Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Opetuksessa uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja katsomuksista sekä auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Opiskelijoita ohjataan tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia analyyttisesti eri näkökulmista. Uskonnonopetus antaa valmiuksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arvioimiseen sekä uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin. Oppiaine tukee opiskelijan kasvua demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Uskonnonopetus ottaa erilaiset näkemykset huomioon ja kunnioittaa yksilöllisiä vakaumuksia.

Oppiaineessa hyödynnetään teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta sekä kulttuurin, yhteiskunnan ja taiteen tutkimusta. Lisäksi opetuksessa käytetään eri uskontojen omia lähteitä ja median välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia opiskeluympäristöjä, tieto- ja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia sekä aktivoivia työtapoja.

Opetuksen tavoitteet

Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää kulttuurista lukutaitoaan

• tunnistaa uskontoihin ja kulttuureihin liittyvän pyhän ja sen vaikutukset ihmisen toimintaan

• perehtyy uskontojen historialliseen ja ajankohtaiseen merkitykseen eri puolilla maailmaa

• perehtyy oman uskonnon erityispiirteisiin ja kulttuurivaikutuksiin

• ymmärtää uskontojen sisäistä moninaisuutta

• tuntee uskonnollisen kielen ja symboliikan erityispiirteitä

• ymmärtää uskon ja tieteellisen tiedon suhdetta sekä tuntee uskontojen tutkimuksen keskeisiä näkökulmia ja menetelmiä

• kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään

• kehittää valmiuksia ymmärtää ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja toimia eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa

• kunnioittaa ihmisoikeuksia ja osaa tarkastella uskontoja ja katsomuksia ihmisoikeusnäkökulmasta

• kehittää valmiuksia toimia vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena

• hallitsee uskonnollisiin ja eettisiin kysymyksiin liittyviä ajattelu- ja keskustelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.

Arviointi

Arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelijoita oman oppimisprosessin pitkäjänteiseen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu uskontoihin liittyvään tiedon hallintaan, soveltamiseen ja arvioimiseen sekä katsomuksellisten dialogitaitojen hallintaan. Arvioinnissa korostuvat katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot.

Kurssien UE01 ja UE02 suoritus mielellään ennen muita kursseja.

Pakolliset kurssit:

Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE01)

Maailmanlaajuinen kristinusko (UE02)

Syventävät kurssit:

Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE03)

Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE04)

Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE05)

Uskonnot ja media (UE06)


Soveltavat kurssit:

Raamattu (UE07)

Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (UE09)

Kaikki UE-kurssit soveltuvat hyvin kaikille opiskelijoille yleisivistäviksi opinnoiksi riippumatta siitä, valmistautuuko uskonnon ainereaaliin vai ei. Kulttuurien ja katsomusperinteiden hyvää tuntemusta sekä kykyä ymmärtää niiden välisiä suhteita edellytetään monilla eri aloilla riippumatta siitä, elääkö ja työskenteleekö monikulttuurisessa kotimaassa vai kansainvälisissä tehtävissä. Katsomusaineiden opiskelu tukee myös opiskelijan oman elämänkatsomuksen muodostamista.

Opiskelijat voivat valita muiden katsomusaineiden (ET, UO) kursseja soveltaviksi kursseiksi lukion oppimääräänsä.