Maarit Mertaniemi
Päättöpäivän lukutaidon ryhmätentti
Ryhmätentti - mikä se on?
Ryhmätentti on 3-6 hengen ryhmässä tehtävä koe tai harjoitus, jossa kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat vastauksen suunnitteluun ja kirjoittamiseen. Ryhmä huolehtii itse työnjaosta ja koko ryhmä saa tehtävästä yhteisen arvion (arvosanan). Tärkeätä on siis, että kaikki osallistuvat ja edistävät tavoitteen saavuttamista eli tehtävän valmistumista. Ryhmätentissä vastuu vastaamisesta jakaantuu ja opimme toinen toisiltamme; lisäksi ryhmätentti opettaa ryhmätyöskentelytaitoja.
Ryhmät:
a) Ella,Senni, Konsta, Arianna
b) Viivi, Julia, Ilkka, Hertta
c) Risto, Kanerva, Valpu, Maikki
d) Helmi, Lauri, Vivian, Saga
e) Ina, Severi, Ansku, Pihla
f) Anttoni, Elle, Tuulia, Emmiina
g) Siiri, Arttu, Anni
1. Lukekaa vielä toiseen kertaan novelli Minun poikani Mikko kurssivihkon sivuilta 87-88.
2. Avatkaa sen jälkeen keskustellen tehtävänanto (s. 86, tehtävä 2): Mitä pitää tehdä? Mitä tekstistä pitää osoittaa?
3. Tehkää sen jälkeen yhdessä miellekartta tai listaus asioista, jotka vastauksessa pitää olla. Muotoilkaa niistä selkeitä päätelmiä ja etsikää niille tekstistä esimerkit. Esimerkiksi PÄÄTELMÄ Novellissa isoisä puhuu suomen ja ruotsin sanoja sekaisin. TEKSTIESIMERKKI Aivan novellin alussa Wäinö-pappa ihmettelee esimerkiksi, että "kuka on juonut kaiken kaffen". Hän myös käyttää sanoja "fönster" ja "ikkuna" vuoron perään.
4. Laatikaa vastaukselle kokoava aloituslause, jossa esittelette tekstin (> tekstilaji, kirjoittaja, novellin nimi, ilmestymisvuosi) ja toteatte siitä tehtävänannon kannalta jotain yleistä.
5. Kirjoittakaa sen jälkeen huomionne päätelmänne ja esimerkiksi henkilö kerrallaan.
6. Voitte halutessanne kirjoittaa tekstille yhteenvetomaisen lopetuslauseen.
7. Palauttakaa teksti palautuskansioon.
Ryhmätentti on 3-6 hengen ryhmässä tehtävä koe tai harjoitus, jossa kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat vastauksen suunnitteluun ja kirjoittamiseen. Ryhmä huolehtii itse työnjaosta ja koko ryhmä saa tehtävästä yhteisen arvion (arvosanan). Tärkeätä on siis, että kaikki osallistuvat ja edistävät tavoitteen saavuttamista eli tehtävän valmistumista. Ryhmätentissä vastuu vastaamisesta jakaantuu ja opimme toinen toisiltamme; lisäksi ryhmätentti opettaa ryhmätyöskentelytaitoja.
Ryhmät:
a) Ella,Senni, Konsta, Arianna
b) Viivi, Julia, Ilkka, Hertta
c) Risto, Kanerva, Valpu, Maikki
d) Helmi, Lauri, Vivian, Saga
e) Ina, Severi, Ansku, Pihla
f) Anttoni, Elle, Tuulia, Emmiina
g) Siiri, Arttu, Anni
1. Lukekaa vielä toiseen kertaan novelli Minun poikani Mikko kurssivihkon sivuilta 87-88.
2. Avatkaa sen jälkeen keskustellen tehtävänanto (s. 86, tehtävä 2): Mitä pitää tehdä? Mitä tekstistä pitää osoittaa?
3. Tehkää sen jälkeen yhdessä miellekartta tai listaus asioista, jotka vastauksessa pitää olla. Muotoilkaa niistä selkeitä päätelmiä ja etsikää niille tekstistä esimerkit. Esimerkiksi PÄÄTELMÄ Novellissa isoisä puhuu suomen ja ruotsin sanoja sekaisin. TEKSTIESIMERKKI Aivan novellin alussa Wäinö-pappa ihmettelee esimerkiksi, että "kuka on juonut kaiken kaffen". Hän myös käyttää sanoja "fönster" ja "ikkuna" vuoron perään.
4. Laatikaa vastaukselle kokoava aloituslause, jossa esittelette tekstin (> tekstilaji, kirjoittaja, novellin nimi, ilmestymisvuosi) ja toteatte siitä tehtävänannon kannalta jotain yleistä.
5. Kirjoittakaa sen jälkeen huomionne päätelmänne ja esimerkiksi henkilö kerrallaan.
6. Voitte halutessanne kirjoittaa tekstille yhteenvetomaisen lopetuslauseen.
7. Palauttakaa teksti palautuskansioon.
Novellivastausten palautuskansio
Ympäristöaiheinen kirjoitelma vaihe vaiheelta
Alustuksena kiertotalousvideo:
Kirjoitustaidon tehtävä
Kirjoita pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava teksti, joka käsittelee ympäristöaihetta. Valitse yksi alla olevista aiheista 1 - 6. Hyödynnä tekstissäsi kahta annetuista aineistoista a. - k.
Rajaa lähestymistapasi itse.
Kirjoita tekstisi siten, että lukija voi ymmärtää sen, vaikka ei tunnekaan aineistoa. Viittaa käyttämiisi aineistoihin tarkoituksenmukaisella tavalla.
Laadi tekstillesi otsikko. Merkitse valitsemasi aiheen numero otsikkosi eteen.
Tekstin suosituspituus on 4000 merkkiä.
