Jokioisten kouluhistoria
Hyvinhän Jokioisilla oli tilanne vuonna 1880, sillä lähes kaikki 10 vuotta täyttäneet jokioislaiset osasivat lukea, vaikka kunta oli vuonna 1840 jonkun aikaa ilman koululaitosta. Tilanne muuttui, kun kartanon vallanpitäjäksi vaihtui Kasimir Bremer. Kunnalle saatiin aikaiseksi kierto- ja kansakoulu. Opetusta oli talvisin arkipäivisin kuusi tuntia maanantaista lauantaihin. Siellä opetettiin uskontoa, lukemista, laskentoa ja kirjoitustaitoja.
Maailmansodan aikana syntyi ajatus kiertokoulujen korvaamisesta kunnallisilla alakansakouluilla. Mäntylä-niminen rakennus avattiin lokakuussa 1870. Oppilaita oli 30, tyttöjä ja poikia opetettiin erikseen. Oppilasmäärä kasvoi vuonna 1890 niin paljon, että vanha koulurakennus jäi pieneksi. Uusien ohjeistusten mukaisesti kenenkään oppilaan koulumatka ei saanut ylittää viittä kilometriä ja siitä alkoi kyläkoulujen kulta-aika. Vuosisadan vaihteessa Jokioisissa oli kaksi koulua, kolme opettajaa ja 140 oppilasta. Vaulammin koulua päästiin aloittelemaan vuonna 1901, Kiipun koulua 1902 ja Kalakosken koulua 1910. Viisi vuotta myöhemmin oppilaita oli jo 200, opettajia viisi ja kouluja neljä. Rehtijärven koulun piti valmistua syksyllä 1919, mutta valmistuikin vasta syksyllä 1920.
Oppivelvollisuuslain tullessa voimaan vuonna 1921, jokaiseen koulupiiriin tuli järjestää ylä- ja alakansakoulu. Lukuvuonna 1920-21 kunnan kansakouluissa oli 412 oppilasta, mikä oli suhteellisesti läänin parhaita tuloksia. Kouluihin sai hyvin valtion rahaa, avustusta ja edullista lainaa, joka antoi mahdollisuuden rakentaa uuden koulun mikäli oppilasmäärä ylitti 50. Ennen talvisotaa Jokioisissa oli yhdeksän kansakoulua, joissa oli yhteensä 606 oppilasta ja 21 opettajaa. Harjaantuminen kädentaitoihin, voimistelu ja urheilu kuuluivat olennaisena osana suomalaiseen kansakouluun. Koulukeittolat saatiin kaikille kouluille vuonna 1947. Mietittiin myös kouluhammaslääkärin palkkaamista. Vuonna 1961 englannin kielen opetus aloitettiin kouluissa.
Vuonna 1949 kouluissa oli jo kaikkiaan 787 oppilasta. Eniten oppilasmäärä lisääntyi keskustassa. Keskuskansakoulun rakentamista alettiin suunnitella heti sodan päätyttyä. Koulun piti olla valmis syksyllä 1950, mutta töitä viivyttivät muun muuassa lakot. Jokioisten keskuskansakoulu oli lajissaan maakunnan ensimmäinen uudentyyppinen koulurakennus. Koulun juhlasalia voitiin käyttää myös konserttisalina.
Jokos arvaat mistä koulusta on kysymys? Koulumme ei ole aina ollut nimeltään Miina, vaan tylsästi keskustan ala-aste. Nimenmuutos tuli ajankohtaiseksi vuonna 2002, kun lainsäädännön mukaisesti oli tarve päästä eroon nimestä ala-aste. Lisäksi juuri valmistunut remontti synnytti idean nimikilpailusta. Ehdotuksia nimikilpailuun tuli 106. Keskustan ala-asteen nimeksi ehdotettiin aluksi Peltosuon koulua. Varaehdotus Miinan koulu otettiin kuitenkin käyttöön lautakunnan päätöksellä.
lähteet:
Anttila Olavi: Kartanosta kunnaksi Jokioisten historia, Forssan kirjapaino, Forssa 1991
Jokioinen kuvat kertovat, Jokioisten Lions Club 1995
Koulutuslautakunnan kokouspöytäkirja 18.12.2001
Tietolähteinä toimineet myös Jari Sillanpää, Riitta Ranta ja Päivi Virta
Maailmansodan aikana syntyi ajatus kiertokoulujen korvaamisesta kunnallisilla alakansakouluilla. Mäntylä-niminen rakennus avattiin lokakuussa 1870. Oppilaita oli 30, tyttöjä ja poikia opetettiin erikseen. Oppilasmäärä kasvoi vuonna 1890 niin paljon, että vanha koulurakennus jäi pieneksi. Uusien ohjeistusten mukaisesti kenenkään oppilaan koulumatka ei saanut ylittää viittä kilometriä ja siitä alkoi kyläkoulujen kulta-aika. Vuosisadan vaihteessa Jokioisissa oli kaksi koulua, kolme opettajaa ja 140 oppilasta. Vaulammin koulua päästiin aloittelemaan vuonna 1901, Kiipun koulua 1902 ja Kalakosken koulua 1910. Viisi vuotta myöhemmin oppilaita oli jo 200, opettajia viisi ja kouluja neljä. Rehtijärven koulun piti valmistua syksyllä 1919, mutta valmistuikin vasta syksyllä 1920.
Oppivelvollisuuslain tullessa voimaan vuonna 1921, jokaiseen koulupiiriin tuli järjestää ylä- ja alakansakoulu. Lukuvuonna 1920-21 kunnan kansakouluissa oli 412 oppilasta, mikä oli suhteellisesti läänin parhaita tuloksia. Kouluihin sai hyvin valtion rahaa, avustusta ja edullista lainaa, joka antoi mahdollisuuden rakentaa uuden koulun mikäli oppilasmäärä ylitti 50. Ennen talvisotaa Jokioisissa oli yhdeksän kansakoulua, joissa oli yhteensä 606 oppilasta ja 21 opettajaa. Harjaantuminen kädentaitoihin, voimistelu ja urheilu kuuluivat olennaisena osana suomalaiseen kansakouluun. Koulukeittolat saatiin kaikille kouluille vuonna 1947. Mietittiin myös kouluhammaslääkärin palkkaamista. Vuonna 1961 englannin kielen opetus aloitettiin kouluissa.
Vuonna 1949 kouluissa oli jo kaikkiaan 787 oppilasta. Eniten oppilasmäärä lisääntyi keskustassa. Keskuskansakoulun rakentamista alettiin suunnitella heti sodan päätyttyä. Koulun piti olla valmis syksyllä 1950, mutta töitä viivyttivät muun muuassa lakot. Jokioisten keskuskansakoulu oli lajissaan maakunnan ensimmäinen uudentyyppinen koulurakennus. Koulun juhlasalia voitiin käyttää myös konserttisalina.
Jokos arvaat mistä koulusta on kysymys? Koulumme ei ole aina ollut nimeltään Miina, vaan tylsästi keskustan ala-aste. Nimenmuutos tuli ajankohtaiseksi vuonna 2002, kun lainsäädännön mukaisesti oli tarve päästä eroon nimestä ala-aste. Lisäksi juuri valmistunut remontti synnytti idean nimikilpailusta. Ehdotuksia nimikilpailuun tuli 106. Keskustan ala-asteen nimeksi ehdotettiin aluksi Peltosuon koulua. Varaehdotus Miinan koulu otettiin kuitenkin käyttöön lautakunnan päätöksellä.
lähteet:
Anttila Olavi: Kartanosta kunnaksi Jokioisten historia, Forssan kirjapaino, Forssa 1991
Jokioinen kuvat kertovat, Jokioisten Lions Club 1995
Koulutuslautakunnan kokouspöytäkirja 18.12.2001
Tietolähteinä toimineet myös Jari Sillanpää, Riitta Ranta ja Päivi Virta