TVT-strategia

Tieto- ja viestintäteknologia

Toimintamallit ja -suunnitelmat lv. 2022-23

Oppimisympäristöt ja työtavat


Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään osana opiskelua kaikissa oppiaineissa kaikilla luokkatasoilla silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Oppilaiden omia laitteita hyödynnetään opiskelussa (esim. tiedonetsintä ja kuvaaminen) mahdollisuuksien mukaan. Koulun laitteiden varaaminen tapahtuu Peda.netin varauskalenterin kautta. 


Koulun virallisena kotisivuna on käytössä Peda.net-sivusto. Yhteistyö koteihin tapahtuu Wilman ja Peda.netin välityksellä. Oppimisympäristöinä painottuvat Googlen G-Suite sekä etenkin 1.-2.-luokan oppilailla Peda.net. TVT:n työtapoina voidaan käyttää samoja tapoja kuin muussakin opiskelussa. TVT soveltuu itsenäiseen-, pari- ja ryhmätyöskentelyyn kuten myös opettajajohtoiseen työhön. 


Tieto- ja viestintätekniikka on sekä oppimisen kohde että väline.


1) Oppimisen kohteena:

  • Oppimisen tavoitteet ja sisällöt kuvataan TVT-OPS:ssa.
  • Vuosiluokittain opittavat taidot tukevat TVT:n käyttämistä oppimisen välineenä.

2) Oppimisen välineenä:

Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään oppimisen välineenä kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä. Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää myös monipuolisen, formatiivisen arvioinnin työkaluna. Tieto- ja viestintätekniikka (L5) on yksi laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien sisällöistä.


Oppilaita ohjataan käyttämään TVT-taitojaan

  • omien tuotosten laadinnassa ja dokumentoinnissa
  • tiedon etsinnässä 
  • tutkivassa ja luovassa työskentelyssä
  • vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa
  • vertais- ja itsearvioinnissa


Henkilöstö


Kunnan ICT-asiantuntijana toimii Mika Virtanen. Mika vastaa koko kunnan TVT-laitteiden, AV-välineistön ja verkkojen toiminnasta. Hän toimii myös tarvittaessa arjen tukena esimerkiksi sähköisten ylioppilaskirjoitusten tai erilaisten kyselyiden toteuttamisessa. 


Tutoropettajat toimivat yhtenäiskoulussa rehtoreiden apuna koulun kehittämistehtävissä. He etsivät uusia ratkaisuja pedagogisiin ongelmiin sekä auttavat muutosprosesseissa. Tutorit kouluttautuvat aktiivisesti ja jalkauttavat uusia toimintamenetelmiä, - malleja ja uusinta TVT-tietoutta muiden opettajien käyttöön. Tutoreiden toimenkuvaan kuuluu tyypillisesti koulutusten organisointia ja pitämistä, vertaistukena toimimista, samanaikaisopetusta ja erilaisten ohjeiden ja toimintatapojen luomista. 

Tällä hetkellä kunnassa on kaksi tutoropettajaa. Sanna Långström vastaa pääosin alaluokkien, Mikko Paappanen pääosin yläluokkien opettajien tutoroinnista. 


Osaamistarve ja koulutus


Koulutuksen tulee olla suunnitelmallista. Koulutusta pyritään tarjoamaan mahdollisimman paljon omalla koululla. Koulutus tapahtuu mm. digikahviloina, vertaistukena sekä tutorointina oppitunneilla. Tarpeen tullen koulutusta hankitaan ulkopuolelta. Koulutuksessa pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon opettajien koulutustarve.


  1. Opettajilta vaaditut vähimmäistaidot TVT-asioissa
  • Varmennetut perustaidot TVT-OPS:n toteuttamiseksi
  • Luokkakohtaisten ja oppiaineiden oppisisältöjen hallinta
  • Käytössä olevien oppimisympäristöjen ja viestintävälineiden sujuva käyttö (esim. Wilma, G-suite, koulun kotisivut, sähköposti)
  • Koulun AV-välineiden käytön hallinta

  1. Opettajien osaaminen ja koulutustarve
  • Koulutustarvetta kartoitettu viimeksi syksyllä 2019 ICT-kyselyllä
  • Opettajien osaamisessa on suurta vaihtelua, valtakunnalliseen tasoon verrattuna keskitasoa
  • Opettajien jatkuvan koulutustarpeen vuoksi digitutoreiden täytyy kouluttautua ja verkostoitua erityisen aktiivisesti.
  • Rehtorilla/apulaisrehtorilla on kokonaiskuva opettajien koulutuksista.

  1. Opettajien koulutuksen resursointi
  • Tutorointia on tarjolla lukuvuonna 2022-23 1,5 vuosiviikkotuntia.
  • Tutorit organisoivat matalan kynnyksen tukea (koulutusta, vertaistukea, samanaikaisopettajuutta).
  • Osaavien opettajien sekä oppilaiden tietotaitoa pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan.
  • Opettajien koulutukseen varataan määrärahaa sekä työaikaa.


Laitekanta 

Yhtenäiskoulu

A-talo 

  • 5 ChromeBookia (Dell)
  • luokissa dokumenttikamera ja dataprojektori

B-talo 

  • erityisopetuksen käytössä 3 ChromeBookia (Dell)
  • 14 ChromeBookia (HP) + liikuteltava latauskaappi
  • luokissa dokumenttikamera ja dataprojektori

C-talo

  • 22 ChromeBookia (Dell) + liikuteltava latauskaappi
  • 15 tablettia + liikuteltava latauskaappi
  • luokissa dokumenttikamera ja dataprojektori

D-talo

  • tietotekniikkaluokka L21, jossa on 20 pöytäkonetta 
  • 24 ChromeBookia (Dell) +liikuteltava latauskaappi (sijaitsee tilassa L33)
  • 24 ChromeBookia (Dell) + liikuteltava latauskaappi
  • luokissa dokumenttikamera ja dataprojektori
  • iPad (6kpl)

Liikunnanopettajilla on käytössään tablet-laitteet. Kaikilla opettajilla on käytössään henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet ja työpuhelimet. Lisäksi sijaisille on kannettavia tietokoneita väliaikaiseen käyttöön.


Yhtenäiskoululla on sekä kiinteä että langaton verkko. Oppilaiden käytössä olevat työasemat ovat pääosin liikuteltavia ja yhteydessä verkkoon langattomasti.


Yhtenäiskoulussa pyritään siihen, että koululla on laadukkaita kannettavia tietovälineitä siten, että niitä riittää kerrallaan viiden yhtenäiskoulun luokan käyttöä varten (n. 100 kpl) ja lisäksi toimiva, ajanmukainen tietotekniikkaluokka. 


Kurkiauran koulu suunnittelee itse laitehankintansa omien tarpeidensa mukaan.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä