ja oman päätelaitteen käyttöön koulussa luodaan kaikkia kouluja koskeva yhteinen toimiva käytäntö. Opettajat hallinnoivat itse päätelaitteitaan.
• Vuonna 2018 Jyväskylän kaupungin perusopetuksen oppilailla on käytössään henkilökohtainen päätelaite. Päätelaite voi olla oma tai koulun lainaama. Oppilaille lainattavien päätelaitteiden hankinta resursoidaan vaiheittain opetustoimen ICT-talousarvioon vuosille 2015 - 2018. Lukuvuoden 2015-2016 aikana koulut testaavat oppilaiden omien laitteiden käyttöä ja koulun laitteiden lainaamista oppilaiden henkilökohtaiseen käyttöön. Oppilas hallinnoi itse omaa päätelaitettaan.
• Lukuvuoden 2015-2016 aikana kaikissa oppilaitoksissa on koko oppilaitoksen kattava langaton verkko.
• Lukuvuonna 2015-2016 Jyväskylän kaupungissa on toimiva ja riittävästi resursoitu pedagoginen tuki. Koulukohtaiset ja alueelliset tukihenkilöt on nimetty.
• Lukuvuonna 2016-2017 oppilaiden ja opettajien käytössä on yhteinen Hyvät käytännöt–materiaalipankki (työversio: https://peda.net/id/d932adb87), jonka tekemiseen ja ylläpitoon kaikki tukihenkilöt osallistuvat lukuvuonna 2015-2016. Oppilaat ja opettajat ottavat käyttöön hyviä käytäntöjä järjestelmällisesti.
• Oppilaiden ja opettajien tvt-osaaminen kartoitetaan säännöllisesti Opeka- (http://opeka.fi/fi) ja Oppika (http://oppika.fi/) järjestelmien avulla. Tukitoimet suunnitellaan kartoituksen tulosten perusteella.
• Oppilaat käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Tätä varten oppilailla ja opettajilla on käytössään monipuolinen verkko-oppimisympäristö, joka tukee yhteisöllistä tuottamista ja oppilaiden välistä viestintää sekä tarjoaa opettajalle hyvät työkalut oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin.
• Verkko-oppimialustojen ja sähköisten työvälineiden käyttöönotto tapahtuu TVT-OPSissa (työversio: https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus/osaaja) määritellyillä vuosiluokilla järjestelmällisesti.
• Lukuvuonna 2015-2016 verkko-oppimisalustojen käyttöönottoa laajennetaan vaiheittain koulukohtaisesti. Oppimisalustoja ovat esim. Peda.net, Office 365 ja SanomaPro, joiden käyttöönotto suunnitellaan ja toteutetaan koulukohtaisesti tukihenkilöiden ohjauksessa. Koulu voi valita oman "kärkityövälineen", joka otetaan käyttöön ensisijaisesti. Lisäksi muutamat koulut osallistuvat uusien verkko-oppimisalustojen pilotointiin.
• Vuoteen 2018 mennessä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen oppilailla on käytössään ”Kasvun kansio”, jonka avulla tuetaan laaja-alaisen osaamisen muodostumista, oppijan omaa tavoitteenasettelua, oppimishistorian tallentumista, oppimisen arviointia sekä itsearviointia. Kasvun kansion käyttöönotto aloitetaan vaiheittain lukuvuonna 2015-2016 ja se toteutetaan Peda.net -palvelun avulla.
• Lukuvuonna 2016-2017 perusopetuksella ja varhaiskasvatuksella on yhteinen TVT-OPS, joka määrittelee oppilaiden tvt -osaamistavoitteet eri vuosiluokille. Lukuvuonna 2015-2016 koulut laativat suunnitelman, miten TVT-OPS tullaan käytännössä toteuttamaan.
• Ohjelmoinnin opiskeluun hankitaan riittävä välineistö ja opettajat saavat siihen koulutusta.
• Perusopetuspalvelut kilpailuttaa ja valitsee sähköisten oppimateriaalien hankintakanavat lukuvuonna 2015-2016. Sähköisiä oppimateriaaleja otetaan käyttöön vaiheittain. Vuoteen 2018 mennessä oppilaat ja opettajat käyttävät laajasti pedagogista lisäarvoa tuovia sähköisiä oppimateriaaleja, jotka toimivat ympäristö- ja laiteriippumattomasti.
• Tieto- ja viestintätekniikan opiskelun tueksi perusopetuksen tuntikehykseen varataan erillinen tuntiresurssi lukuvuodesta 2016-2017 alkaen.

Toimenpiteet:

Alla on apukysymyksiä ajattelun tueksi, toimenpiteet voi jäsentää ja kirjata vapaasti. Kahteen ensimmäiseen kohtaan (opettajien ja oppilaiden henkilökohtaiset laitehankinnat) liittyvät resurssit ovat vielä epävarmoja elokuussa 2015, koska ne varmistuvat vasta sivistystoimen talousarvion valmistumisen myötä.

Millainen on opettajien laitteiden käyttöönottosuunnitelma? Millloin ja miten laitteita otetaan käyttöön? Ketkä niitä ottavat käyttöön tänä lukuvuonna?

Milloin ja miten testataan oppilaiden omien laitteiden käyttöä ja koulun laitteiden lainaamista oppilaiden omaan käyttöön? Ketkä testaavat?

Mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta koulun langaton verkko on riittävän kattava? Kuka ne tekee, milloin ja miten?

Ketkä ovat koulun pedagogiset ja tekniset TVT-tukihenkilöt? Millainen resurssi heillä on? Miten he toimivat käytännössä oman koulun sisällä? Toimivatko he myös muilla kouluilla, milloin ja miten?

Miten hyviä käytäntöjä levitetään?

Mitkä ovat koulun tavoitteet sähköisten työvälineiden ja verkko-oppimialustojen käyttöönotolle? Mikä on koulun "kärkityöväline"? Miten, milloin ja kenen toimesta sen käyttöönotto tapahtuu tai sitä laajennetaan?

Milloin ja miten "Kasvun kansiota" testataan? Ketkä sitä testaavat? Millainen käyttöönottosuunnitelma sille on?

Mitä järjestelyjä tai toimintatapojen muutoksia tarvitaan, jotta TVT-OPS voi toteutua lukuvuoden 2016-2017 alusta? Pitääkö siitä tehdä erillinen suunnitelma? Jos pitää, niin kuka tekee, miten ja milloin?

Mitä välineistöä tarvitaan, jotta ohjelmoinnin opetusta (OPS2016) voidaan testata lukuvuonna 2015 - 2016? Ketkä sitä testaavat, milloin ja miten?

Miten sähköisten oppimateriaalien käyttöönottoa tuetaan lukuvuonna 2015-2016?

Uudistuva opettajuus (ja vuorovaikutuksellisen toimintakulttuurin kehittäminen

Tavoitteet:
Oppiva yhteisö ja oppiva opettaja.
Jatketaan ja vahvistetaan koulussa suunnittelussa ja toiminnassa yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuria - kukaan ei tee työtään yksin.
Tehdään kokeiluja. Mitä ja miten voisimme tehdä arjessa toisin?

Alla keskeiset uuden opetussuunnitelman oppimiskäsityksen periaatteet, joita on hyvä tarkastella kun pohditaan uudistuvaa opettajuutta.

-Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa.

-Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

-Opitaan yhdessä vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

-Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden erilaisia luovan ja kriittisen ajattelun taitoja, herkkyyttä ymmärtää asioista toisten kannalta sekä ongelmanratkaisun hallintaa.

-Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen

-Tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen (itseohjautuvampaa opiskelua).

-Oppimisprosessin aikana oppilas oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä tietojen ja taitojen oppimista edistäviä strategioita.

-Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja vaatii joskus sinnikästä ja pitkäjänteistä harjoittelua.

- Jotta oppilaat osaavat hyödyntää ja soveltaa oppimaansa uusissa tilanteissa, opetus järjestetään siten, että oppilaat voi kokea opittavat asiat itselleen merkityksellisiksi.

-Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestään oppijana ohjaavat oppimisprosessia.

- Koska oppilaan minäkuva ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen, oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus on tärkeää.

- Oppimista edistävän realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa oppimista tukevaa ja välittävää vuorovaikutusta

Oppivan työyhteisön tunnusmerkkejä:

• Hyödynnetään työ ja erilaiset arjen tilanteet oppimisympäristönä
• Annetaan ja vastaanotetaan tukea ja apua
• Jaetaan osaamista, kokemuksia ja käytänteitä
• Kuullaan erilaisia näkemyksiä
• Sallitaan virheiden tekeminen ja ”epäonnistumiset”
• Iloitaan yhdessä onnistumisista!

Oppiva työntekijä

• Olen oma itseni
• Olen ihmisläheinen
• Olen aktiivinen ja kannan vastuun työstä ja omasta kehittymisestäl
• Laitan oman persoonani peliin
• Pystyn iloitsemaan muiden menestyksestä
• Ymmärrän, että viisaus asuu muuallakin kuin johtajan päässä J
• Tuen esimiestäni
• Annan tilaa erilaisuudelle

Toimenpiteet
Jaetaan ja vahvistetaan hyviä pedagogisia käytänteitä. Tehdään rohkeita kokeiluja ja reflektoidaan ja opitaan ja jaetaan kokemuksia. Kouluyhteisötason pohdinta ja tavoitteiden asettaminen keskiössä.
KEOS2015 ja kaksi VESO-puolikasta sekä pedagogiset iltapäivien kautta tuetaan uutta opettajuutta.



Arviointi: Koulun tason osaamis-/ ja kehityskeskustelut - koko yhteisö, tiimi, yksilö. Reflektointi