Aiheet
1. Minä ja ympäristö
2. Maapallo ja yksilön valinnat
3. Miten maailmaa muutetaan?
4. Kuluttaminen ja nuoret
5. Ilmastoahdistus
6. Kiertotalous ja tulevaisuus
AINEISTOT
Tee aluksi Elämäntapatesti, jonka avulla pääset arvioimaan omia ympäristötekojasi. (Voit käyttää elämäntapatestiä yhtenä aineistonasi).
a. Kouluissa opetetaan nyt kiertotaloutta – sitä tarvitaan ilmastokriisistä selviämiseen ja suomalaisten ideat kiinnostavat Kiinaa ja Uutta-Seelantia myöten, uutinen, 2.11.2018
toimittaja Elisa Kallunki https://yle.fi/uutiset/3-10489990
b. Öljyllä köyhäksi (HS 10.2.2015), tiedeartikkeli toimittaja Kyösti Niemelä https://www.hs.fi/tiede/art-2000002799525.html (Kirjaudu koulun verkossa, niin pääset lukemaan artikkelin.)
c. Ilmastoahdistus ja mitä sille voi tehdä, blogikirjoitus, 11.10.2018
Syötävän hyvä -blogi, kirjoittaja Lotta Viitaniemi http://syotava.blogspot.com/2018/10/ilmastoahdistus-ja-mita-sille-voi-tehda.html
d.Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti (Yle 8.10.2018), uutinen toimittaja Antti Koistinen https://yle.fi/uutiset/3-10444012 e. 5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt" (Yle 8.10.2018), uutinen
toimittaja Hanna Eskonen https://yle.fi/uutiset/3-10443963
f. Kiertotalous vaikuttaa kuluttajien arkeen (Aamulehti 11.8.2018), mielipidekirjoitus
kirjoittajajat: Maria Antikainen ja Minna Lammi
Antikainen on VTT:n johtava tutkija Tampereelta ja Lammi Kuluttajatutkimuskeskuksen yliopistotutkija kotipaikkanaan Cambridge, Institute for Manufacturing. https://www.aamulehti.fi/mielipiteet/kiertotalous-vaikuttaa-kuluttajien-arkeen-201129209
g. Resepti maailman muuttamiseksi, VTT https://soundcloud.com/vttpodcast/jakso-1-resepti-maailman-muuttamiseksi
"Growthcast on VTT:n podcast-sarja tulevaisuudesta. Sarja avaa, miten maailman suurimmat ongelmat ratkaistaan nyt, ja miten ne käännetään kasvun mahdollisuuksiksi.
Sarjassa esitellään 17 kestävän kasvun mahdollisuutta Suomelle. Jokaisessa noin kahden viikon välein ilmestyvässä jaksossa keskustelun vetäjien Katri Kallion ja Lauri Reuterin kanssa aihetta pohtii teeman huippuasiantuntija."
h. Hans Rosling, TED-puhe globaalista väestönkasvusta, kesäkuu 2010 (puhe on julkaistu 9.7.2010)
Hans Rosling: "Global population growth, box by box"
KIRJOITELMA VAIHE VAIHEELTA
1. Pysähdy miettimään ja listaamaan, mitä annettu teema tuo sinulle mieleen. Anna ajatuksen lentää!
2. Ota seuraavaksi tarkasteluun annetut aineistot. Silmäile koko valikoimaa. Tarkenna tutkimaan niiden tekstilajeja, konteksteja ja keskeistä antia: Kuka on kirjoittaja? Missä teksti on julkaistu? Milloin? Mikä on tekstin aihe? Jos teksti on kolumni tai jokin muu mielipideteksti, mikä on sen keskeinen teesi?
3. Mieti, mitä näkökulmia voisit ottaa ympäristö-teemaan ja sitä, mistä näkökulmasta sinulla on eniten sanottavaa. Pysähdy listaamaan ajatuksiasi eri näkökulmista. Muotoile näkökulmasi väittämäksi, kysymykseksi tai keskeiseksi ajatukseksi siitä, mitä aiot pohtia.Valitse annetuista aiheista (1-6) se, joka istuu parhaiten valitsemaasi näkökulmaan. Mieti, mikä on tekstisi tavoite.
4. Kun näkökulma on selvillä, valitse aineistot sillä perusteella, mitkä niistä sopivat näkökulmaasi ja auttavat parhaiten tuomaan oman näkökulmasi ja ajatuksesi esiin. Lue valitsemiasi aineistoja tarkemmin: tarkenna niiden kontekstit (mihin laajempaan yhteyteen ne liittyvät, miten niiden tekstilaji vaikuttaa sisältöön, kuinka tuoreita ja luotettavia lähteitä ne ovat kirjoitelmallesi jne.) ja poimi sellaiset kohdat, joita aiot hyödyntää oman tekstisi osana.
5. Ideoi rajusti! Kirjaa kaikki aiheesta mieleen tulevat ajatukset ja aineistojen anti samaan ideakarttaan tai listaan. Eli tee kirjoitelmasi sisällöstä suunnitelma, jossa on mukana
- Selkeästi muotoiltu pääväite tai keskeinen ajatus, jonka ympärille teksti rakentuu
- Omat perustellut ajatuksesi
- Aineiston ainekset ja niistä kumpuavat kannanotot tai pohdinnat (ks. malliteksti tasa-arvosta)
- Esimerkit ja muu konkretisointi
6. Anna tässä vaiheessa suunnitelmasi luettavaksi parillesi, joka kommentoi siitä seuraavia asioita:
- Onko näkökulma ja keskeinen ajatus muotoiltu riittävän selkeäksi? > lyhyt keskustelu, mitä kirjoittaja tavoittelee tekstissään
- Miten valitut ainekset osuvat näkökulmaan?
- Palvelevatko valitut aineistot parhaiten näkökulmaa ja tekstin tavoitetta? > parilta ehdotuksia tarvittaessa, jos myös joku muu aineisto voi tulla kyseeseen tai on jopa parempi kuin jokin valituista
- Onko esimerkkejä ja muuta "lihaa luiden ympärille" tarpeeksi? > parilta ehdotuksia ajatusten konkretisoimiseen.
7. Rajaa sisältö. Tarkista, että pysyt valitsemassasi aiheessa!
8. Suunnittele rakenne.
- punainen lanka > ajatusjuoni (miten se etenee?)
- konkretia (esimerkit, omat kokemukset, intertekstit ja muut viittaukset ym.)
- aloitus, lopetus, otsikko > Aihe ei ole otsikko; tekstille täytyy muotoilla oma otsikko
- miten aineistot tulevat tekstin osaksi > laadi referointi keskeisestä, poimi tekstin tarkat tiedot ensimmäistä viittausta varten
- onnistutko keskusteluttamaan aineistoja keskenään?
9. Kirjoita ensimmäinen versio. Jätä riviväli kappalejaon merkiksi.
10. Huolla kieli ja tarkista yksityiskohdat. Muista, että otsikkona ei voi olla annettu aihe, vaan on muotoiltava oma otsikko!
Kielen ja rakenteen tarkistuslista:
- Onko tekstissä selkeä kappalejako?
- Kytkeytyvätkö kappaleet luontevasti toisiinsa (sidosteisuus)?
- Onko kappaleiden sisäinen rakenne kunnossa (pyri ydinvirke - tukivirke -kytköksiin)?
- Ovatko virke- ja lauserakenteet selkeitä? (ei liian pitkiä, onhan niissä predikaatti?)
- Onko aineisto ensimmäisellä kerralla kunnolla esitelty ja referoitu?
- Ovatko aineistoviittaukset myöhemmin tekstissä luontevia?
- Onko suorat lainaukset aineistoista tehty oikein (välimerkkeily)?
- Ovatko isot ja pienet alkukirjaimet paikoillaan?
- Löytyyhän pää- ja sivulauseiden välistä pilkku?
- Ovatko sanavalinnat osuvia ja sanamuodot oikein?
- Onko tekstiin pujahtanut puhekieltä (tarkista erityisesti verbin passiivit, omistusliitteet, sanavalinnat)?
- Onko kieli konkreettista ja havainnollista, toimivatko kielikuvat (esim. vaihda verbit ilmaisuvoimaisempiin, jos teksti vilisee olla-verbejä; korvaa kiva, mahtava, iso -tyyppiset adjektiivit enemmän kuvaavilla; kehittele kuluneiden kielikuvien tilalle mehukkaampia)?
Ympäristöaiheisten kirjoitelmien palautuskansio
Kielenhuollon tehtävien palautuskansio
Aineistopainia ja viittaustekniikkaa
1. Lue Juuso Määttäsen lauantaiessee Vuoden kovimmissa hittikappaleissa suomalainen mies kaipaa luontoon ja vastaa sen jälkeen alla oleviin tekstiä avaaviin kysymyksiin.
Vuoden kovimmissa hittikappaleissa suomalainen mies kaipaa luontoon - -
a) Selvitä ensin itsellesi tekstin konteksti: Kuka on tekstin kirjoittaja? Missä teksti on julkaistu ja milloin? Mikä on sen oletettu kohderyhmä? Mihin laajempaan yhteyteen teksti liittyy?
b) Mikä on Määttäsen esseen aihe? Mistä näkökulmasta hän tarkastelee vuoden suosituimpia hittikappaleita?
c) Poimi tekstistä kohdat, joissa hän esittelee kunkin hittikappaleen. Mitä tietoja hän niistä antaa?
d) Poimi tekstistä kohdat, joissa hän referoi kappaleiden sisältöä.
e) Mihin lopputulokseen Määttänen päätyy vuoden hittikappaleista?
f) Poimi tekstistä jokin tai joitakin Määttäsen ajatuksia ja kommentoi niitä perustellen.
2. Harjoittele aineistotekstin esittelyä. Käytä aineistona Määttäsen esseetä Vuoden kovimmissa hittikappaleissa suomalainen mies kaipaa luontoon ja uutista Tutkimus selvitti, mitkä sanat suomalaiset kokivat sopimattomiksi.
Paksu-Särmä: Aineistoon viittaaminen s. 370-373.
Vuoden kovimmissa hittikappaleissa suomalainen mies kaipaa luontoon - -
ja
Tutkimus selvitti, mitkä sanat suomalaiset kokivat sopimattomiksi
TEHTÄVÄ > Laadi aineistoviittaus, jossa tuot aineistotekstin ensimmäisen kerran oman tekstisi osaksi. Referoi tekstin keskeinen anti 3-5 virkkeeseen. (Muista tekstin tiedot > kirjoittaja, otsikko, julkaisuaika ja -paikka, tekstilaji.)
MALLI: Toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen esittelee lauantaiesseessaan Iloitse, kauhuelokuvan ystävä! (HS 24.11.2018) hiljattain ilmestyneiden kauhuelokuvien arkirealismista ammentavia aiheita sekä vertailee eri vuosikymmenien elokuvia toisiinsa. Kirjoittaja osoittaa lukuisien esimerkkien avulla, miten elokuva elää ja muuttuu aikakauden mukana. Toisaalta hän löytää lukuisia yhtäläisyyksiä menestyselokuvista kautta aikojen.
Ikuinen Vappu -musiikkivideo
Miten musiikkivideo referoidaan?
> Laadi musiikkivideon ensimmäinen esittely ja lyhyt referointi, jonka perusteella lukija saa käsityksen videon keskeisestä annista.
3. Aineiston kontekstualisointi ja tarkka lukeminen.
3.1.
a) Lue toisen kerranTutkimus selvitti, mitkä sanat suomalaiset kokivat sopimattomiksi.
b) Mistä osista uutiskokonaisuus rakentuu? Miten se on kuvitettu? Minkälaista grafiikkaa se sisältää?
c) Selvitä tutkimuksen tekotapa. MIten se vaikuttaa tutkimustulokseen? Onko olemassa muita näkökulmia aiheeseen tai sanoja, joita olisi vielä voinut antaa kansalaisten puntaroitaviksi? Onko otanta riittävän suuri?
d) Mikä on toimittajan näkökulma aiheeseen? Olisiko ns. uutisen kärjen voinut rakentaa jonkin muun tutkimuksessa ilmi tulleen tuloksen ympärille?
e) Olisiko teksti kaivannut asiantuntijahaastattelua? Perustele.
f) Poimi tekstistä ja grafiikasta kohtia, jotka ovat tutkimuksen kannalta olennaisia. Kommentoi niitä muutamalla virkkeellä.
3.2.
Pekka Juntti: Maa on täynnä ihania äijiä
a) Lue Pekka Juntin kolumni Maa on täynnä ihania äijiä.
b) Mikä on tekstin konteksti? > Mitä tietoa saat kirjoittajasta? Missä teksti on julkaistu? Mikä on sen oletettu kohderyhmä? Mikä on tekstin tavoite? Mihin laajempaan kontekstiin se liittyy?
c) Mikä on kirjoittajan keskeinen teesi eli väite? MIten hän argumentoi sen puolesta?
d) Miten teksti rakentuu? Minkälaista on sen kieli?
e) Kommentoi kirjoittajan väitettä? Arvioi hänen perustelujaan.
4.
a) Kirjoita virke, jossa tuot Juntin kolumnin ensimmäisen kerran oman tekstisi osaksi ja esittelet kolumnin tiedot ja aiheen. Liitä siihen lyhyt referointi kolumnin teesistä ja keskeisestä annista.
b) Kirjoita katkelma, jossa viittaat Juntin kolumniin myöhemmin tekstissäsi. Liitä katkelmaan oma näkemyksesi Juntin esiin nostamasta aiheesta.
MALLI: Kuningaskuluttajan video Näin huolehdit älypuhelimen tietoturvasta (areena.yle.fi, 6.2.2014) neuvoo, miten elektroniikkalaitteiden tiedot saa turvallisesti ja pysyvästi poistettua.
d) Kirjoita lyhyt referointi Ikuinen vappu -musiikkivideon sisällöstä ja tyylistä.
e) Kommentoi jotakin kohtaa videosta.
f) Harjoittele siteeraamista. Kirjoita teksti, jossa teet suoran lainauksen Juntin kolumnista tekstistä. KIrjoita seuraavat kokonaisuudet:
MALLI: Tervo paljastaa, että "Loiri käytti huumeita laajentaakseen tajuntaansa".
HUOM! MYÖS: Tervo esittelee taiteilijan myös "Suomen kuuluisimmaksi iskijäksi", millä hän viittaa Loirin menestyksekkääseen nyrkkeilyuraan.
Paksu-Särmän ohjeet tarvittaessa avuksi s. 372-373.
5. Harjoittele sävyn ja kirjoittajan asennoitumisen ilmaisemista.
Pekka Juntti: Maa on täynnä ihania äijiä
a) Kirjoita tekstistä aineistoviittaus, jossa osoitat verbi-valinnalla, missä sävyssä kirjoittaja tuo ilmi ajatuksensa tai mielipiteensä. > Kärkkäinen väittää, ihmettelee, kyseenalaistaa, pitää erikoisena, kiittää artikkelissaan - -.
b) Kirjoita oma kommenttisi edelliseen kirjoittajan ajatukseen mahdollisimman sujuvasti.
Vuoden kovimmissa hittikappaleissa suomalainen mies kaipaa luontoon - -
a) Selvitä ensin itsellesi tekstin konteksti: Kuka on tekstin kirjoittaja? Missä teksti on julkaistu ja milloin? Mikä on sen oletettu kohderyhmä? Mihin laajempaan yhteyteen teksti liittyy?
b) Mikä on Määttäsen esseen aihe? Mistä näkökulmasta hän tarkastelee vuoden suosituimpia hittikappaleita?
c) Poimi tekstistä kohdat, joissa hän esittelee kunkin hittikappaleen. Mitä tietoja hän niistä antaa?
d) Poimi tekstistä kohdat, joissa hän referoi kappaleiden sisältöä.
e) Mihin lopputulokseen Määttänen päätyy vuoden hittikappaleista?
f) Poimi tekstistä jokin tai joitakin Määttäsen ajatuksia ja kommentoi niitä perustellen.
2. Harjoittele aineistotekstin esittelyä. Käytä aineistona Määttäsen esseetä Vuoden kovimmissa hittikappaleissa suomalainen mies kaipaa luontoon ja uutista Tutkimus selvitti, mitkä sanat suomalaiset kokivat sopimattomiksi.
Paksu-Särmä: Aineistoon viittaaminen s. 370-373.
Vuoden kovimmissa hittikappaleissa suomalainen mies kaipaa luontoon - -
ja
Tutkimus selvitti, mitkä sanat suomalaiset kokivat sopimattomiksi
TEHTÄVÄ > Laadi aineistoviittaus, jossa tuot aineistotekstin ensimmäisen kerran oman tekstisi osaksi. Referoi tekstin keskeinen anti 3-5 virkkeeseen. (Muista tekstin tiedot > kirjoittaja, otsikko, julkaisuaika ja -paikka, tekstilaji.)
MALLI: Toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen esittelee lauantaiesseessaan Iloitse, kauhuelokuvan ystävä! (HS 24.11.2018) hiljattain ilmestyneiden kauhuelokuvien arkirealismista ammentavia aiheita sekä vertailee eri vuosikymmenien elokuvia toisiinsa. Kirjoittaja osoittaa lukuisien esimerkkien avulla, miten elokuva elää ja muuttuu aikakauden mukana. Toisaalta hän löytää lukuisia yhtäläisyyksiä menestyselokuvista kautta aikojen.
Ikuinen Vappu -musiikkivideo
Miten musiikkivideo referoidaan?
> Laadi musiikkivideon ensimmäinen esittely ja lyhyt referointi, jonka perusteella lukija saa käsityksen videon keskeisestä annista.
3. Aineiston kontekstualisointi ja tarkka lukeminen.
3.1.
a) Lue toisen kerranTutkimus selvitti, mitkä sanat suomalaiset kokivat sopimattomiksi.
b) Mistä osista uutiskokonaisuus rakentuu? Miten se on kuvitettu? Minkälaista grafiikkaa se sisältää?
c) Selvitä tutkimuksen tekotapa. MIten se vaikuttaa tutkimustulokseen? Onko olemassa muita näkökulmia aiheeseen tai sanoja, joita olisi vielä voinut antaa kansalaisten puntaroitaviksi? Onko otanta riittävän suuri?
d) Mikä on toimittajan näkökulma aiheeseen? Olisiko ns. uutisen kärjen voinut rakentaa jonkin muun tutkimuksessa ilmi tulleen tuloksen ympärille?
e) Olisiko teksti kaivannut asiantuntijahaastattelua? Perustele.
f) Poimi tekstistä ja grafiikasta kohtia, jotka ovat tutkimuksen kannalta olennaisia. Kommentoi niitä muutamalla virkkeellä.
3.2.
Pekka Juntti: Maa on täynnä ihania äijiä
a) Lue Pekka Juntin kolumni Maa on täynnä ihania äijiä.
b) Mikä on tekstin konteksti? > Mitä tietoa saat kirjoittajasta? Missä teksti on julkaistu? Mikä on sen oletettu kohderyhmä? Mikä on tekstin tavoite? Mihin laajempaan kontekstiin se liittyy?
c) Mikä on kirjoittajan keskeinen teesi eli väite? MIten hän argumentoi sen puolesta?
d) Miten teksti rakentuu? Minkälaista on sen kieli?
e) Kommentoi kirjoittajan väitettä? Arvioi hänen perustelujaan.
4.
a) Kirjoita virke, jossa tuot Juntin kolumnin ensimmäisen kerran oman tekstisi osaksi ja esittelet kolumnin tiedot ja aiheen. Liitä siihen lyhyt referointi kolumnin teesistä ja keskeisestä annista.
b) Kirjoita katkelma, jossa viittaat Juntin kolumniin myöhemmin tekstissäsi. Liitä katkelmaan oma näkemyksesi Juntin esiin nostamasta aiheesta.
MALLI: Kuningaskuluttajan video Näin huolehdit älypuhelimen tietoturvasta (areena.yle.fi, 6.2.2014) neuvoo, miten elektroniikkalaitteiden tiedot saa turvallisesti ja pysyvästi poistettua.
d) Kirjoita lyhyt referointi Ikuinen vappu -musiikkivideon sisällöstä ja tyylistä.
e) Kommentoi jotakin kohtaa videosta.
f) Harjoittele siteeraamista. Kirjoita teksti, jossa teet suoran lainauksen Juntin kolumnista tekstistä. KIrjoita seuraavat kokonaisuudet:
- Laadi johtolause + lainaus -kokonaisuus
- Laadi lainaus + johtolause -kokonaisuus
- Kirjoita virke, jossa kotoutat jonkin aineistotekstin ilmauksen oman tekstisi osaksi lainausta käyttäen.
MALLI: Tervo paljastaa, että "Loiri käytti huumeita laajentaakseen tajuntaansa".
HUOM! MYÖS: Tervo esittelee taiteilijan myös "Suomen kuuluisimmaksi iskijäksi", millä hän viittaa Loirin menestyksekkääseen nyrkkeilyuraan.
Paksu-Särmän ohjeet tarvittaessa avuksi s. 372-373.
5. Harjoittele sävyn ja kirjoittajan asennoitumisen ilmaisemista.
Pekka Juntti: Maa on täynnä ihania äijiä
a) Kirjoita tekstistä aineistoviittaus, jossa osoitat verbi-valinnalla, missä sävyssä kirjoittaja tuo ilmi ajatuksensa tai mielipiteensä. > Kärkkäinen väittää, ihmettelee, kyseenalaistaa, pitää erikoisena, kiittää artikkelissaan - -.
b) Kirjoita oma kommenttisi edelliseen kirjoittajan ajatukseen mahdollisimman sujuvasti.
Tehtävän 5 palautuslaatikko
Näkökulmia
Nuoret - eri ikäiset
yksilö - yhteisö
taloudellinen
eri ammattiryhmät
puolueet
yhteiskunta
vähemmistöt
ekologinen
rakentaminen - rakennettu ympäristö
eettinen
yleinen - monia näkökulmia avaava
psyykkinen - fyysinen - sosiaalinen
uskonnot
eri kulttuurit
identiteetti
stereotypiat
Näkökulmanoppailua
Ryhmätehtävä näkökulmien etsimisestä, ideoiden metsästämisestä ja kirjoitelman ainesten rajaamisesta.
Aiheena on ympäristö.
Kirjatkaa ryhmänne tuotos yhteiseen ajatuskarttaan, joka kiertää ryhmästä toiseen.
VAIHE 1
RYHMÄ 1
Ideoikaa kuutiointimenetelmällä (käännelkää kuviteltua noppaa kuuteen eri asentoon) erilaisia näkökulmia ympäristöaiheeseen. Tuottakaa kuusi näkökulmaa, joista seuraava ryhmä voi valita yhden ja lähteä ideoimaan siitä.
VAIHE 2
RYHMÄ 2
Valitkaa yksi edellisen ryhmän kehittelemistä näkökulmista ja ideoikaa siitä mahdollisimman paljon kirjoitettavaa. > Ideoikaa rajusti, älkää vielä rajatko sisältöä. Kirjatkaa ideanne yhteiseen ideointipaperiin.
VAIHE 3
RYHMÄ 3
Seuraava ryhmä jatkaa ideointia edellisen suunnitelman pohjalta. KIrjatkaa suunnitelmaan lisää ideoita ja esimerkkejä ja muuta konkretisointia. Tämäkään ryhmä ei vielä rajaa sisältöä, vaan keskittyy pelkästään ideointiin.
VAIHE 4
RYHMÄ 4
Suunnitelma kierrätetään seuraavalle ryhmälle, joka rajaa sisällön. Rajauksia voi tehdä yhden tai useamman. Merkitkää valitsemanne asiat ja ajatukset (esim. värikynällä). Tämä ryhmä valmistautuu esittelemään sisältösuunnitelman kaikille muille ja perustelee tekemänsä ratkaisut.
Aiheena on ympäristö.
Kirjatkaa ryhmänne tuotos yhteiseen ajatuskarttaan, joka kiertää ryhmästä toiseen.
VAIHE 1
RYHMÄ 1
Ideoikaa kuutiointimenetelmällä (käännelkää kuviteltua noppaa kuuteen eri asentoon) erilaisia näkökulmia ympäristöaiheeseen. Tuottakaa kuusi näkökulmaa, joista seuraava ryhmä voi valita yhden ja lähteä ideoimaan siitä.
VAIHE 2
RYHMÄ 2
Valitkaa yksi edellisen ryhmän kehittelemistä näkökulmista ja ideoikaa siitä mahdollisimman paljon kirjoitettavaa. > Ideoikaa rajusti, älkää vielä rajatko sisältöä. Kirjatkaa ideanne yhteiseen ideointipaperiin.
VAIHE 3
RYHMÄ 3
Seuraava ryhmä jatkaa ideointia edellisen suunnitelman pohjalta. KIrjatkaa suunnitelmaan lisää ideoita ja esimerkkejä ja muuta konkretisointia. Tämäkään ryhmä ei vielä rajaa sisältöä, vaan keskittyy pelkästään ideointiin.
VAIHE 4
RYHMÄ 4
Suunnitelma kierrätetään seuraavalle ryhmälle, joka rajaa sisällön. Rajauksia voi tehdä yhden tai useamman. Merkitkää valitsemanne asiat ja ajatukset (esim. värikynällä). Tämä ryhmä valmistautuu esittelemään sisältösuunnitelman kaikille muille ja perustelee tekemänsä ratkaisut.
Luo kirjoittamispäiväkirja
Äidinkielen ja kirjallisuuden toisen kurssin aikana otamme käyttöön ns. kirjoittamispäiväkirjan, jonka avulla kukin pohtii ja arvioi omaa kirjoittamistaan koko kahden ja puolen vuoden lukiouran ajan. Päiväkirjan tavoitteena on kirjata ja arvioida kunkin kirjoittamisprosessin haasteita, onnistumisia ja tuntemuksia. Päiväkirjan avulla käydään myös vuoropuhelua omasta kirjoittamisesta opettajan kanssa. Lisäksi päiväkirjaan kootaan kaikki kurssien aikana kertyvät tekstit tai niiden aihiot. Niiden avulla voi tarkastella omaa kehittymistään lukiovuosien aikana.
Koska kyseessä on päiväkirja, sen muoto, kieli ja merkintöjen pituus on itse kunkin omassa päätäntävallassa. Jonain päivänä tekstiä tulee paljon, joskus vain muutama sana. Tärkeintä on, että purkaa ajatuksiaan kirjoittamisesta, koska sitä kautta oppii. Tekstin sekaan voi kirjata kysymyksiä opettajalle, joka silmäilee ja kommentoi tekstejä ainakin kerran jokaisen kurssin aikana.
1. Luo onedriveen oma päiväkirjakansio ja otsikoi se haluamallasi tavalla.
2. Kirjoita päiväkirjan aluksi muutama virke siitä, mitä ajattelet omasta kirjoittamisestasi tällä hetkellä. Missä onnistut? Mikä on vahvuutesi kirjoittajana? Mikä on haasteellista? Millaisia tekstejä teet mielelläsi? Millaiset tekstit ovat vaikeita kirjoittaa? Mitä haluaisit oppia kirjoittamisesta? Millaista palautetta haluat? Missä tarvitset apua tai ohjeita? Tunnistatko kirjoittamisessasi esteitä (blokki, lykkääminen, perfektionismi, itsesensuuri, motivaation puute jne.)? Jos, mitä?
3. Liitä päiväkirjasi avaukseksi kurssin ensimmäisen tunnin luovan kirjoittamisen tehtävä. Kirjoita siihen jatkoksi muutama virke siitä, miten pääsit tehtävän kanssa alkuun, miten ideointi onnistui ja kirjoittamisprosessi eteni, millaisia valintoja teit kielen suhteen jne. Jaa kansio opettajan kanssa.
Koska kyseessä on päiväkirja, sen muoto, kieli ja merkintöjen pituus on itse kunkin omassa päätäntävallassa. Jonain päivänä tekstiä tulee paljon, joskus vain muutama sana. Tärkeintä on, että purkaa ajatuksiaan kirjoittamisesta, koska sitä kautta oppii. Tekstin sekaan voi kirjata kysymyksiä opettajalle, joka silmäilee ja kommentoi tekstejä ainakin kerran jokaisen kurssin aikana.
1. Luo onedriveen oma päiväkirjakansio ja otsikoi se haluamallasi tavalla.
2. Kirjoita päiväkirjan aluksi muutama virke siitä, mitä ajattelet omasta kirjoittamisestasi tällä hetkellä. Missä onnistut? Mikä on vahvuutesi kirjoittajana? Mikä on haasteellista? Millaisia tekstejä teet mielelläsi? Millaiset tekstit ovat vaikeita kirjoittaa? Mitä haluaisit oppia kirjoittamisesta? Millaista palautetta haluat? Missä tarvitset apua tai ohjeita? Tunnistatko kirjoittamisessasi esteitä (blokki, lykkääminen, perfektionismi, itsesensuuri, motivaation puute jne.)? Jos, mitä?
3. Liitä päiväkirjasi avaukseksi kurssin ensimmäisen tunnin luovan kirjoittamisen tehtävä. Kirjoita siihen jatkoksi muutama virke siitä, miten pääsit tehtävän kanssa alkuun, miten ideointi onnistui ja kirjoittamisprosessi eteni, millaisia valintoja teit kielen suhteen jne. Jaa kansio opettajan kanssa.
KIrjoittamisen pikapyrähdys
Valitse yksi seuraavista aiheista ja kirjoita siitä noin 15 minuuttia.
Vaihtoehdot:
1. Ajattele tätä aamua. Mikä on ollut sen kohokohta?
2.
a) Mitä hiuksesi sanoivat sinusta alakoulussa?
b) Mitä hiuksesi sanoivat sinusta yläkoulussa?
c) Mitä hiuksesi sanovat sinusta juuri nyt?
3. Miten sait selville, ettei joulupukkia ole olemassa?
4. Kirjoita jatko seuraavaan aloituslauseeseen: "Oli keskiyö ja ulko-ovi oli aivan selällään."
5. Tulet kotiin serkun häistä, joissa jokin meni pahasti vikaan. Olet kuitenkin salaa tyytyväinen, että jotain lopulta tapahtui. Mitä siis tapahtui?
6. Kirjoita siitä naapurista, jonka kaihtimet ovat aina kiinni.
7. Kirjoita kirje, jota ei koskaan lähetetä.
Vaihtoehdot:
1. Ajattele tätä aamua. Mikä on ollut sen kohokohta?
2.
a) Mitä hiuksesi sanoivat sinusta alakoulussa?
b) Mitä hiuksesi sanoivat sinusta yläkoulussa?
c) Mitä hiuksesi sanovat sinusta juuri nyt?
3. Miten sait selville, ettei joulupukkia ole olemassa?
4. Kirjoita jatko seuraavaan aloituslauseeseen: "Oli keskiyö ja ulko-ovi oli aivan selällään."
5. Tulet kotiin serkun häistä, joissa jokin meni pahasti vikaan. Olet kuitenkin salaa tyytyväinen, että jotain lopulta tapahtui. Mitä siis tapahtui?
6. Kirjoita siitä naapurista, jonka kaihtimet ovat aina kiinni.
7. Kirjoita kirje, jota ei koskaan lähetetä.
Kiertotalousaineistoja
Kiertotalousaineistoja:
1. YLE: Muoviroskista vaatteita - -
2. YLE: Kiertotalous on niin pieniä arjen tekoja kuin - -
3. Sitra: Elämäntapatesti
4.
1. YLE: Muoviroskista vaatteita - -
2. YLE: Kiertotalous on niin pieniä arjen tekoja kuin - -
3. Sitra: Elämäntapatesti
4.
Mistä me suomalaiset tulemme? - tehtävien palautuskansio
10.12. tunnin tehtävät > lauluharkat + Mistä me suomalaiset tulemme? -artikkeli
1. Harjoitelkaa ensin keskiviikon Kyllön keikkaa varten neljä joululaulua, jotka sovittiin viime keskiviikkona ryhmänohjauksessa. Sopikaa, jakakaa ryhmä kolmeen jo valmiiksi osastoilla laulettavia osuuksia varten. Samat biisit siis osastoilla kuin ensi aulassa klo 13.
2. Lue erikoisartikkeli suomalaisten taustasta ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Mistä ihmisten arvellaan lähteneen asuttamaan maapalloa?
2. Mikä on vanha selitys Suomen asuttamiselle ja suomalaisten alkuperälle?
3. Miten suomalaisten tausta selitetään nyt?
4. Mistä yli puolella suomalaismiehistä oleva isälinja on peräisin?
5. Mistä suomalaisnaisten äitilinjat tulevat?
6. Minkälaisen teorian artikkeli esittelee suomen kielen alkuperästä?
7. Mitä tekstissä todetaan itä- ja länsisuomalaisten eroista?
8. Miten teksti on kuvitettu? Miten erilaiset grafiikat havainnollistavat tekstiä?
Palautuslaatikko vastauksille alapuolella.
Keitä me olemme?
2. Lue erikoisartikkeli suomalaisten taustasta ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Mistä ihmisten arvellaan lähteneen asuttamaan maapalloa?
2. Mikä on vanha selitys Suomen asuttamiselle ja suomalaisten alkuperälle?
3. Miten suomalaisten tausta selitetään nyt?
4. Mistä yli puolella suomalaismiehistä oleva isälinja on peräisin?
5. Mistä suomalaisnaisten äitilinjat tulevat?
6. Minkälaisen teorian artikkeli esittelee suomen kielen alkuperästä?
7. Mitä tekstissä todetaan itä- ja länsisuomalaisten eroista?
8. Miten teksti on kuvitettu? Miten erilaiset grafiikat havainnollistavat tekstiä?
Palautuslaatikko vastauksille alapuolella.
Keitä me olemme?
Kielestä kiinni -pysäkit
Kiertäkää ryhmässänne pysäkeillä kirjoittaen, piirtäen ja keskustellen.
Pysäkki 1
Kirjoita kielielämäkertasi. Pyri tiivistämään se maksimissaan kymmeneen virkkeeseen.
Tuo tekstissäsi esille esimerkiksi seuraavia seikkoja:
Kun kaikkien tekstit ovat valmiit, lukekaa toisillenne kielihistorianne. Kertokaa toisillenne jokin hauska kielijuttu omasta historiastanne varhaisilta vuosilta. (ks. kotitehtävä edellä)
Pysäkki 2
a) Piirrä Suomen karttaan omat sukujuuresi ja murretaustasi.
1.Merkitse ympyrällä ensin kaikki paikkakunnat, joilla olet itse asunut.
2. Lisää karttaa rastilla molempien vanhempiesi syntymäpaikat.
3. Piirrä kolmio niiden paikkakuntien kohdalle, joilta isovanhempasi ovat kotoisin.
Jos sukujuuriasi on muualla kuin Suomessa, kirjaa ne kartan ulkopuolelle oikeisiin ilmansuuntiin.
b) Kun koko ryhmäsi on tehnyt karttansa, esitelkää ne toisillenne ja pohtikaa, oletteko juuriltanne ja murteeltanne enemmän itäsuomalaisia vai länsisuomalaisia. Miten murre kuuluu arjessanne?
Käymme ryhmäläisten taustat läpi, kun tarkastelemme suomen murteita.
Pysäkki 3
Tutkikaa sanalistauksia vuoden 2018 sanoista Sanapoimintoja 2018
Pysäkki 4
Lukekaa Me Naiset -lehden listaus Näitä sanoja suomalaiset inhoavat
Palauttakaa mieliin ensimmäisellä kurssilla kuunneltu Kalevauvan inhokeista tekemä kappale Lomalle lompsis.
Pysäkki 5
Keskustelkaa filosofi Ludwig Wittgensteinin (1889-1951) sitaatista "Kieleni rajat ovat maailmani rajat". Mitä ajatuksia se teissä herättää? MIten ymmärrätte sen? Keksikää esimerkkejä, miten sanonta tulee näkyväksi nykymaailmassa tai ryhmänne jäsenten elämässä.
Pysäkki 6
Lukekaa Heikki Aittokosken tulevaisuus-artikkeli "Dinnerille öbaut kasilta" - - ja keskustelkaa siitä, oletteko huolissanne englannin kielen vallasta Suomessa ja miksi. Varustautukaa väittelyyn aiheesta. Listatkaa, miksi pitäisi olla huolissaan englannin ylivallasta ja miksi ei.
Pysäkki 1
Kirjoita kielielämäkertasi. Pyri tiivistämään se maksimissaan kymmeneen virkkeeseen.
Tuo tekstissäsi esille esimerkiksi seuraavia seikkoja:
- Milloin opit puhumaan? Mikä oli ensimmäinen sanasi? (Ota tästä kotiläksy ja haastattele kotiväkeäsi, jos et muista.)
- Olitko lapsena puhelias vai mieluiten hiljaa? Oletko mielelläsi äänessä nykyään?
- Miten luonnehtisit omaa puhekieltäsi tänä päivänä? Puhutko omasta mielestäsi murretta? Entä muiden mielestä? >kysy ryhmäläisiltä
- Muuttuuko puhekielesi sen mukaan, kenen seurassa olet?
- Mitä kieliä puhut? Puhutko vieraita kieliä mielelläsi? Pelkäätkö virheitä? jne.
Kun kaikkien tekstit ovat valmiit, lukekaa toisillenne kielihistorianne. Kertokaa toisillenne jokin hauska kielijuttu omasta historiastanne varhaisilta vuosilta. (ks. kotitehtävä edellä)
Pysäkki 2
a) Piirrä Suomen karttaan omat sukujuuresi ja murretaustasi.
1.Merkitse ympyrällä ensin kaikki paikkakunnat, joilla olet itse asunut.
2. Lisää karttaa rastilla molempien vanhempiesi syntymäpaikat.
3. Piirrä kolmio niiden paikkakuntien kohdalle, joilta isovanhempasi ovat kotoisin.
Jos sukujuuriasi on muualla kuin Suomessa, kirjaa ne kartan ulkopuolelle oikeisiin ilmansuuntiin.
b) Kun koko ryhmäsi on tehnyt karttansa, esitelkää ne toisillenne ja pohtikaa, oletteko juuriltanne ja murteeltanne enemmän itäsuomalaisia vai länsisuomalaisia. Miten murre kuuluu arjessanne?
Käymme ryhmäläisten taustat läpi, kun tarkastelemme suomen murteita.
Pysäkki 3
Tutkikaa sanalistauksia vuoden 2018 sanoista Sanapoimintoja 2018
- Onko listailla teille uusia tai vieraita sanoja?
- Mitä sanoja käytätte itse?
- Mihin aihepiireihin sanoja on tullut eniten? Miksi? Miten ajankohtaiset ilmiöt näkyvät listauksessa?
- Kuinka onnistuneina pidätte uusia sanoja? Poimikaa ainakin kaksi esimerkkiä hyvin onnistuneista luomuksista ja pari vähän huonommista.
- Onko joukossa sanoja, joille ennustatte lyhyttä elinkaarta? Jos, mitä?
Pysäkki 4
Lukekaa Me Naiset -lehden listaus Näitä sanoja suomalaiset inhoavat
- Mitkä ovat teidän inhokkisananne? Löytyvätkä ne listalta?
- Kuinka vakavasti lehden listaukseen tulisi suhtautua?
- Miten sanat päätyvät inhokkilistalle? Voiko inhokeista löytää yhdistäviä tekijöitä? Jos, mitä?
Palauttakaa mieliin ensimmäisellä kurssilla kuunneltu Kalevauvan inhokeista tekemä kappale Lomalle lompsis.
- Miten inhokit taipuvat lauluksi?
- Tutkikaa laululyriikan rakennetta. Miten biisi on kasattu?
- Mitä kuvauspaikka ja esitystapa tuovat lisää sanoitukseen?
Pysäkki 5
Keskustelkaa filosofi Ludwig Wittgensteinin (1889-1951) sitaatista "Kieleni rajat ovat maailmani rajat". Mitä ajatuksia se teissä herättää? MIten ymmärrätte sen? Keksikää esimerkkejä, miten sanonta tulee näkyväksi nykymaailmassa tai ryhmänne jäsenten elämässä.
Pysäkki 6
Lukekaa Heikki Aittokosken tulevaisuus-artikkeli "Dinnerille öbaut kasilta" - - ja keskustelkaa siitä, oletteko huolissanne englannin kielen vallasta Suomessa ja miksi. Varustautukaa väittelyyn aiheesta. Listatkaa, miksi pitäisi olla huolissaan englannin ylivallasta ja miksi ei.
Itä ja länsi - kaksi eri Suomea?
Lue Ilkka Malmbergin artikkeli Länsi vs. itä (HS Teema 2/ 2016).
1. Mistä näkökulmasta Malmberg tarkastelee suomalaisia?
2. Millä kirjoittaja perustelee jakoa? MIten hän havainnollistaa sanomaansa?
3. Mitä osia artikkelikokonaisuudessa on?
4. Miten omat kokemuksenne itä- ja länsisuomalaisista suhteutuvat Malmbergin ajatuksiin?
1. Mistä näkökulmasta Malmberg tarkastelee suomalaisia?
2. Millä kirjoittaja perustelee jakoa? MIten hän havainnollistaa sanomaansa?
3. Mitä osia artikkelikokonaisuudessa on?
4. Miten omat kokemuksenne itä- ja länsisuomalaisista suhteutuvat Malmbergin ajatuksiin?
Tätä rumpua ei saa soittaa
Lue Suomen Kuvalehden artikkeli Tätä rumpua ei saa soittaa.
Kulttuurien kohtaaminen
Kirjoita omasta kulttuurista ja kulttuurien kohtaamisesta: valitse aiheeksi joko a) Onko lottovoitto syntyä Suomeen?, b) Miksi rakastan ja vihaan olla suomalainen? c) Kulttuurit kohtaavat - lisääntyykö suvaitsevaisuus?, d) oma aihe > aineistona voit käyttää englannin kirjasta Topic 9 Key tekstiä Why I love and hate being an American (s. 97-101), pedanetin englannin kurssin tehtävä Unit 3 Topic 9 writing Loves and hates about Finland -video, Saara Turusen romaanikatkelmaa Rakkaudenhirviö (moniste), Michael Boothin Pohjolan onnelat -teoksen Suomi-katkelmaa (moniste), Noin viikon uutisten America First, Finland Second -satiiria.