5.20 Kuvataide

5.20 Kuvataide

Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja tavoitteellinen työskentely luovat perustan moniaistiselle taideoppimiselle. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistetaan oppimalla vastaanottamaan, ymmärtämään ja uudistamaan traditioita. Opiskelijat tarkastelevat taiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja. Opetus luo edellytyksiä kriittisen ajattelun kehittämiselle, elinympäristöön vaikuttamiselle ja kestävän elämäntavan edistämiselle.

Kuvataideopetuksessa havainnoidaan, tuotetaan, tulkitaan ja arvotetaan kuvia visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja hyödyntämällä. Opetuksessa syvennetään opiskelijan monilukutaitoa. Opiskelijat tutkivat kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä. Opetuksessa perehdytään erilaisiin taidekäsityksiin. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskelijoiden omat kuvakulttuurit, ympäristön kuvakulttuurit ja taiteen maailmat, joita tutkitaan rakentamalla yhteyksiä niiden välille. Sisältöjä valitaan opiskelijoille merkityksellisistä ja vieraista kuvakulttuureista. Opiskelijat osallistuvat sisältöjen ja ilmaisun keinojen valintaan. Opetuksessa perehdytään ajankohtaisiin visuaalisen kulttuurin ilmiöihin, toimintatapoihin ja osallistumisen muotoihin.

Opetuksessa luodaan edellytyksiä työtapojen ja opiskeluympäristöjen monipuoliselle käytölle. Opiskelijoita kannustetaan välineiden, materiaalien ja ilmaisun keinojen kokeilemiseen sekä niiden luovaan soveltamiseen. Uudet teknologiat ja mediaympäristöt ovat sekä tutkittavia ilmiöitä että kuvallisen tuottamisen välineitä. Opiskelijoiden kulttuurista osaamista syvennetään yhdessä museoiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Kuvataideopetus tarjoaa mahdollisuuksia lukion toimintakulttuurin kehittämiselle sekä luo valmiuksia opiskelijan lukion jälkeisille opinnoille.

Opetuksen tavoitteet

Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa

  • rakentaa kulttuuri-identiteettiään erilaisia kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla

  • syventää monilukutaitoaan ja kulttuurista osaamistaan kuvanlukutaitoa, medialukutaitoa ja ympäristönlukutaitoa kehittämällä

  • ilmaisee havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

  • syventää kuvallisen tuottamisen taitojaan materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja tarkoituksenmukaisesti käyttäen

  • harjaantuu tavoitteelliseen, teemalliseen ja prosessinomaiseen työskentelyyn, itsearviointiin ja yhteistyöhön

  • ymmärtää työskentelyyn sisältyvien aistinautintojen, tunteiden, kauneuden elämyksien ja luovan ajattelun merkityksen omalle oppimiselle

  • käyttää tutkivaa lähestymistapaa itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä

  • soveltaa kuvallisen viestinnän keinoja osallistuessaan ja vaikuttaessaan kuvien avulla

  • tulkitsee kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä ja käsitteistöjä käyttäen

  • tarkastelee taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle eri aikoina ja eri kulttuureissa

  • tutkii kuvailmaisussaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmista.

Arviointi

Kuvataiteen arviointi on kannustavaa, pitkäkestoista, vuorovaikutteista ja opiskelijan kuvataiteellista osaamista kehittävää. Arviointi tukee opiskelijan omakohtaista suhdetta kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Monipuolinen arviointi edistää opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Näin arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen syventämistä. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluu myös itsearviointia ja vertaisarviointia. Arviointi kohdistuu visuaaliseen havaitsemiseen ja ajatteluun, kuvalliseen tuottamiseen, visuaalisen kulttuurin tulkintaan sekä esteettiseen, ekologiseen ja eettiseen arvottamiseen. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Arvioinnilla ohjataan työtapojen ja opiskeluympäristöjen tarkoituksenmukaiseen käyttöön yksin ja ryhmässä.

Pakolliset kurssit

1. Kuvat ja kulttuurit (KU1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutkii kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja ja toimintatapoja

  • käyttää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoja kuvailmaisussaan ja tekee omakohtaisia ratkaisuja

  • tarkastelee omia ja muiden kuvakulttuureja sekä taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä

  • tutkii kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä

  • tarkastelee erilaisia kuvia teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista kuvatulkinnan menetelmiä käyttäen

  • ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa.

Keskeiset sisällöt

  • omat kuvat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina

  • vaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä

  • erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista

  • kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot

  • kuvalliset, sanalliset ja muut kuvatulkinnan keinot

  • taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt

2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutkii ympäristön kuvakulttuurien yhteyksiä omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön kuvailmaisun taitojaan syventäen

  • tarkastelee rakennettuja ja luonnon ympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

  • käyttää arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen sisältöjä, prosesseja ja toimintatapoja kuvallisen tuottamisen lähtökohtana

  • osallistuu ja vaikuttaa erilaisiin ympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

  • tarkastelee luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä

  • ymmärtää taiteen merkityksen erilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussa sekä ajankohtaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Keskeiset sisällöt

  • ympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina

  • luonto, rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut, mediaympäristöt ja virtuaalimaailmat kuvallisen tuottamisen lähtökohtana

  • ympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistö ja kuvastot

  • ympäristön kuvakulttuurien tulkinnan keinot

  • luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaiset ilmiöt

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Osallisena mediassa (KU3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutkii median yhteyksiä muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön kuvallisen viestinnän sekä tieto- ja viestintäteknologian osaamistaan syventäen

  • tarkastelee mediakulttuureja kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

  • käyttää median sisältöjä, ilmiöitä, suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja kuvallisen tuottamisen lähtökohtana

  • osallistuu ja vaikuttaa mediaympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

  • tarkastelee mediakulttuurien henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä

  • ymmärtää visuaalisuuden merkityksen mediaviestinnässä, mediaympäristöissä ja mediaesityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa.

Keskeiset sisällöt

  • mediakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina

  • median sisällöt, tuotteet, palvelut, ilmiöt ja ympäristöt kuvallisen tuottamisen lähtökohtana

  • median käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot

  • mediaesitysten tulkinnan keinot

  • median ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

4. Taiteen monet maailmat (KU4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutkii taiteen sisältöjen, ilmiöiden ja toimintatapojen yhteyksiä omiin kuviin, ympäristöön ja kulttuuriperintöön ilmiökeskeistä lähestymistapaa hyödyntäen

  • tarkastelee eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettua kuvataidetta kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

  • soveltaa erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä

  • tarkastelee kuvataiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle soveltamalla kuvatulkinnan menetelmiä

  • tutkii omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

  • ymmärtää taiteen merkityksen rakennetuissa ja luonnon ympäristöissä, omissa kuvissa sekä vaikuttamisessa ja osallistumisessa.

Keskeiset sisällöt

  • taiteen maailmat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina

  • eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettu kuvataide

  • kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot

  • kuvalliset, sanalliset ja muut taiteen tulkinnan keinot

  • taiteen ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

Jyväskylän lukiokoulutus

Kurssien suorittamisesta

Kuvataiteessa KU1-kurssi suositellaan suoritettavaksi ensin, jonka jälkeen kurssien suorittamisjärjestys on vapaa. KU1-kurssi on suositeltavaa tehdä opintojen ensimmäisenä vuonna ja omassa oppilaitoksessa. Pakolliset ja syventävät kurssit on järkevintä suorittaa opetukseen osallistumalla ja niiden itsenäisestä suorittamisesta neuvotellaan aina tapauskohtaisesti. Kursseja hallinnoivat opettajat myös ratkaisevat tapauskohtaisesti itsenäisen kurssisuorituksen soveltuvuuden kunkin itsenäistä kurssia pyytävän opiskelijan opinto-ohjelmaan tämän tietojen ja taitojen lähtötason huomioon ottaen. Soveltavat kurssit soveltuvat paremmin itsenäiseen suorittamiseen ja KU9 -kurssin voi suorittaa vain itsenäisesti. Itsenäisen kurssin suorittamisesta sovitaan asianomaisen opettajan kanssa etukäteen ennen kurssisuorituksen aloittamista. Sama koskee koulun ulkopuolisen yhteistyötahon tarjoamaa kurssia, jos sitä käsitellään koulukohtaisena itsenäisenä kurssina.

Pakollisia ja syventäviä kursseja ei voi korvata koulun ulkopuolella tehdyllä työllä. Soveltavien kurssien kohdalla asiasta neuvotellaan tapauskohtaisesti (esimerkiksi lukioaikaiset kuvataidekouluopinnot, kesätaidekurssit, opiskelijavaihdossa tehdyt taideopinnot).

Arviointi

Kuvataiteen arvioinnissa korostuu jatkuva arviointi opetustilanteessa. Arvioinnin keskeisiä työkaluja ovat opettajan, opiskelijan ja ryhmän väliset keskustelut ja palautetuokiot sekä kirjallinen omaa oppimisprosessia pohtiva itsearviointi. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, työskentelyprosessit, luokkahuoneen ulkopuolella suoritettavat tehtävät ja opintovierailut, itsenäisesti suoritettavat tehtävät sekä yleinen aktiivisuus. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Soveltavat kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu (S) tai hylätty (H).

Työelämäyhteistyö

Kuvataiteen agenda on lisätä suoraa, elävää kontaktia opiskelijoiden, kuvataiteen sekä visuaalisten alojen toimijoiden välillä. Yhteistyökumppaneina ovat pääasiassa jyväskyläläiset ja keskisuomalaiset taiteilijat sekä taidelaitokset. Yhteistyömuotoja ovat taiteilijavierailut koululla, taiteilijoiden pitämät työpajat, opiskelijoiden vierailut taiteilijoiden ateljeissa ja näyttelyissä sekä opiskelijoiden töitä esittelevä näyttelytoiminta esim. Jyväskylän taiteilijaseuran Galleria Beckerin kanssa. Yhteistyömuotoja ovat myös kaikki muut hankkeet ja projektit joihin opiskelijat voivat osallistua taiteilijoiden rinnalla. Kaikki oma tekeminen ja kokeminen lisää opiskelijoiden tarttumapintaa nykyajan taidemaailmaan. Yhteistyötä tehdään mm. Jyväskylän taiteilijaseuran, Yläkaupungin Yön, Äkkigallerian ja Jyväskylän Taidemuseon sekä kaupungin muiden museoiden, gallerioiden ja visuaalisen alan toimijoiden, kuten esimerkiksi läänintaiteilijoiden kanssa.

Kontakteja taidemaailmaan pyritään järjestämään koko valtakunnan tasolla vierailemalla pääkaupunkiseudun näyttelyissä mahdollisuuksien mukaan. Ajankohtaista tietoa alan koulutuksesta ja työnäkymistä saadaan myös kuvataiteen ja median alalla vaikuttavien alumniemme kautta, he toimivat oppaina oppilaitosvierailuilla ja niissä taidetapahtumissa, joissa ovat mukana aktiivisina toimijoina.

Hyvinvointi, innovaatiot, kehityshankkeet ja yrittäjyys

Osaamisen ja resurssien saatavuus ovat kaksi tärkeää näkökohtaa tulevaisuuden kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Vaikka kaikkeen yrittämiseen liittyy riskejä, olipa sitten kyse vasta perustetusta tai jo paikkansa vakiinnuttaneesta toiminnasta, epävarmuus on erityisen suuri, jos liikeideat ovat luonteeltaan uutta luovia. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat monesti hyvin epävarmoja, ja menestyminen edellyttää usein kykyä yhdistää erilaista osaamista ja erilaisia resursseja. Bisnesenkeli-investoinnit ovat alue, joka on saanut yhä enemmän huomiota osakseen, sillä bisnesenkelit voivat rahoituksen ohella tarjota myös mentorointia ja verkostoja sekä siirtää osaamista.
Innovaatioenkeleiden, taiteesta ja luovasta toiminnasta tietävien ja siinä taitavien ihmisten ja tahojen yhyttäminen yhteen toimimaan opiskelijoidemme kanssa on yksi agendamme päälinjoista. Tässä hyödynnämme alueemme taidetoimijoita, omaa alumniverkostoamme sekä kansainvälisiä yhteistyökumppaneiltamme.

Myös yhteiskuntatalous muuttuu yhä palveluvaltaisemmaksi, ja toiminnot kytkeytyvät yhä enemmän yritysten aineettomiin investointeihin ja aineettomaan pääomaan, muun muassa tietoon, muotoiluun ja tuotemerkkeihin, perustuen vihreisiin arvoihin ja kestävään kehitykseen.
Aineettomien voimavarojen hoitaminen, suojeleminen ja kehittäminen muuttuu siis yhä tärkeämmäksi. Kulttuurialat ja luovat alat ovat saaneet yhä enemmän huomiota osakseen.
Kyse on esimerkiksi yrityksistä, jotka toimittavat tuotteita tai palveluja taideteollisuuden, muodin, elokuvan, musiikin, kirjallisuuden, tietokonepelien yms. alalla. Kannustamme nuoriamme antamalla heille monipuolista tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista koulutuksen ja työelämän perspektiivistä.

Suomessa on monilla kulttuurialoilla ja luovilla aloilla kykyjä ja innovatiivisia noodeja, jotka tunnustetaan paljolti myös muualla maailmassa


Kurssien vastaavuudet

Pakolliset Syventävät Koulukohtaiset syventävät
UUSI LOPS KU1 KU2 KU3 KU4 KU5 KU6.... KU7.. KU8........... KU9.... KU10
VANHA LOPS KU1 KU2 KU3 KU4/KU5 KU13.. KU9.. KU8/KU17 KU22.. KU21

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT

KU5
Kokeilevan taiteen kurssi

Tavoitteet:

Oppia seuraamaan ja arvioimaan taiteen ajankohtaisia ilmiöitä, oivaltamaan niiden visuaalisia merkityksiä sekä soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan. Oppia ymmärtämään ja käyttämään uusia keinoja erilaisten ilmiöiden parissa työskenneltäessä sekä harjaantua tavoitteelliseen prosessinomaiseen toimintaan.

Sisällöt:

Ajankohtaisen ja tulevaisuuden taiteen taustalla vaikuttavat monialaiset ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset. Kulttuurien välinen vuorovaikutus, taiteiden väliset projektit koulussa ja koulun ulkopuolella. Teoksen ei tarvitse olla aika- ja paikkasidonnainen, toisaalta ympäristön kanssa keskusteleva muoto voi muuttua tilan ja paikan vaihtuessa.


KU6

Valokuvaus ja nykyteknologia

Tavoitteet:

Tutustua digitaalisen valokuvauksen tekniikkaan, pimiötyöskentelyyn, valokuvailmaisun, kuvakerronnan, kuvankäsittelyn sekä kuvan jakamisen perusteisiin ja menetelmiin.
Kehittää kuvanluku- ja medialukutaitoa taidevalokuvaa, kuvajournalismia ja valokuvakulttuurin historiallista kuvastoa sekä uusia, nopeasti muuttuvia ilmiöitä tarkastelemalla, analysoimalla ja mallintamalla. Ymmärtää valokuvaajan valta ja vastuu kaikissa valokuvaukseen, kuvan tallentamiseen, muokkaamiseen ja levittämiseen liittyvissä vaiheissa. Tuottaa omia valokuvia, valokuvaesityksiä sekä mediasisältöjä ja arvioida niitä kunkin menetelmän laadullisten kriteerien, kuva-analyysin ja mediakritiikin näkökulmasta.

Sisällöt:

Perehdytään kameran toimintaan ja oheislaitteisiin sekä mobiililaitteisiin ja niiden valokuvasovelluksiin.Tutustutaan myös yleisimpiin kuvankäsittelyohjelmistoihin ja niiden käyttöön valokuvan perusmuokkauksessa. Tarkastellaan valokuvauksen tekniikoita ja historiaa, lajityyppejä ja valokuvailmaisua taide- ja dokumenttikuvauksen muotona erilaisia valokuvia ja valokuvakulttuureja tutkimalla, analysoimalla ja omia valokuvia tuottamalla. Tutustutaan valokuvien digitaaliseen muokkaamiseen julkaisukäyttöön sekä sosiaalisen median ympäristöihin, joissa valokuva on keskeinen kommunikointiväline sekä merkitysten ja identiteettien rakentaja.


KU7
Liikkuva mediakuva eilen, tänään, huomenna - mukana soveltuvin painotuksin Elokuvan historia -kurssi

Tavoitteet:

Opitaan ilmaisemaan itseä liikkuvan kuvan avulla ja soveltamaan kuvallisen ilmaisun keinoja omien projektien suunnittelussa. Hahmotetaan oma rooli liikkuvan kuvan vastaanottajana ja tuottajana.
Tarkastellaan kriittisesti liikkuvan kuvan viestejä ja niihin sisältyviä arvoasetelmia. Opitaan arvioimaan liikkuvan mediakuvan esteettistä ja taiteellista laatua. Pohditaan mitä kaikkialle levittäytyvät ja laiteriippumaton liikkuva mediakuva tarkoittaa kuvailmaisun, tekijän ja vastaanottajan näkökulmista.

Sisällöt:

Harjoitellaan mobiililaitesovellusten, videokameran ja editointiohjelman tarkoituksenmukaista käyttöä. Tutustutaan liikkuvan kuvakerronnan historiaan ja kerronnan tapoihin. Analysoidaan liikkuvaa kuvaa viestejä vastaanottamalla sekä niitä itse suunnittelemalla ja toteuttamalla. Keskustellaan ja pohditaan miten uudet mediavirtaukset tulevat tietoisuuteemme ja voidaanko niitä ennakoida.


KU8
Piirustus, maalaus ja grafiikka

Tavoitteet:

Kehitetään ja syvennetään maalausteknistä kuvailmaisua sekä piirtämisen ja sommittelun taitoa. Tutustutaan piirtämisen, maalauksen ja taidegrafiikan tekniikoihin ja keinoihin sekä taiteilijoiden kädenjälkeen ja yleisimpiin aihepiireihin. Harjoitetaan hahmottamiskykyä, mielikuvitusta, prosessinomaista työskentelyä sekä itse- ja ryhmäarviointitaitoja. Työskennellään myrkyttömästi ja ympäristöystävällisesti.

Sisällöt:

Työskennellään erilaisten piirtimien, yleisimpien taidegrafiikan menetelmien sekä maalausvälineiden avulla, tehdään tekniikkakokeiluja vapaasti luonnostellen, mallista havainnoiden ja mielikuvista ammentaen. Kokeilujen jälkeen toteutetaan oma kuvallinen projekti, jonka piirtämisen ja grafiikan tekniikat opiskelija valitsee omaan kuvailmaisuun ja valitsemaansa aiheeseen sopiviksi. Kehitetään omaa kuvallista osaamista, kuvista nauttimista ja palautteen antamista arvioimalla kurssitöitä yksin ja ryhmissä. Pystytetään pienoisnäyttely kurssin päätteeksi.


KU9

Itsenäisesti suoritettava kurssi

Tavoitteet:
Perehtyä johonkin itseä kiinnostavaan asiaan pitkäkestoisesti ja itse ohjautuen. Oppia asettamaan itsenäisesti tavoitteita omalle oppimiselle, muodostaa työskentelyä eteenpäin vieviä kysymyksiä ja etsiä niihin vastausvaihtoehtoja itse valitsemillaan keinoilla. Tiedostaa ja kehittää omaa ajankäyttöä. Arvioida omaa itsenäistä työskentelyprosessia ja sen tuloksia.

Sisällöt:
Itselle merkityksellisen kuvataiteen tai soveltavan kuvataiteen tekniikkaan, välineeseen tai ilmaisutapaan, taiteen tai visuaalisen kulttuurin ilmiöön, suuntaukseen tai teemaan tutkiminen. Kurssi- ja työsuunnitelman sekä työskentelyaikataulun laatiminen ennen työskentelyn aloittamista, oman kuvallisen tai kirjallisen projektin toteuttaminen, työpäiväkirjan pitäminen, työskentelyprosessin ja työn itsearviointi, portfolio tai pienimuotoinen näyttely/esillepano.


VALTAKUNNALLISET SOVELTAVAT KURSSIT

KU10 / KULD2
Kuvataiteen lukiodiplomi

Tavoitteet:
Opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kuvataiteessa. Opiskelija osoittaa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin laaja-alaista osaamistaan tuottamalla, tulkitsemalla ja arvottamalla monipuolisesti erilaisia kuvia.

Sisällöt:
Perustuvat opiskelijan lukiodiplomille asettamiin tavoitteisiin sekä hänen valitsemaansa tehtävään, näkökulmaan ja toteutustapaan. Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta portfoliosta.

Kuvataiteen lukiodiplomitehtävät vaihtuvat vuosittain ja ne julkaistaan Edu.fi-sivuilla. Opetushallitus on vahvistanut valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja todistuksen muodon.

Arviointi:

Perustuu opiskelijan tai opiskelijoiden ryhmänä itsenäisesti toteuttamaan lukioaikaisen erityisen osaamisen ja harrastuneisuuden näyttöön. Opiskelijan toteuttama lukiodiplomi arvioidaan kokonaisuutena kurssin päätyttyä. Lukiodiplomin arvioinnissa annetaan palautetta lukiodiplomille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lukiodiplomin arviointi on monipuolista ja luotettavaa, ja se vastaa opiskelijan aineessa tai aineryhmässä osoittamaa osaamisen tasoa. Lukiodiplomin suorittamiseen sisältyy opiskelijan itsearviointia sekä OPH:n myöntämä opettajien arvioinnin sisältämä todistus, mikä on samalla tutkintotilaisuudessa jaettavan ylioppilastodistuksen lisälehti.

ME / MELD5
Median lukiodiplomi

Opinnoissa hyödynnetään kuvataiteen (KU3,KU7), äidinkielen (ÄI14), psykologian (PS7) ja ilmaisutaidon (ITK1-9) soveltuvia kursseja. Neljä pohjakurssia täytyy valita vähintään kolmesta eri oppiaineesta, valinnat korostavat opiskelijan omia kiinnostuksen kohteita ja vahvuusalueita. Kurssit voivat olla kontaktiopetusta, verkkokursseja tai itsenäisiä suorituksia. Opetushallituksen laatimaa, koulussa KU09 - kurssina arvioitavaa median verkkokurssia suositellaan yhdeksi neljästä median lukiodiplomin pohjakurssista.


Lukiodiplomin suorittaessaan opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta mediaosaamisestaan ja harrastuneisuudestaan. Diplomityön keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan valitsemaan tehtävään, näkökulmaan ja toteutustapaan. Median lukiodiplomi on portfolion ja mediaesityksen muodostama kokonaisuus.

Tavoitteet:
Opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja monialaisesta harrastuneisuudestaan mediaosaamisen alalla. Opiskelija osoittaa kuvataiteen, kirjallisuuden ja muun visuaalisen kulttuurin laaja-alaista monilukutaito-osaamistaan tuottamalla, tulkitsemalla ja arvottamalla monipuolisesti varioivia media-alan tekstejä ja intertekstuaalisia ilmiöitä.
Kyseessä oleva teksti voi pitää sisällään audiovisuaalisia ilmiöitä/kuvia/tekstejä ja niiden yhdistelmiä.

Sisällöt:
Perustuvat opiskelijan lukiodiplomille asettamiin tavoitteisiin sekä hänen valitsemaansa tehtävään, näkökulmaan ja toteutustapaan. Median lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja media-alan tuntemusta kuvaavasta portfoliosta.

Median lukiodiplomitehtävät vaihtuvat vuosittain ja ne julkaistaan Edu.fi-sivuilla. Opetushallitus on vahvistanut valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja todistuksen muodon.

Arviointi:
Perustuu opiskelijan tai opiskelijoiden ryhmänä itsenäisesti toteuttamaan lukioaikaisen erityisen osaamisen ja harrastuneisuuden näyttöön. Opiskelijan toteuttama lukiodiplomi arvioidaan kokonaisuutena kurssin päätyttyä. Lukiodiplomin arvioinnissa annetaan palautetta lukiodiplomille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lukiodiplomin arviointi on monipuolista ja luotettavaa, ja se vastaa opiskelijan aineessa tai aineryhmässä osoittamaa osaamisen tasoa. Lukiodiplomin suorittamiseen sisältyy opiskelijan itsearviointia sekä OPH:n myöntämä opettajien arvioinnin sisältämä todistus, mikä on samalla tutkintotilaisuudessa jaettavan ylioppilastodistuksen lisälehti.


OPSIN VALTAKUNNALLISET TEEMAKOKONAISUUDET KUVATAIDEOPETUKSEN PAINOTUKSIN

Pyrimme kehittämään yhteistyössä toisten oppiaineiden kanssa teemakokonaisuuksiin soveltuvia kursseja: TA1 (Monitaiteellinen musiikkiprojekti), TA2 (Nykytaiteen keinoin) ja TA3 (Taidetta kaikilla aisteilla).

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä