Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta. (L1, L2, L4)

• Oppilas ymmärtää, kuinka eri kielten osaaminen voi tukea toisten kielten oppimista.

T2 tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä sekä ruotsin kielen vaikutukseen suomen kieleen. (L2)

• Oppilas ymmärtää, miksi ruotsin kieltä on tärkeä opiskella.

Kielenopiskelutaidot

T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa opiskeluilmapiirissä ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan. (L1, L3, L5)

• Oppilas kokeilee erilaisia oppimisstrategioita ja osaa tunnistaa niistä itselleen toimivimmat, esim. uuden sanaston opiskelussa tai kokeisiin harjoitellessa.
• Oppilas pystyy hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisensa tukena.
• Oppilas osaa arvioida omaa osaamistaan esim. itseisarvioinnin avulla.
• Oppilas vaikuttaa omalta osaltaan myönteisesti ryhmän opiskeluilmapiiriin.

T4 rohkaista oppilasta näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsinkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella. (L3, L5)

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T5 ohjata oppilasta harjoittelmaan erilaisia, erityisesti suullisia viestintätilanteita. (L4)

T6 rohkaista oppilasta käyttämään viestinsä perille saamiseksi monenlaisia, myös ei-kielellisiä keinoja ja pyytämään tarvittaessa toistoa ja hidastusta. (L4)

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia kohteliaisuuden ilmauksia. (L4)

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T8 rohkaista oppilasta ottamaan selvää tilanneyhteyden avulla helposti ennakoitavasta ja ikätasolleen sopivasta puheesta tai kirjoitetusta tekstistä. (L4)

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa hyvin pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista. (L4)

B-ruotsin sisällöt vuosiluokalla 6

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

• Tutustutaan ruotsin kieleen ja kulttuuriin Suomessa ja Ruotsissa.
• Tutustutaan muihin Pohjoismaihin ja Pohjoismaita yhdistäviin piirteisiin.
• Opitaan huomaamaan ruotsin ja muiden kielten eroja ja yhtäläisyyksiä vertaamalla muihin tuttuihin kieliin esim. rakenteiden ja sanaston osalta.

S2 Kielenopiskelutaidot

• Kokeillaan erilaisia oppimistapoja sanastoon ja kappaleen sisältöjen oppimiseen liittyen. 
• Keskustellaan, kuinka ruotsin kieltä voi hyödyntää käytännössä; mihin sitä tarvitaan ja miten se näkyy jokapäiväisessä elämässä Suomessa. 

S3 Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä

• Opetellaan sanastoa, joka liittyy oppijan arkipäivään (minä itse, koulu, perhe, harrastukset, vapaa-aika).
• Harjoitellaan selviytymään erilaisista vuorovaikutustilanteista suullisesti ja kirjallisesti.
• Opitaan keskeisimmät äänne-erot suomen ja ruotsin välillä. 

Sisällöt ja rakenteet vuosiluokalla 6 

Sisällöt voivat yksittäisten tilanteiden, rakenteiden ja aihepiirien osalta vaihdella vuosiluokittain.

Viidennen luokan tilanteiden ja aihepiirien vahvistaminen sekä lisäksi

• Lemmikki- ja kotieläinsanasto sekä niistä kertominen
• Vapaa-ajan sanasto ja omasta vapaa-ajasta kertominen
• Oppiaineet ja koulusta kertominen
• Vaatesanasto ja vaatteista kertominen
• Kirjainten å, u, g, e ja ä ääntäminen

Opeteltavat rakenteet:

• Substantiivin yksikkö ja monikko
• Päälauseen sanajärjestys
• Lukusanat 21-1000
• Kellonajat
• Adjektiivit ja niiden 3 muotoa 
• Värit

B-ruotsin arviointi vuosiluokalla 6

Arviointi koostuu lukuvuoden aikana tapahtuvasta suullisesta palautteesta sekä kirjallisesta kurssiarvioinnista. Arvioinnissa voidaan hyödyntää eurooppalaista kielisalkkua http://kielisalkku.edu.fi/fi/luokat-4-6/

Arviointi on jatkuvaa; kurssiarvosanojen lisäksi annetaan sekä suullista että kirjallista palautetta erilaisten suoritettujen tehtävien yhteydessä. Oppilas pystyy siten kehittämään taitojaan palautteen avulla sekä tunnistamaan vahvuutensa ja heikkoutensa. Jatkuvan arvioinnin etuna on myös pienempien onnistumisten huomiointi, mikä tukee erityisesti heikompia oppilaita ja kannustaa oppimisprosessissa eteenpäin.