Leena Hiltunen ja koulutusteknlogian opiskelijat
Jyväskylän yliopisto
Tietotekniikan laitos

KEOS 2015

Ohjelmoinnillisella ajattelulla tarkoitetaan ongelmien purkamista osiin, toiminnan kaavojen tunnistamista ja muodostamista sekä toimintojen automatisointia.

Monet perinteiset leikit tukevat ohjelmoinnillisen ajattelun kehittymistä, joten vuosiluokilla 1-2 riittääkin jo se, että opettaja tiedostaa oman roolinsa ohjelmoinnillisen ajattelun tukemisessa ja että sitä toteutetaan systemaattisemmin eri oppiaineiden sisältöjen yhteydessä.

Oletko ajatellut, että joka kerta, kun ohjeistat oppilaitasi tekemään jotain, annat esimerkin ohjelmoinnista?

Etsiminen, lajittelu ja matkiminen monissa eri muodoissaan ovat esimerkkejä arkipäivän ohjelmoinnista.

Ohjelmonnillisen ajattelun rinnalle tuodaan erilaisia graafisia ohjelmointivälineitä, joilla tuetaan erityisesti toiminnan kaavojen tunnistamista ja muodostamista sekä toimintojen automatisointia.

Robotiikka ja ohjelmointi kehittää monipuolisesti ajattelun taitoja, tieto-ja viestintätekniikan taitoja, rakentelua sekä luovuutta ja innovatiivisuutta.

Ohjelmointia tulisi opettaa osana kaikkien oppiaineiden opetusta, vaikka selkeät maininnat oppiainekohtaisista tavoitteista löytyykin vain matematiikan ja käsityön osalta.

Perusopetuksen yläluokilla syvennetään edelleen ohjelmoinnillista ajattelua ja siirrytään visuaalisista ohjelmointiympäristöistä varsinaiseen koodaamiseen.

Ohjelmoinnillisen ajattelun opettelu ei ole sidottu millään tavalla tietokoneeseen tai ohjelmointiin, mutta ohjelmointi opettaa nimenomaan tällaista ajattelumallia, koska ohjelmoinnissa luodaan itse koko ajan uusia toistettavissa olevia prosesseja ja automaatiota. Ohjelmointi on siksi erinomainen tapa harjoitella taitoa nimeltä ohjelmoinnillinen ajattelu.