Draamapajojen tavoitteena oli saada oppilaat ja opiskelijat pohtimaan erilaisuutta ja omaa suhtautumistaan siihen. Lisäksi tavoitteena oli, että draama yhdistyisi myös ympäröivään maailmaan. Arvioimme tätä eniten osallistujien kanssa käydyissä yhteisissä loppukeskusteluissa. Osallistujat saivat vapaasti kertoa tuntemuksiaan draaman jälkeen. Ohjaajat auttoivat apukysymyksin, mikäli ajatusten purkaminen tuntui vaikealta.

Suurin osa oppilaista yhdisti draamassa elettyjä tilanteita niin omaan elämäänsä kuin ympäröivään maailmaankin. Pienemmälle osalle draaman tarkoitus jäi hämärän peittoon. Tähän saattoi vaikuttaa draamaan reflektointiin varattu lyhyehkö aika ja joissain tilanteissa myös ryhmän paine. Toisaalta, draama on työmuotona sellainen, että se herättää usein ajatuksia paljon itse draamasession jälkeen. Näin ajatellen, draama herätti ajatuksia varmasti myös niissä oppilaissa ja opiskelijoissa, jotka eivät sitä heti esille tuoneet.

Arvioimme koko projektia niin draamasuunnittelijoiden kuin koko UNESCO-tiimin kanssa. Keskustelimme myös sekä yhdessä että koulujen opettajien kanssa projektin aikana. Muokkasimme suunnitelmaamme ja toimintaamme palautteiden ja ohjauskokemuksen perusteella. Yksi kehitysidea oli yläkoulun ja lukion draaman syventäminen, etenkin reflektoinnissa. Käsittely jäi osittain pinnalliseksi, samoin oppilaitten kokemus erilaisuudesta. Tähän pyrimme vaikuttamaan muokkaamalla suunnitelmaa ja mielestämme saimme aikaan toimivamman kokonaisuuden.

Projektista tuli kaikin puolin hyvää palautetta. Suunnitelman raamit olivat sopivat ja yhteistyö sekä yhteydenpito toimivaa. Oli hienoa, että kaikki tahot olivat valmiita joustamaan ja kantamaan oman kortensa kekoon tämän mittavan projektin aikana. Myös ne kaikkein tärkeimmät henkilöt, eli draamapajoihin osallistuneet oppilaat, antoivat draamasta hyvää palautetta. Tärkeänä pidettiin draaman herättämiä ajatuksia ja sen ryhmäyttävää vaikutusta sekä loppukeskustelun antamaa tietoa. Meille opiskelijoille se, että saimme todella vapaat kädet draaman suunnitteluun, oli meille tärkeä kokemus. Oli hienoa tuntea se, että meidän taitoihimme luotettiin, jolloin halusimme myös olla tuon luottamuksen arvoisia.