2.3 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016 - 2019

Tasa-arvoisuus- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016 - 2019

Joensuun lyseon lukion ja Joensuun lyseon lukion aikuislinjan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016–2019

Tämä on Joensuun lyseon lukion ja Joensuun lyseon lukion aikuislinjan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Se on laadittu vastaamaan voimassaolevaa lainsäädäntöä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (1329/2014) sekä yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisesti.

Oppilaitoksen tulee vuosittain tai vähintään kerran kolmessa vuodessa laatia tasa-arvosuunnitelma. Se laaditaan aina yhteistyössä koulun henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu nuorten lukiokoulutuksen uutta 1.8.2016 käyttöönotettavaa opetussuunnitelmaa ajatellen. Tasa-arvosuunnitelmassa kerrotaan oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta, kartoitetaan tasa-arvoon liittyviä ongelmia ja suunnitellaan, kuinka tasa-arvoa edistetään.

Tasa-arvosuunnitelmassa kiinnitetään huomiota, kuinka vuorovaikutus toimii kaikkien kannalta rakentavasti ja kuinka tietoisesti edistetään tasa-arvoista toimintakulttuuria. Lisäksi tasa-arvosuunnitelmaan kirjataan, kuinka syrjintää ja seksuaalista häirintää pyritään ehkäisemään.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa kiinnitetään huomiota naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumiseen ja henkilöiden yhdenvertaiseen kohteluun riippumatta heidän uskonnostaan, iästään, mielipiteistään, terveydentilastaan, etnisestä alkuperästään, seksuaalisesta suuntautumisestaan ja sosioekonomisesta taustastaan.

Suunnitelma koskee sekä lukion henkilökuntaa että opiskelijoita. Yhteisön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilanne selvitetään säännöllisesti.

Tasa-arvolaki

Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

Velvollisuus tasa-arvon toteuttamiseen oppilaitoksissa perustuu 1.1.1987 voimaan astuneeseen tasa-arvosta annettuun tasa-arvolakiin (609/1986) sekä sen muutoksiin (232/2005), joiden yhteydessä lisättiin säännöksen oppilaitosten tasa-arvosuunnittelusta lukioiden osalta. Vuoden 2014 lopussa vahvistettujen perusopetuksen valtakunnallisten perusteiden mukaan ”Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvartaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista sukupuolten tasa-arvoa.” Näin tasa-arvolakiin lisättiin (1329/2014) 5a§ ja 6c§, jotka tulivat koskemaan kaikkia koulumuotoja.

Tasa-arvolain 5a§ mukaan oppilaitosten on laadittava vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden edustajien kanssa oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma.

Tasa-arvolain 6c§ tarkoituksena on estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Tasa-arvolaki edellyttää, että tasa-arvosuunnitelma sisältää kartoituksen oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta, toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvion aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. Kartoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota tasa-arvon toteutumiseen oppilas- ja opiskelijavalinnoissa, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin, opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.

Yhdenvertaisuuslaki

Uuden yhdenvartaisuuslain (1325/2014) tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään sekä välitön että välillinen syrjintä. Lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää ovat häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä syrjintäperusteita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syyn. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.

Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

Yhdenvertaisuuslaissa häirinnällä tarkoitetaan henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytymistä, jos se liittyy iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön tarkoitettuun syyhyn. Tämän lisäksi käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella, seksuaalinen häirintä ja sukupuoleen perustuva häirintä on kielletty Joensuun lyseon lukiossa ja aikuislinjalla.

  1. a) Välitön syrjintä
  • naisten ja miesten asettaminen eri asemaan sukupuolen perusteella
  • eri asemaan asettaminen raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä

  1. b) Välillinen syrjintä
  • eri asemaan asettaminen sukupuolen perusteella, jos henkilöt joutuvat epäedulliseen asemaan sen perusteella
  • eri asemaan asettaminen vanhemmuuden tai perheeseen liittyvän huoltovelvollisuuden perusteella

  1. c) Seksuaalinen häirintä

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Kaikkien Joensuun lyseon lukiossa ja lyseon lukion aikuislinjalla opiskelevien tai työskentelevien tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Minkäänlaista henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa seksuaalista tai muuta häirintää - ei henkistä eikä fyysistä - suvaita. Myöskään ei-toivottu kielenkäyttö - kuten haistattelu, kiroilu, nimittely, epäasialliset puheet, ulkonäön arvosteleminen tai muu uhkaava käyttäytyminen - ei ole sallittu. Jos on joutunut sukupuolisen häirinnän kohteeksi, tulee tämä ilmaista häiritsijälle ja mikäli tämä ei auta, tulee ilmoittaa asiasta opettajakunnalle tai esimiehelle. Vastuu häirinnän poistamiseksi siirtyy Joensuun lyseon lukiolle tai lyseon lukion aikuislinjalle siinä vaiheessa, kun sen henkilöstön edustajalle on asiasta ilmoitettu. Tiedon saatuaan oppilaitos ryhtyy poistamaan ongelmaa käytettävissään olevin keinoin.

  1. d) Sukupuoleen perustuva häirintä

Sukupuoleen perustuva häirintä on henkilön sukupuoleen liittyvä ei-toivottu käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista. Sillä loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Tasa-arvon tilanne

Syksyllä 2016 Joensuun lyseon lukiossa opiskelee 503 nuorta, joista miehiä on 178 ja naisia 325. Aikuislinjalla opiskelijoita on 745, joista miehiä 293 ja naisia 452.

Joensuun lyseon lukiossa on 40 opettajaa, joista 35 opettaa päätoimisesti Lyseon lukiossa. Aikuislinjalla henkilökuntaan kuuluu 19 opettajaa, joista 11 on päätoimisia. Joensuun lyseon lukiolla, IB-linjalla ja Joensuun lyseon lukion aikuislinjalla on yhteisiä opettajia. Päivälinjalla ja aikuislinjalla on yhteinen rehtori mutta omat koulusihteerinsä ja aikuislinjalla on oma virka-apulaisrehtori. Henkilökuntaan kuuluu myös siistijät, ravitsemustyöntekijät, opiskeluterveydenhoitaja sekä kaupungin lukioiden yhteinen psykologi ja kuraattori.

Lukion henkilökunta valitaan asetettujen pätevyysvaatimusten, soveltuvuuden ja haastattelujen perusteella. Haku- ja valintaprosessissa sukupuolella ei ole merkitystä.

Opettajien palkkausperusteet on määritelty virkaehtosopimuksessa, jota palkkauksessa on noudatettava. Opetustehtävät ja oppituntien ulkopuoliset tehtävät pyritään jakamaan oikeudenmukaisesti ottaen kuitenkin huomioon yksilölliset toiveet sekä työolosuhteiden, opiskelijamäärien ja tuntiresurssin määrittämät reunaehdot.

Joensuun lyseon lukiolla opiskelijat kuuluvat ryhmänohjausryhmään. Kuhunkin ryhmään on nimetty vastuullinen ryhmänohjaaja. Lukiossa toimii yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa.

Joensuun lyseon lukiolla opiskelijat muodostavat yhdessä lukion opiskelijakunnan, joka valitsee opiskelijakunnan hallituksen, joka on tärkeä osa lukioyhteisöä. Sen mielipidettä kuullaan opiskelijoita koskevissa asioissa, se voi tuoda esille näkemyksiään lukion toiminnasta ja tehdä aloitteita. Hallituksella on keskeinen rooli oppituntien ulkopuolisen toiminnan järjestämisessä, kuten vuosittaisten juhlien ja teemapäivien järjestämisessä.

Tasa-arvosuunnitelman tavoite

Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on kiinnittää huomiota naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumiseen. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä kaikkea sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tasa-arvolaissa ( 7 §) kielletään välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella. Siinä määritellään syrjinnäksi myös seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella sekä myös käsky harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Lisäksi vielä tasa-arvolaissa (8b §) kielletään syrjintä oppilaitoksissa. Naisilla ja miehillä tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen.

Tasa-arvon toteuttaminen

Opettajien tulee opetuksessaan ja muussa toiminnassaan kiinnittää huomiota sekä naisten ja miesten että eri vuosikurssien tasa-arvoisuuteen mm. seuraavissa asioissa:

1) palautteen antaminen tasapuolisesti kaikille opiskelijoille

2) kaikkien opiskelijoiden kannustaminen

3) opiskelijoiden opintosuoritusten arviointi

4) otettava huomioon opiskelijoille asetetut vaatimukset

5) opiskelijoiden saama huomio tulee olla tasapuolista

6) opiskelijoiden tahdon saaminen läpi opetustilanteissa tai opettajan kanssa asioidessa tulee olla yhdenvertaista

7) koulun tavat, käytänteet ja tilat ovat yhdenmukaisia. Lisäksi opinto-ohjauksessa ja muussa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota ohjauksen tasa-arvoisuuteen ja siihen, että opiskelijat saavat monipuolista tietoa eri ammattialoista sukupuolesta riippumatta. Lisäksi oppilaita kannustetaan erilaisiin ainevalintoihin sukupuolesta riippumatta.

Ongelmien kartoitus ja tasa-arvosuunnitelmasta tiedottaminen

Tilannetta seurataan pyytämällä opettajakunnalta ja opiskelijakunnan hallitukselta lausunto koulun tasa-arvotilanteesta. Opiskelijoille teetetään kysely yhdenvertaisuustilanteesta, jonka suunnittelussa opiskelijat ovat olleet mukana. Kyselyn tuloksista tiedotetaan koko lukion väelle: tilanteesta tiedottaminen on yksi yhdenvertaisuuden edistämisen väline.

Opiskelijoiden tasa-arvotilanteen säilymisestä ovat vastuussa sekä koulun opettajakunta että opiskelijakunta. Opiskelijakunnan hallitus on velvollinen toimimaan heti, jos opiskelijan tasa-

arvoa loukataan. Hallituksella on tärkeä aloitteentekijän rooli siinä, että asia tulee käsittelyyn. Viime kädessä vastuussa asian korjaamisesta on lukion rehtori.

Häirintätapauksessa häirinnän kohteena oleva ilmaisee häiritsijälle, että tämän käytös on vastenmielistä ja ei-toivottavaa. Mikäli häirintä tästä huolimatta toistuu, kohde kääntyy opettajansa, opiskelijakunnan tai esimiehensä puoleen tilanteen selvittämiseksi.

Tasa-arvosuunnitelman tavoitteita pidetään esillä sopivissa tilaisuuksissa, kuten esim. opettajainkokouksissa ja opiskelijoiden ryhmänohjaustilaisuuksissa. Lukion kotisivujen kautta internetissä tavoitetaan koko henkilökunnan ja opiskelijoiden lisäksi myös opiskelijoiden huoltajat.

Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja arvio toteutuneista toimenpiteistä

Joensuun lyseon lukion ja Joensuun lyseon lukion aikuislinjan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran kolmessa vuodessa ja tällöin arvioidaan suunnitelman toimenpiteiden toteutuminen. Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan yhdenvertaisuuskyselyn tulokset huomioiden.

Opiskelijavalinnat

Opiskelijavalinta tapahtuu lainsäädännön määrittämällä tavalla (LL 20 §). Joensuun lyseon lukioon hakeudutaan samanaikaisesti muiden yhteishaussa mukana olevien oppilaitosten kanssa. Hakijoihin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita. Sukupuolella, etnisellä taustalla tai vakaumuksella ei ole vaikutusta opiskelijavalintaan.

Joensuun lyseon lukion aikuislinjalla ei järjestetä pääsy- ja soveltuvuuskokeita, joten tasa-arvo opiskelijavalinnoissa toteutuu lukiolakia noudattamalla.

Opetuksen järjestelyt

Tavoitteena on opiskeluyhteisö, jossa jokainen voi omana persoonanaan tuntea olevansa tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja hyväksytty jäsen.

Opetus- ja vuorovaikutustilanteissa on tavoitteena se, että jokainen opiskelija uskaltaa ilmaista omia mielipiteitään ja ajatuksiaan.

Opiskelijoita kannustetaan valitsemaan lukion oppiaineita oman kiinnostuksen ja taipumusten mukaan opiskelijan tulevat opintosuunnitelmat huomioiden.

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuoritusten arviointia säätelevät lukiolaki ja asetus. Arviointi toteutetaan noudattamalla yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatetta. Arvioinnin kohteena ei ole opiskelijan persoona vaan opintosuoritukset. Arviointiperusteet käydään läpi kurssin alussa.

Syrjinnän ja seksuaalisen häirinnän ehkäiseminen ja poistaminen

Laki kieltää syrjinnän sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon tai etnisen taustan perusteella. Oppilaitoksissa kaikkia opiskelijoita on kohdeltava ja arvioitava yhdenvertaisesti. Kouluyhteisössä tulee kannustaa erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluilmapiiriin.

Perustuslain (11§) mukaan: "Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen." Jos koulu järjestää jumalanpalveluksia tai muita uskonnollisia tilaisuuksia, järjestetään niille rinnakkaistilaisuudet, joihin opiskelijat voivat halutessaan osallistua. Juhlista ja niiden ajankohdista on tietoa koulun opinto-oppaassa jo lukuvuoden alkaessa.

Joulu- tai kevätjuhlissa olevat yksittäiset uskonnolliset ohjelmanumerot, kuten Suvivirsi, eivät ole uskonnon harjoittamista.

Seksuaalisella häirinnällä ja ahdistelulla tarkoitetaan ei-toivottua ja yksipuolista joko fyysistä tai sanallista seksuaaliväritteistä käyttäytymistä. Joensuun lyseon lukiossa ja aikuislinjalla ei sallita minkäänlaista seksuaalista häirintää. Häirinnän kohteeksi joutunut ei ole vastuussa tapahtuneesta eikä siihen syyllinen.