Tämä tehtävä on tarkoitettu niille, joiden opintoihin EI kuulu Esi- ja alkuopetuksen pedagogiikka (5 op).
Tehtävä on muita moduulitehtäviä laajempi.

Tee a- ja b-kohta. 

A) Tutustu oheiseen luku- ja kirjoitustaidon oppimista käsittelevään materiaalipakettiin. Kirjaa noin 3 tärkeintä oppimaasi asiaa ja perustele ne materiaalin avulla.

B) Tarkastele alla olevan aapisen opettajan oppaan sivuja 50–55. Oppiminen ja opettaminen kohdistuu kahteen kirjaimeen ja äänteeseen: Ss ja Uu. 

Lue kyseisten sivujen koko alue. Tee suunnitelma kahden oppitunnin kokonaisuudeksi. Voit valita kirjaimeen tutustumisen, kirjaimen opettamisen ja/tai lukemisen. Kerro kuitenkin lyhyesti, mitä edellisellä tunnilla on tehty. Muistathan:

• motivointi
• lapsikeskeisyys
• yhdistely aiemmin opittuun Aa, Ii
• eriyttäminen – kohdentuen oppimiseen (yksilö- ja ryhmätaso)
• eheyttäminen – kohdentuen opittavan teemaan kokonaisuutena
• kotitehtävät

Pohdi myös, oletteko luokassa tai millaista oppimisympäristöä haluat oppilaiden kanssa käyttää. Millaisia tarvikkeita sinä opetuksessasi tarvitset?

Muotoile suunnitelmasi vapaamuotoisesti, voit toki käyttää myös väliotsikointia yllä olevan listauksen mukaan.

Lisätietoa:

Katso, mitä kaikkea nyky-aapisissa on tarjolla. Et todellakaan jää pelkästään oman kekseliäisyytesi varaan jatkossa. Kaikki aapiset on rakennettu tutkimusperustaisesti. Tämä on vain yksi esimerkki.

https://tuotteet.sanomapro.fi/tuotteet/alakoulu/aidinkieli-ja-kirjallisuus/apilatien-aapinen.html

Wäre, M., Lerkkanen, M.-K., Suonranta-Hollo, L. ja Parkkinen, J. 2015. Apilatien aapinen, Opettajan opas 1a. Helsinki: Sanoma Pro, 50–55.

Pohdi lähteiden pohjalta oppikirjatekstien haasteita ja lukemisen ohjaamista.    

– Millaisia haasteita oppikirjateksti asettaa kaikille oppilaille mutta erityisesti niille, joiden suomen kielen taito on vielä kehittymässä?  

– Miten lukustrategioita tulisi ohjata eri oppiaineissa?   

Lähteet:

Aro, T., & Torppa, M. (2020). Luetun ymmärtäminen ja strategiat. In S. Tuovila, L. Kairaluoma, & V. Majonen (Eds.), Luku- ja kirjoitustaidon pedagogikkaa yläkouluun (pp. 19-31). Lapin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-206-1

https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/kielitaidon-kehitys-ja-arviointi/luetun-ymmartamisen-t (teksti ja video)

https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/kielitietoisuus-eri-tiedonaloilla/oppikirjatekstit/     

Tukia, Aalto & Mustonen 2007. S2-oppilas lukijana. https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/wp-content/uploads/2019/09/S2-oppilas-lukijana.pdf

Katso 5 lyhyttä videoklippiä tilanteista, joissa oppilasta ohjataan lukemaan. 

Tee konkreettiset toimintaohjeet opettajalle lukustrategioiden ohjaamisesta eri oppiaineissa. 

Syvennä tietämystäsi kirjoitusprosessin ohjaamisesta ja kirjoitusprosessin vaiheista tutustumalla alla oleviin teksteihin. Suunnittele tietylle luokka-asteelle kirjoitustehtävä (tavoitteet, toiminta + sisällöt, arviointi/palaute), jossa ovat mukana kaikki kirjoitusprosessin vaiheet (ideointi, luonnostelu/jäsentely, muokkaaminen, palautteen antaminen, viimeistely, julkaiseminen). Perustele tekemäsi pedagogiset ratkaisut lähdekirjallisuuden avulla.

Vinkki: Kysy ideoita kirjoitusprosessin eri vaiheiden toteuttamiseen tekoälyltä. Valitse tekoälyn antamista ideoista pedagogisesti mielekkäimmät ja kehittele niitä tarvittaessa eteenpäin. Mainitse, missä kohdin olet käyttänyt tekoälyä.

• Tainio, L., Ahlholm, M., Grünthal, S., Happonen, S., Juvonen, R., Karvonen, U., Routarinne, S. (toim.) 2020. Suomen kieli ja kirjallisuus koulussa. Luku 5 Kirjoittaminen (Juvonen & Routarinne). http://hdl.handle.net/10138/316123 

• Tuomi, M. & Kulju, P. 2015. E-KUVAKIRJOJA IPADEILLA. Teoksessa T. Kaartinen (toim.) Monilukutaito kaikki kaikessa. Tampere: Tampereen yliopiston normaalikoulu) http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510082343 

• Myllyntausta, S. & Routarinne, S. 2013. Sanahanat auki! Ideoita ja innostusta kirjoittamiseen. Luku 2 Kirjoittamisen vaiheita.

Tutustu seuraavaan lähteeseen: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/kielitaito/kirjoittamisen-taidot/ 
 
Analysoi alla olevia näytteitä oppilaan kirjoittamisen taidosta.   

• Millainen kirjoittamisen taito kirjoittajalla on?  
• Mitä vahvuuksia ja kehittämiskohteita hänellä on?  

• Mitä teksteistä kannattaisi korjata? Mitä et korjaisi? Millaisesta palautteesta oppilas juuri nyt hyötyisi?  
• Mitä oppilaalle kannattaisi opettaa seuraavaksi? Minkä oppimisesta hän juuri nyt hyötyisi? 
  
  

Kirjoittamisen näyte 1. 



Kirjoittamisen näyte 2.



Kirjoittamisen näyte 3.

Tutkikaa valitsemanne oppiaineen opetussuunnitelmaa ja oppimateriaaleja. Pohtikaa, millaista monilukutaitoa kyseisen oppiaineen opiskelussa ja oppimisessa tarvitaan. 

• Miten monilukutaito näkyy oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteissa?  
  
  
• Miten jonkin teeman käsittely rakentuu oppimateriaalissa? Mikä rooli on kuvilla, kirjoitetuilla teksteillä ja muilla elementeillä?
• Mikä on keskeisintä sisältöä oppimateriaalissa? Miten ja mistä se löytyy? 
• Miten oppilasta ohjataan oppimaan teemaa? Mitä muuta ohjausta oppilas tarvitsisi?
• Mitä eri tekstilajeja oppimateriaalissa on? Mitä oppilasta ohjataan itse tuottamaan?
• Miten materiaalia kannattaisi rikastaa ja laajentaa?

Katsokaa havainnoinnin ja erittelyn tueksi videoklippejä ohjaustilanteista, joissa ohjataan oppikirjatekstin lukemista, avataan tehtävänantoja ja neuvotellaan oppiaineelle tyypillisistä käsitteistä. 

Suunnitelkaa monilukutaitotehtävä tai -tehtäviä, jotka tukevat kyseisen oppiaineen oppimista ja kehittävät oppilaan monilukutaitoa.
1) Valitkaa jokin oppiaineen teema.
2) Määritelkää oppimisen tavoitteet ja laatikaa niiden suuntaiset tehtävät.
3) Pohtikaa, kuinka tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja millaista palautetta oppijalle annetaan. 

Tutustu Kiilin ja Laurisen Monilukutaidolla mestariksi -kirjan tarkkaan kuvaukseen siitä, miten oppilaita voi ohjata hakemaan tietoa internetistä. Osittain teoksessa on jo hieman vanhentunutta tietoa, esimerkiksi tekstissä mainittu ravintolan etsiminen onnistuu lapsilta puhelimen karttasovelluksella. Artikkelin keskeinen väite lasten varsin vaihtelevista tiedonhakutaidoista pitää kuitenkin yhä paikkansa.

Tee a- ja b-kohdat.

a) Peilaa tiedonhaun vaiheita omiin kokemuksiisi: minkälainen olet tiedonhakijana ja mitä tiedonhaun taitojasi sinun tulee kehittää?

b) Suunnittele valitsemallesi alakoulun luokalle jokin oppiaineen (ei äidinkielen) opetukseen sisältyvä tehtävä, johon sisältyy systemaattista ja vaiheistettua tiedonhakua sekä haetun tiedon kriittistä arviointia ja soveltamista käytäntöön. Tiedonhaun kohteena voivat olla tekstin lisäksi kuvat. Voit halutessasi hyödyntää myös muita tiedonhaun ohjeistuksia (esim. Näin haet Googlesta).

Tutustu Sisältösekaannus-sivustoon. https://sisaltosekaannus.fi/ Sivustolla esitellään yleisiä vaikuttamisen, manipuloinnin, harhaanjohtamisen ja väärän informaation välittämisen tapoja sekä annetaan vinkkejä niiden tunnistamiseksi. Valitse sivustolta yksi tai kaksi aihealuetta (esim. Kaupalliset sisällöt – mainokset muistuttavat journalismia), joihin tutustut tarkemmin. Pohdi lukemaasi ja peilaa omiin kokemuksiisi. Esitä, miten omaksumaasi tietoa voi hyödyntää pedagogisesti: Laadi valitsemallesi luokka-asteelle tehtäviä (tavoitteet, sisällöt, toiminta ja arviointi), joissa käsitellään aihetta ikätasoisesti. Tukea saat esim. Digitaalinen osaaminen -sivustolta https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/digiosaaminen/8706410/osaamiskokonaisuus/8706431 ja mediakasvatusmateriaaleista https://peda.net/id/249fd592085.

Tutustu draamatyöskentelyn periaatteisiin lukemalla sivustolta https://draamapurkki.fi/avainsanat/leikki/ postaus " 6 väärää väittämää draamatyöskentelystä" sekä selvittämällä esim. teoksen Heikkinen, H. 2004. "Vakava leikillisyys : draamakasvatusta opettajille" avulla draaman keskeisiä toimintaperiaatteita (esim. vakava leikillisyys, draamasopimus, esteettinen kahdentuminen, keskeneräisyyden estetiikka, roolisuoja/-suojaus). Pohdi tämän perusteella, mikä on tärkeää draamatyöskentelyssä.

Suunnittele jokin äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöihin liittyvä oppimiskokonaisuus (tavoitteet, sisällöt, toiminta ja arviointi/palaute), jossa käytät dramaatyöskentelyn menetelmiä/harjoitteita. Etsi itse tietoa erilaisista draamaharjoitteista. Voit vaikka listata hyviä draamaharjoitusivustoja tulevaisuutta varten. Liitä harjoitus sivustollesi ja perustele tekemäsi pedagogiset ratkaisut. 

Ideoinnin avuksi: Draama äikän opsissa (poimintoja): 

- Draama vahvistaa oppiaineen toiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta.
- Kieltä tutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin.
- Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan ja ympäristöoppiin.
- Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun, draamaan, kaunokirjallisuuteen ja monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen.
- T3 tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja ohjata häntä ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla

- S1 - - Havainnoidaan erilaisia viestintätapoja. Käsitellään erilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja, kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä.



Kirjallisuutta:

Heikkinen, H. 2004. vakava leikillisyys. Draamakasvatusta opettajille.
Aho, S., Teerijoki, P. & Keski-suomen draamaopettajat ry (toim.) 2007: Draamaharjoitusten keittokirja.
Bowell, P. 2008. Prosessidraama – polkuja opettamiseen ja oppimiseen
Owens, A. & Barber, K. Draamakompassi : Prosessidraaman suunnittelu, käytännön työskentely, arviointi ja reflektointi.
Viirret, T.-L. & Airaksinen, R. (toim.): Suomalaisia prosessidraamoja.
Lyhytelokuvien taikalamppu–menetelmästä:

• https://mediakasvatus.com/materiaali/taikalamppu/
• https://www.youtube.com/watch?v=DRA3sa9WVCY

Tutustu seuraaviin lähteisiin ja pyri niiden avulla hahmottamaan, miten opettaja voi tukea keskustelutaitojen kehittymistä luokassa. Tuo pohdinnassasi esille suuret linjat sekä konkreettisia tapoja toteuttaa näitä. Esimerkiksi voit ottaa käsittelyrungoksi Hannulan väitöstutkimuksen päätulokset: vuorovaikutuksellinen tuki, keskustelua virittävät resurssit sekä tila ja aika. Voit etsiä itse lähteitä, joissa on konkreettisia tapoja keskustelutaitojan ohjaukseen (esim. Ryhmärenki-sivusto). 

Eskelä-Haapanen, S. & Hannula, M. & Lepola, M. 2015. Puhe pulppuamaan. Oppimista tukeva keskustelu. PS-kustannus: Jyväskylä. (Kirja on saatavilla yliopiston kirjastosta.)

Hannula, M. 2012. Dialogia etsimässä – pienryhmäkeskusteluja luokassa. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 446. (Väitöskirja -> kannattaa katsoa ensiksi johdanto ja pohdinta) https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/39932/2/978-951-39-4846-7.pdf

Dialogi- ja tunnetaidot opetuksessa. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/dialogi-ja-tunnetaidot-opetuksessa

Tee kaikki kolme alakohtaa.

a) Valitse seuraavista teksteistä tai kuvista yksi. Voit käyttää myös jotain itse valitsemaasi pohjatekstiä. Liitä silloin tämä pohjateksti mukaan sivustollesi. 

b) Tutustu valitsemasi kuvan tai tekstin tekstilajiin ja hahmota sen olennaiset osat. Tekstilajiin tutustumisen apuna voit käyttää tekstin tulkitsemisen peruskysymyksiä tai selvittää vielä tarkemmin genrepedagogiikkaa Luukan 2004 artikkelin avulla. 

c) Luo tekstin tai kuvan pohjalta kaksi teksti-interventiota (ks. Leppänen 2014) sinulle ennestään tuntemattomista tekstilajeista (ks. mahdollisia tekstilajeja moduulin 3 tehtävistä). Voit myös etsiä netistä tuottamasi tekstilajin kirjoittamisohjeita.

d) Kirjoita lyhyt teksti, jossa purat auki tekemiesi teksti-interventioiden piirteet (tekstin tavoite, tekstin rakenne + tekemäsi kielelliset valinnat). Esimerkiksi jos olisit kirjoittanut uutisen, niin kuvaat ensin uutisen rakenteen ja sen kielen piirteitä ja sitten esität, miten nämä toteutui tekemässäsi uutisessa. Muista liittää myös tekemäsi tekstit sivustollesi.

e) Suunnittele lukemaasi hyödyntäen tietylle luokka-asteelle sopiva teksti-interventio (tavoitteet, toiminta, sisällöt, arviointi).  Intervention kohteena voi olla lasten maailmaan kuuluva autenttinen teksti. Perustele tekemäsi pedagogiset ratkaisut.