Yhteiskuntaoppi

Valintaohjeet

Suosittelemme seuraavaa kurssien ajoitusta:

Pakolliset
YH1 ensimmäisen vuoden kevät tai toinen lukuvuosi
YH2 toinen tai kolmas lukuvuosi
YH3 toinen tai kolmas lukuvuosi

Syventävät ja tarjolla olevat soveltavat kurssit lukuvuosina 2-3
Syventävä
YH4 Lakitieto

Soveltavat
YH10 Yhteiskuntaopin kertauskurssi

Integraatiokurssi
HI2 ja YH3 jaksossa 2
YH2 ja FI2 jaksossa 5 (talous ja etiikka)

Englanniksi 
YH2 + AI4 + EN4 jaksossa 1


Keskitä opintosi toiseen lukuvuoteen, jos aiot kirjoittaa yhteiskuntaopin toisen vuoden keväällä tai kolmannen vuoden syksyllä.

Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja antaa sinulle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.

Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen, arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan. Lähtökohtana on elävän kiinnostuksen herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin ja maailman tapahtumiin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kuten monipuoliseen tiedon hankintaan, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekä keskustelu- ja argumentointitaitoihin.

Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat, kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen.

Opetuksen tavoitteet

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää yhteiskunnan olemuksen ja muutoksen historiallisen kehityksen tuloksena

  • tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön

  • hallitsee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin

  • pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja erilaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksen

  • tuntee vaikutusmahdollisuutensa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut toimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena

  • pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja ajankohtaista aineistoa eri lähteistä myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota

  • osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja kiistanalaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä

  • osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä, vertailla yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioida yhteiskunnallisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja ja vaikutuksia eri väestöryhmien kannalta.

Arviointi

Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan kykyä hallita keskeisiä käsitteitä ja suuria kokonaisuuksia sekä arvioida asioiden välisiä yhteyksiä, syy-seuraussuhteita ja niiden merkitystä.

Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön. Huomiota kiinnitetään opiskelijan tiedonhankintataitoihin, kykyyn ilmaista tietojaan ja argumentoida jäsentyneesti sekä taitoa arvioida ja tulkita kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota.

5. Vastaa monivalintaan max 30 (kopio)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Euroopan yhdentymiseen toisen maailmansodan jälkeen vaikutti vahvasti





Mikä seuraavista on totta ?





Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995





EU:hun päästäkseen maan tulee





Tällä hetkellä EU:hun hakevia maita





Mikä seuraavista EI OLE totta ?





Mitä mepit EIVÄT tee?






Miten kansalainen EI voi vaikuttaa unionin päätöksentekoon?





Mikä näistä EU-säädöksistä on velvoittavin?





Millä toimielimellä on lähes monopoli lakialoitteiden tekemisessä?





Mikä näistä EI ole EU:n päätöksenteon ongelma?





Komissio





Suomen EU-politiikkaa johtaa





Stiinan lempiaine koulussa on kuvataide, ja hän on jopa kirjoittanut sanomalehteen mielipidekirjoituksen siitä, että Suomen pitäisi lisätä taideaineita lasten perusopetukseen.
Voiko Suomi päättää tästä itsenäisesti vai tarvitseeko muutos hyväksyttää EU:ssa?




Mitä oikeuksia EU-kansalaisella EI ole EU:ssa on verkko-ostoksissa





EURES





Mitä oikeuksia Martilla EU-kansalaisena EI OLE, jos hän muuttaa Ranskaan väliaikaisesti kesätyöhön?






Kuinka paljon Suomen nettojäsenmaksu on viime vuosina ollut vuodessa per kansalainen?





Mikä näistä EI ole EU:n taloudellinen haaste:





Mikä EU:n taloudellisia vaikutuksia käsittelevä väite EI pidä paikkaansa?





Mikä EKP:ta koskevista väitteistä on totta?





Mitä tapahtuu, kun Suomen ministeri on lähdössä EU:n ministerineuvoston kokoukseen ?





Mikä seuraavista väitteistä EU:n suunnanmäärittäjistä EI ole totta ?





Lissabonin sopimuksessa vuonna 2009 Euroopan unionille perustettiin





Tulevaisuuden skenaario, jossa EU:n integraatio syvenisi, merkitsisi





Mikä seuraavista EI ole totta ?





Protektionismi





Mikä seuraavista EI ole totta ?
EU on onnistunut





Mikä seuraavista EI OLE totta ?





Mikä seuraavista ON totta ?



Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä