Keskeisiä piirteitä ja kirjailijoita pikakelauksena

1950-luku
- Modernismi näkyy yhä kirjallisuudessa: sotavuodet haluttiin unohtaa ja suunnata katse tulevaisuuteen.
- Uni, haave, tunteet kiinnostivat.
- Ajateltiin, että kirjallisuus luo oman todellisuutensa eikä kuvaa todellista elämää.
- Moderni runo irtautui loppusoinnuista ja muista konventioista.
- Kielen kuvallisuus.

Kirjailijat
- Pentti Saarikoski, Lassi Nummi, Paavo Haavikko ja Eeva-Liisa Manner ravistelivat runokieltä.
- Kirsi Kunnas hassutteli kielellä ja oudoilla sattumuksilla lastenrunoissaan.
- Tove Jansson loi fantasiaa, filosofiaa, realismia ja modernismia mielenkiintoisesti yhdistävän Muumien maailman.

Luvut 1960-1970
- Televisio toi tiedon koteihin.
- Tiedostaminen ja solidaarisuus avainsanoina.
- Yhteiskunnalliset teemat, kyseenalaistaminen, kannanotot ja kritiikki.

Kirjailijat
- Matti Rossi, Pentti Saarikoski, Hannu Salama
- Heikki Turunen, Veikko Huovinen
- Timo K. Mukka

1980-luku
- Naiskirjailijat tulivat voimakkaasti esiin.
- Nuorten naisten kasvutarinat teemoinaan syömishäiriöt, raadolliset perhesuhteet, väkivalta, seksuaalisuus.

Kirjailijat
- Anja Snellman, Anna-Leena Härkönen, Rosa Liksom, Leena Krohn.

1900-luvun loppu
- postmodernismi: kulttuurin pirstaloituminen kaikeksi mahdolliseksi
- faktan ja fiktion sekoittuminen

Kirjailijoita
Jari Tervo ja Kari Hotakainen kirjoittivat humoristisia kuvia suomalaisesta miehestä.
Reijo Mäki, Leena Lehtolainen ja Ilkka Remes kirjoittivat dekkareita.

2000-luvun kirjallisuus
Nykykirjallisuutemme on jatkuvassa muutoksessa, mutta joitakin piirteitä on havaittavissa:
- Proosarunous, eli runous proosan keinoin. Kieli internetistä, mainoksista ja arjesta.
- Pätkäproosa: novellit, jotka kuvaavat vain yhden hetken, tunnelman tai tapauksen. Novellikokoelman novellit linkittyvät kuitenkin toisiinsa. Mm. Petri Tammisen Elämiä.
- Ihmisten arjen kuvaus, mm. Mikko Rimmisen Pussikaljaromaani ja Ranya El-Ramlyn Auringon asema.

Lähde: Kirstinä, Leena 2000. Kirjallisuutemme lyhyt historia.