Urheiluvalmennus erityistehtävän lukioissa

- 28.2.2016 -

SISÄLTÖ

Urheiluvalmennuksen arvoperusta

Urheiluvalmennuksen tavoitteet ja sisällöt

Urheiluvalmennuksen yleiset tavoitteet

Urheiluvalmennuksen yleiset sisällöt

Urheiluvalmennuksen lajikohtaiset tavoitteet ja sisällöt

Urheiluvalmennuksen järjestäminen

Toimintatapa

Urheiluvalmennuksen arviointi

Lukio-opetuksen aihekokonaisuudet urheiluvalmennuksessa

Urheilun erityisen tehtävän lukion eli urheilulukion tehtävänä on mahdollistaa opiskelun ja huipulle tähtäävän urheilun yhdistäminen. Urheilun erityistä tehtävää toteutetaan niissä lukioissa, joille Opetusministeriö on myöntänyt urheilun erityisen tehtävän. Urheilulukion opiskelijat suorittavat vähintään 12 kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja ts. urheiluvalmennusta tai valmennuksen teoriaopintoja. Enimmäismäärä määritetään koulukohtaisesti. Urheilulukiossa urheilijalla on poislukuoikeus kahdeksaan pakolliseen kurssiin, jos hän on suorittanut vähintään 12 erityistehtäväkurssia.

Suomalaisen urheilun strategiset tavoitteet ovat kansainvälinen menestys, korkeatasoinen osaaminen ja arvostettu urheilu. Toisen asteen urheilun erityisen tehtävän saaneet oppilaitokset ovat tärkeä osa suomalaista urheilujärjestelmää ja siksi niiden toiminta tähtää näihin samoihin tavoitteisiin. Urheiluoppilaitosten toimintaa koordinoi valtakunnallisesti Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Urheiluakatemiaohjelma. Kaikissa erityisen tehtävän saaneissa urheilulukioissa noudatetaan samaa urheiluvalmennuksen opetussuunnitelmaa. Urheilulukiot toimivat kiinteässä yhteistyössä oman alueensa urheiluakatemian kanssa.

Urheiluvalmennuksen arvoperusta

Urheiluvalmennuksen arvoperustassa huomioidaan urheilu, urheilijan polku ja urheilijan kaksoisura.

Suomalaisen urheilun ja urheiluoppilaitosten arvoperustan muodostavat eettisyys, kunnioitus, vastuullisuus ja rehellisyys. Tätä arvoperustaa ohjaavat arvot ovat innostus, intohimo, pyrkimys erinomaisuuteen ja yhdessä tekeminen. (urheilu)

Urheilijan polku on kokonaisuus, josta urheiluoppilaitosvaihe muodostaa merkittävän osan. Hyvään kansainväliseen urheilutulokseen pääsemiseksi tämä polun valintavaiheen osa on ratkaiseva. Menestyksen mahdollistajana ovat toiminnan yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus, jossa urheilijaa kasvatetaan ottamaan vastuuta omasta urastaan. (ikä)

Suomalaisen urheilun yhteinen arvovalinta on urheilijan kaksoisura –ajattelu. Jo urheilu-uran aikana valmistaudutaan urheilu-uran jälkeiseen aikaan huomioimalla urheilu-uran tuomat työelämän valmiudet ja jatko-opintomahdollisuudet. (kaksoisura)

Urheiluvalmennuksen tavoitteet ja sisällöt

Urheiluoppilaitoksissa tapahtuvan valmennuksen tavoitteena on ohjata nuoret urheilijat säännölliseen, päämäärätietoiseen ja vastuulliseen harjoitteluun sekä lisätä elämänhallinnan taitoja. Tämän seurauksena heillä on mahdollisuus kehittyä urheilijoina ja saavuttaa edellytystensä mukaiset tulokset ja menestys. Toimintaa ohjaa urheilija keskiössä –toimintatapa. Lisäksi valmennuksen tulee edistää taitoja kuten systemaattisuus, pitkäjänteisyys ja aloitteellisuus, jotka tukevat kasvua itsenäisinä ihmisinä, lisäävät opiskelu – ja työelämän taitoja sekä kannustavat heitä liikunnalliseen elämäntapaan. Valmennuksen toteuttamisesta vastaavat osaavat ja koulutetut valmentajat, jotka muodostavat omassa toimintaympäristössä osaamistaan jatkuvasti kasvattavan valmentajayhteisön. Keskeistä on, että lajivalmennuksessa noudatetaan lajiliiton valmennuksen linjauksia ja vastuut sekä työnjako urheilijan laadukkaaseen valmennukseen osallistuvien valmentajien ja asiantuntijoiden välillä on yhdessä sovittu.

Urheiluvalmennuksen yleiset tavoitteet

• Opiskelija kehittyy urheilijana, suorittaa lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon

sekä kykenee arvioimaan ja suunnittelemaan jatko-opintomahdollisuuksia.

• Opiskelija ymmärtää systemaattisen harjoittelun periaatteet ja sitoutuu määrätietoiseen harjoitteluun. Hänen identiteettinsä urheilijana vahvistuu ja hän kokee urheilun mielekkääksi valinnaksi.
• Opiskelijan oma ajattelu ja päätöksentekokyky kehittyvät. Samalla hän kokee kuuluvansa yhteisöön ja osaa hyödyntää lajien välisen yhteistyön tuomaa tietotaitoa.
• Opiskelija omaksuu urheilullisen elämäntavan ja oikeat elämänhallinnan taidot, jota kautta hän ymmärtää harjoittelun, levon ja ravinnon merkityksen omassa kehittymisessään.
• Opiskelija arvostaa urheilun ideaa reilusta ja sääntöjen mukaisesta kamppailusta.
• Valmennus painottaa urheilijan yksilöllistä kehittymistä harjoittelun kaikilla osa-alueilla.
• Valmennus luo kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin, jossa opiskelijan intohimo urheiluun kasvaa ja urheilu-ura jatkuu myös urheilulukion jälkeen.
• Opiskelijan yhteistyötaidot kehittyvät ja hän kunnioittaa urheilun muita toimijoita. Urheilulukio on osa lajiliittojen valmennusjärjestelmää, jolloin kouluun hakeutuvat lahjakkaat urheilijat ja ammattitaitoiset valmentajat. Järjestelmä pyrkii kehittämään ammattimaisen valmennuksen olosuhteita.
• Lajiliitot ja niiden kautta paikallisten seurojen edustajat ymmärtävät lukio-opintojen merkityksen urheilijan elämässä

Urheiluvalmennuksen yleiset sisällöt

• Kokonaisvaltainen kehittyminen

- valmennus ohjaa opiskelijaa hyviin elämänhallinnan taitoihin sekä ymmärrykseen lukio-opintojen jälkeisistä mahdollisuuksista

- urheilun ja opintojen yhdistämistä tukevat urheilukoordinaattorit, opinto-ohjaajat, opettajat, koulun valmentajat, rehtori, seuravalmentajat ja lajiliitot

- yhteistyön kautta urheilijoille tarjotaan mahdollisuus käyttää opintoja ja urheilua tukevia asiantuntijapalveluita, kuten fysioterapiaa, hierontaa, urheilulääkärin ja urheilupsykologin palveluita sekä ravitsemukseen liittyviä palveluita. Asiantuntijapalvelut painottavat toiminnassaan erityisosaamisalueensa koulutusta ja terveyttä edistävää harjoittelukulttuuria.

• Urheiluvalmennuksen laatu ja määrä

- valmennuksesta vastaavat koulutetut ja ammattitaitoiset valmentajat yhteistyössä mahdollisten henkilökohtaisten valmentajien kanssa

- valmennusryhmä luo laadukkaan ympäristön urheilijan kehittymiselle

- valmennus on ohjattua laji- tai ominaisuusharjoittelua

- urheilulukiovalmennus on osa urheilijan kokonaisharjoittelua ja kokonaisharjoittelun määrän ja laadun tulee vastata kansainväliselle huipulle kehittymisen vaadetta

- urheilulukiolla on toimiva ja aktiivinen yhteistyö lajiliittojen, paikallisten seurojen ja seuravalmentajien kanssa, jossa määritellään oppilaitosvalmennuksen rooli urheilijan kokonaisharjoittelussa

- urheilulukiot laativat yhdessä lajiliittojen kanssa valmennuksen päälinjaukset ja toteuttavat niitä omassa toiminnassaan. Urheilulukiovalmennus ja lajiliiton valmennus toimivat hyvässä yhteistyössä. Urheilulukion valmentajat kuuluvat lajiliittojen valmentajaverkostoon.

- jatkuva valmennusosaamisen lisääminen on osa koulun valmennuksen kehittämistä

• Urheilijana kasvaminen

- valmennus tähtää urheilijoiden itseohjautuvuuteen, jotta urheilijoilla on kyky ottaa vastuu omasta harjoittelustaan ja kehittymisestään lukioiän aikana ja sen jälkeen

- päivittäisessä toiminnassa on huomioitu psyykkisen valmennuksen periaatteet. Ne ilmenevät muun muassa

• jatkuvana vuorovaikutuksena urheilijoiden ja valmentajien välillä
• valmentajan tilanneherkkyytenä, jossa valmentaja osaa tunnistaa kriisitilanteet ja ohjata urheilijaa niistä eteenpäin
• realistisena valmennusohjelmana, jossa urheilijan itseluottamus ja motivaatio kehittyvät harjoittelun myötä
• urheilulukion kurssitarjonnassa, josta on valittavissa psyykkiseen kehittymiseen liittyviä opintoja
• urheilijoiden osallistamisena valmennuksen suunnitteluun ja kehittämiseen

• Urheiluvalmennuksen monipuolisuus

-valmennuksen painopisteenä on laji- ja yleistaitavuuden sekä tarvittavien fyysisten ominaisuuksien kehittäminen perustuen terveyttä edistävään valmennuskulttuuriin

-valmentajien monipuolisen osaamisen kehittäminen eri lajien valmentajien yhteistyön kautta

Urheiluvalmennuksen lajikohtaiset tavoitteet ja sisällöt

Urheilulukioiden lajikohtaiset tavoitteet ja sisällöt perustuvat lajiliittojen valmennuksen linjauksiin ja lajikohtaisiin urheilijan polun kuvauksiin. Nämä yhdessä urheilulukioiden yleisten valmennuksen tavoitteiden ja sisältöjen kanssa muodostavat suomalaisen urheiluoppilaitosvalmennuksen linjaukset.

Urheiluvalmennuksen järjestäminen

Valmennuksen järjestämisen tavoitteena on luoda kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö.

• Valmennuksesta vastaavat ammattitaitoiset valmentajat yhteistyössä mahdollisten henkilökohtaisten valmentajien kanssa.
• Valmennus järjestetään mahdollisimman hyvissä olosuhteissa hyödyntäen asianmukaisia ja nykyaikaisia välineitä sekä menetelmiä.
• Valmennus on suunniteltua ja siinä on huomioitu yksilöllisen kehittymisen tarpeet.
• Lajiharjoittelun lisäksi urheilulukiovalmennus sisältää monipuolisen taidon ja fyysisten ominaisuuksien harjoittelua sekä kannustaa omatoimiseen harjoitteluun.
• Urheilulukiovalmennus on kiinteä osa urheilijan henkilökohtaista valmennussuunnitelmaa. Joissakin tapauksissa urheilulukiovalmennus voi vastata kokonaisuudessaan urheilijan harjoittelusta.
• Urheilulukio tarjoaa valmennusta vähintään kolmesti viikossa pääsääntöisesti aamupäivisin lukuvuoden jokaisessa jaksossa.
• Valmennusryhmien koot ovat tarkoituksenmukaisia ja ryhmiä muodostettaessa huomioidaan lajien erityispiirteet sekä eroavaisuudet urheilijoiden yksilöllisessä kehityksessä.
• Urheilulukio mahdollistaa urheilijan elämää tukevia tukipalveluita, kuten terveellisen kouluruoan ja välipalan sekä mahdollisuuksien mukaan asumispalveluita.
• Urheilulukio mahdollistaa yhdessä urheiluakatemian kanssa urheilijan tarvitsemia asiantuntijapalveluita.
• Urheilulukio vastaa urheilun ja opiskelun koordinoinnista resursoimalla oppilaitoksen tai paikallisen urheiluakatemian urheilukoordinaattorille riittävän työajan tehtävän laadukkaaseen hoitamiseen.

Toimintatapa

Urheilulukion toimintatapa kannustaa jatkuvaan itsensä kehittämiseen, yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen reilun pelin hengessä.

• Opinto-ohjaus on kiinteä osa urheilulukion valmennusta ja se tukee urheilijan kaksoisuraa.
• Urheilulukio mahdollistaa yksilölliset opintosuunnitelmat ja lukiokurssien monimuotoiset suoritusmahdollisuudet kuten itsenäiset suoritukset sekä verkko- ja etäopinnot, mahdollisuuksien mukaan myös kesäaikoina.
• Opiskelu urheilulukiossa mahdollistaa urheilijan elämäntapaa tukevan päivärytmin.
• Urheilulukiolaisen on mahdollista suorittaa opinnot joustavasti 2-4 vuodessa.
• Urheilulukio on kiinteä osa paikallista urheiluakatemiaa.
• Urheilulukio tekee aktiivisesti yhteistyötä paikallisella ja valtakunnallisella tasolla muun muassa urheiluseurojen, henkilökohtaisten valmentajien, ammatillisten urheiluoppilaitosten, muiden urheilulukioiden, urheiluopistojen, lajiliittojen sekä Suomen Olympiakomitean ja Paralympiakomitean kanssa. Toimivasta tiedonkulusta eri toimijoiden välillä on jokainen toimija vastuussa.
• Toimiva yhteistyö mahdollistaa valmennuksen vastuista sopimisen ja kouluvalmennuksen roolin määrittelemisen osana urheilijan kokonaisharjoittelua.
• Laji- ja koulukohtaisesti tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä.

Urheiluvalmennuksen arviointi

Valmennuskurssit ovat koulukohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja ja ne arvioidaan valtakunnallisen opetussuunnitelman määräyksen mukaisesti numeroilla (syventävät kurssit) tai suoritusmerkinnällä S=suoritettu, H=hylätty (soveltavat kurssit).

Vaikka valmennuksen kursseista ei anneta numeroarvosanaa, on tärkeää, että opiskelija saa jatkuvaa palautetta omasta edistymisestään ja kehittymisestään. Lisäksi opiskelijan tulee oppia arvioimaan itse suorituksiaan. Tässä työvälineenä voidaan käyttää esimerkiksi harjoituspäiväkirjaa. Palaute sekä itse- että vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.

Arvioinnissa voidaan hyödyntää erilaisia arviointimuotoja kuten itsearviointia, arviointikeskusteluja, observointia, vertaisarviointia sekä erilaisia teknisiä sovelluksia esimerkiksi älylaitteita ja videoanalyysejä.

Valmennuskurssien arvioinnissa tulee huomioida seuraavat asiat

• opiskelijaa ohjataan arvioimaan säännöllisesti edistymistään asetetuissa tavoitteissa. Näitä tavoitteita ovat muun muassa
• laji- ja yleistaidoissa kehittyminen
• fyysisissä ominaisuuksissa kehittyminen
• psyykkisissä taidoissa kehittyminen
• ryhmässä toimiminen ja yhteistyötaidot
• urheilullinen elämäntapa
• aktiivisuus ja motivaatio urheiluvalmennukseen osallistumisessa
• henkilökohtaisen opiskelu- ja valmennussuunnitelman toteuttaminen

• yksilöllisyys
• jokaista opiskelijaa ja hänen kehittymistään arvioidaan yksilönä
• jokainen opiskelija kasvaa ymmärtämään oman suorituksensa arvioinnin merkityksen
• arviointi perustuu tehtyihin havaintoihin ja mittauksiin suhteessa urheilulukiotoiminnalle asetettuihin tavoitteisiin

• toiminnan dokumentointi
• dokumentointi on säännöllistä ja systemaattista niin opiskelija-, valmennusryhmä- kuin oppilaitoskohtaisestikin
• dokumentointi luo pohjan toiminnan seurannalle, arvioinnille ja kehittämiselle

Lukio-opetuksen aihekokonaisuudet urheiluvalmennuksessa

Lukion arvoperustaa syventävät opetussuunnitelman perusteissa esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat kannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Yhteiseksi nimittäjäksi aihekokonaisuuksissa urheiluvalmennuksen näkökulmasta nousee urheilijan oman vastuun, aktiivisuuden ja itseohjautuvuuden merkitys.

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa urheilijoita osallistuviksi ja vastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Tavoite toteutuu, kun urheilija ottaa vastuuta omasta ja harjoitteluryhmänsä urheiluvalmennuksesta osallistumalla aktiivisesti ja positiivisesti asennoituen valmennustapahtumiin. Aktiivinen kansalaisuus merkitsee myös osallistumista ja vaikuttamista paikallisella ja valtakunnallisella tasolla tai jopa globaalisti urheilun kilpailu- ja järjestötoimintaan. Toiminta voi tapahtua aktiiviurheilijana tai muissa urheilun tehtävissä, esimerkiksi seuratoiminnan kautta hallinto-, tuomari-, ohjaus- ja valmennustehtävissä. Urheilija oppii monia työelämässä tarvittavia taitoja valmennuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi tavoitteen asettaminen ja vastuunottaminen.

Hyvinvointi ja turvallisuus

Lukioyhteisössä tulee luoda edellytykset osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeuden-mukaisuuden kokemuksille. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta. Urheiluvalmennus kykenee toteuttamaan tätä aihekokonaisuutta luomalla harjoitustilanteet yhteistoiminnallisiksi eri työtapoja vaihdellen; pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyt sekä joukkueharjoitukset tarjoavat luonnollisen sosiaalisen ympäristön tavoitteiden toteuttamiseksi. Kaikessa toiminnassa korostetaan sekä yksilön että toimintaympäristön psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Tärkeintä on luoda harjoitustilanteisiin arvostava ja toisia kunnioittava toimintaympäristö, joka mahdollistaa urheilijan kokonaisvaltaisen kehittymisen.

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

Kestävän elämäntavan ja globaalin vastuun päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Urheiluvalmennuksessa keskitytään siihen, että urheilijan omilla eettisillä, käytännön ja ammatillisilla valinnoilla on merkitystä hänen omalle ja hänen lähiympäristönsä sekä koko maapallon tulevaisuudelle. Reilun pelin periaatteet, antidopingtoiminta ja muu päihteettömyys korostuvat jatkuvana ”avaimena” kohti nuoren opiskelun, urheilun ja elämän hallintaa.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelija itse pyrkii toimimaan aktiivisesti liikuntakulttuurin edistämiseksi paikallisesti, alueellisesti ja jopa valtakunnallisesti. Lisäksi urheiluvalmennuksen tavoitteena on kannustaa urheilijoita monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Monilukutaito ja mediat

Monilukutaito ja medioiden toiminnan ymmärtäminen ovat urheilijalle tärkeitä taitoja. Käytännön harjoituksissa, kilpailutilanteissa ja muissa edustustehtävissä urheilija tarvitsee mediataitoja. Varsinkin edustaessaan koulua, urheiluseuraansa tai maajoukkueissa Suomea, urheilija vaikuttaa viestintätaidoillaan median kautta suurempiinkin kansalaisryhmiin. Opiskelijan on ymmärrettävä, miten erilaisissa tilanteissa viestitään ja miten eri välineitä käytetään. Urheiluvalmennus antaa mahdollisuuden harjoittaa taitoja turvallisessa sosiaalisessa ympäristössä, jossa palaute toiminnasta on välitöntä ja helposti saatavaa. Lisäksi valmennusryhmä luo otollisen ympäristön oppia mediataitoja toistuvissa vuorovaikutustilanteissa.

Teknologia ja yhteiskunta

Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Urheiluvalmennuksessa voidaan harjoitteluun liittyen tutustua hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä, terveysmittareihin ja -kyselyihin sekä yleensä fyysisen kunnon eri osa-alueiden arviointiin joko suorilla tai epäsuorilla mittausmenetelmillä. Oman harjoittelun seuranta, lajianalyysit ja lajiominaisuuksien mittaaminen antavat lisäksi oivan mahdollisuuden teknologian hyväksikäyttöön.