Avaruudesta katsottuna Maa näyttää siniseltä, koska sen pinta-alasta on vettä noin 70 %. Suurimpia meriä ovat valtameret, Tyyni valtameri eli Tyynimeri, Atlantin valtameri, Intian valtameri. Eteläinen ja Pohjoinen jäämeri ovat myös isoja meriä. Näiden suurien merien yhteydessä on niihin kuuluvia reunameriä ja niiden lahtia.

Suurin merialue on Tyynimeri eli Tyyni valtameri, joka peittää yli kolmasosan planeettamme pinta-alasta. Siinä on 25 000 saarta, enemmän kuin muissa merissä yhteensä. Suurinta saaristoaluetta kutsutaan Oseaniaksi. Valtamerien syvin kohta, Mariaanien hauta (10 911 m), sijaitsee myös Tyynessämeressä. Nimen merelle antoi aikanaan löytöretkeilijä Fernando Magâlhaes. 

Atlantin ja Intian valtameret ovat keskenään lähes samankokoisia mutta eivät yhdessäkään niin suuria kuin Tyynimeri. Atlantin nimi tulee Kreikan mytologian Atlas-jättiläisestä, joka kannatteli maapalloa harteillaan. Meidän oma meremme, Itämeri, lasketaan kuuluvaksi myös Atlanttiin.

Pohjoista jäämerta voidaan pitää jatkona Atlantille. Tyyneenmereen se liittyy Beringinsalmen kautta. Jäämeri on jäässä suurimmaksi osaksi ympäri vuoden. Eteläisen jäämeren katsotaan alkavan 60 leveysasteen eteläpuolelta ja muista valtameristä sen erottaa Länsituulten virta.

Valtameret erottavat toisistaan suuria yhtenäisiä maa-alueita eli mantereita. Mantereita on maapallolla kuusi: Afrikka, Euraasia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Etelämanner. Niiden sisällä voi olla meriä, kuten Itämeri ja niihin voi kuulua isojakin saaria, kuten Amerikan mantereeseen kuuluva Grönlanti.

Osa mantereista jaetaan pienempiin alueisiin eli maanosiin. Euraasia jaetaan Eurooppaan ja Aasiaan. Afrikka, Australia ja Etelämanner, Etelä- ja Pohjois-Amerikka ovat myös maanosia, joita näin maanosia on kaiken kaikkiaan seitsemän. Maanosien välisinä rajoina voivat olla vuoristot (Kaukasus), sisämeret (Välimeri) ja kapeat kannakset (Panamankannas).

 

Pohjois-Amerikan pinta-ala on 25 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku 515 miljoonaa. Se on pinta-alaltaan kolmanneksi ja asukasluvultaan neljänneksi suurin ja siihen kuuluu kaikkineen 43 valtiota, kun lasketaan mukaan Länsi-Intian saariston valtiot.

Ennen eurooppalaisten tuloa 1500-luvulla aluetta asuttivat intiaanit, joiden esi-isät olivat vaeltaneet sinne mahdollisesti jo 40 000 vuotta sitten. Intiaanit jakautuivat kielellisesti ja kulttuurillisesti yli 300 heimoon, pohjoisosissa asustivat lisäksi alkuperäiskansat inuitit ja aleutit. Espanjalaiset olivat perustaneet ensimmäiset siirtokunnat 1550-luvulla mutta järjestelmällinen siirtolaisuus Euroopasta alkoi vasta 1600-luvulla, lähinnä Englannin ja Hollannin toimesta.

Alueen merkittävin valtio on Amerikan Yhdysvallat, joka on poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen suurvalta. Sen bruttokansantuote on maailman suurin ja sen arvioidaan käyttävän yksinään 25 % planeettamme luonnonvaroista.

Pohjois- ja Etelä-Amerikan rajaksi on sovittu Panaman ja Kolumbian raja. Täten koko Väli-Amerikka saaristoineen kuuluu Pohjois-Amerikkaan.

Etelä-Amerikan pinta-ala on 17 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku 390 miljoonaa. Se on pinta-alaltaan neljänneksi suurin maanosa. Siihen kuuluu vain 12 valtiota ja Ranskan Guyana.

Maanosa asutettiin pääosin pohjoisesta käsin mahdollisesti jo 20 000-30 000 vuotta sitten. Kun eurooppalaiset tulivat mantereelle, inkojen ja atsteekkien kulttuurit ovat todellisia korkeakulttuureita.  Varhainen viljely oli aloitettu jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Korkeakulttuurit kokivat kovia eurooppalaisten taholta. Löytöretkeilijät toivat Etelä-Amerikasta mukanaan Eurooppaan uusia kasveja, kuten tomaatti, maissi ja peruna.

Etelä-Amerikan eläimistö on runsas ja monipuolinen. Amazonaksen sademetsä on lajien aarreaitta. Tunnetuimpia eläimiä ovat ehkä kuitenkin Galapagossaarten merileguaanit ja jättiläiskilpikonnat. Laama ja alpakka olivat Andien intiaaneille tärkeitä kotieläimiä.

Monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä käytetään hyödyksi turisteja houkuteltaessa. Turismi onkin kehittymässä nopeimmin kasvavaksi talouden alaksi.