3.3 Toimintakulttuuri
3.3 Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.
Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa.
Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat.
Oppiva yhteisö
Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Sen rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa.
Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria.
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.
Jyväskylän lukiokoulutuksen toimintakulttuuri
Jyväskylän lukiokoulutuksen toimintakulttuuri perustuu opetussuunnitelmassa esitettyyn arvoperustaan ja toiminta-ajatukseen. Sen ytimen muodostavat toista ihmistä ja ympäristöä kunnioittava oikeudenmukainen toiminta ja vuorovaikutus. Jyväskylän lukion toimintakulttuuri korostaa oppimista dialogina ja yhteisöllisenä tiedonrakentamisena. Dialogi ja yhteisöllisyys syntyvät sekä kasvokkaisissa opetus- ja kohtaamistilanteissa että virtuaalisissa, ajasta ja paikasta riippumattomissa, ympäristöissä.
Jyväskylän lukiokoulutuksessa korostetaan kestävää hyvinvointia edistäviä käytänteitä, jotka tukevat yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista, osallisuutta, rohkaisevaa palautetta, rakentavaa kriittisyyttä ja vastuullisuutta sekä omasta toiminnasta että yhteisestä työskentelystä. Monimuotoinen ja avoin vuorovaikutus koulun opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan kesken sekä huoltajien kanssa on tärkeä osa toimintakulttuuria. Toiminassa keskeistä on myös verkostoituminen yhteistyökumppaneiden, kuten kansainvälisten yhteistyökoulujen ja muiden organisaatioiden, yliopistojen ja korkeakoulujen, yrityksien sekä kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen, kanssa.
Schildtin lukiolla ja Jyväskylän Lyseolla lukiolla on koulutuksen erityistehtävä, jotka näkyvät koulujen toimintakulttuurissa ja ilmentävät toimintakulttuurin yleisiä periaatteita. Lyseon lukion erityistehtävänä on IB World School, Schildtin lukiossa toimii valtakunnallinen urheilulukio. Tämänlisäksi Lyseon lukiossa on ilmailulinja ja yrittäjyyden painotus. Schildtin lukiossa on musiikkilinja sekä matemaattis-luonnontieteellinen painotus.
Oppiva yhteisö
Toimintakulttuuri vahvistaa pyrkimystä kohti avointa oppivaa yhteisöä, joka tarjoaa opiskelijoille ja koko henkilöstölle mahdollisuuden oppimiseen, vuorovaikutukseen ja luovaan itsensä kehittämiseen sekä kouluyhteisön sisällä että yhteistyötahojen kanssa niin oppitunneilla kuin niiden ulkopuolellakin. Jyväskylän lukioiden toimintakulttuurissa tämä merkitsee yhteistyötä, jossa ovat mukana opiskelijat, opettajat, opinto-ohjaajat, opiskeluhuoltohenkilöstö ja hallintoa edustavat rehtorit, apulaisrehtorit ja koulusihteerit. Oppivan yhteisön toiminnalle on luonteenomaista, että se laajentaa oman toimintakulttuurinsa koskemaan myös ympäröivää yhteiskuntaa. Lukioiden kannalta tämä tarkoittaa tiivistä ja uusia avauksia sisältävää toimintaa kotien, muiden oppilaitosten, työelämän ja yrityselämän kanssa.
Globalisoituneessa maailmassa oppiva yhteisö sisältää myös koulutuksen kansainvälisyyden ja yhteistyön. Oppivan yhteisön keskeinen tavoite on mahdollistaa opiskelijoille hyvät koulutuspalvelut. Oppiva yhteisö tarjoaa Jyväskylän lukiokoulutuksessa työskenteleville henkilöille tilaisuuden oppia ja kehittyä yhdessä. Oppiva yhteisö vaihtaa tietoja ja etsii parhaita käytänteitä. Se arvioi toimintaansa kehittämisen näkökulmasta. Jyväskylän lukiossa mahdollistetaan jaksojen temaattista toteutusta sekä opetuksen ja oppimisen laajentamista luokkahuoneen ulkopuolelle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen vahvistaa laaja-alaisen osaamisen taitoja, joita ovat 1) ajattelu ja oppimaan oppiminen, 2) kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3) itsestä huolehtiminen, 4) monilukutaito, 5) tieto- ja viestintäteknologian osaaminen, 6) työelämätaidot ja yrittäjyys sekä 7) osallistuminen ja vaikuttaminen.
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Osallisuus, yhteisöllisyys ja aktiivinen kansalaisuus todentuvat sekä osallistumisella koulun arkeen että toimimisella koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Opiskelijoita kuullaan ja heidän mielipiteillään on merkitystä. Toimintakulttuuri ja toimintatavat tukevat nuoren kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteisön jäseneksi, joka tunnistaa omia vahvuuksiaan, luottaa kykyihinsä ja haluaa kehittää niitä edelleen. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kouluyhteisön päätöksentekoon. Oppilaskunta ja tutortoiminta ovat keskeisiä lukion toimintakulttuurin ylläpitäjiä ja kehittäjiä. Jyväskylän lukiossa on monimuotoista tutor-toimintaa ja vertaisohjausta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistetään koko lukio-opintojen aikana, ja erityistä huomiota kiinnitetään etenkin aloitusvaiheeseen, jossa panostetaan ryhmänohjaukseen sekä ryhmään ja toimintakulttuuriin sitoutumiseen.
Nuoria kannustetaan rohkeisiin avauksiin luoda uudenlaista ja omannäköistä yhteisöllisyyttä, joka nousee heidän omasta elämästään ja kokemusmaailmastaan. Tällaiset avaukset voivat nousta nuorten harrastuneisuudesta ja osaamisesta ja ne luovat syvempää kiinnostusta eri ilmiöihin (esimerkiksi väittelyklubit, start up -yritykset, tapahtumat, konsertit).
Valitut toimintatavat ja käytänteet edistävät kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Jyväskylän lukiossa omilla käytänteillä mallinnetaan ympäristövastuullista toimintaa ja asioiden tarkastelua tulevaisuusperspektiivistä käsin.
Toimintakulttuuri edistää ja lisää hyvinvointia. Vuorovaikutus on avointa, arvostavaa ja välittävää. Koko koulu ohjaa -periaatteen mukaisesti ohjaus ja opiskeluhuolto ovat kaikkien yhteinen tehtävä. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa tai rasismia ei hyväksytä ja niihin puututaan.
Opiskelijoita kannustetaan terveelliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä yleisesti kaikessa toiminnassa, kaikissa oppiaineissa että erityisesti aiheeseen liittyvissä opinnoissa, projekteissa ja tapahtumissa.Taiteet ja kulttuuri ovat osa Jyväskylän lukion hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria: taiteiden väliset opinnot, projektit ja tapahtumat luovat yhteisöllisyyttä ja tuovat esiin opiskelijoiden osaamista.
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuusJyväskylän lukiokoulutus on kulttuuri- ja kielitietoinen koulu. Toimintakulttuuria ohjaavat kulttuurisen moninaisuuden arvot.
Kulttuurinen moninaisuus nähdään mahdollisuutena kehittää uudenlaisia opettamisen ja oppimisen käytänteitä, joissa otetaan huomioon erilaiset yksilölliset ja yhteisölliset tavat hahmottaa maailmaa ja ilmiöitä.
Kielitietoisuuden periaate sisältää näkemyksen, jonka mukaan kielillä on keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa, identiteetin rakentumisessa sekä yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on oma tieteenalansa kieli ja kulttuuri, jotka todentuvat opetuksen ja oppimisen käytänteissä. Jokaisen oppiaineen opettaja onkin oman tieteenalansa kielen ja kulttuurin asiantuntija ja opettaja.
Kulttuuri- ja kielitietoinen koulu edistää tietämysyhteiskunnassa tarvittavia taitoja (kuten kommunikaatiota, vuorovaikutusta, tieto- ja viestintäteknisiä taitoja, monilukutaitoa), joiden avulla on mahdollista hallita globaalissa maailmassa jatkuvasti muuttuvaa tietoa ja prosessoida sitä sekä rakentaa uutta tietoa yhteistyössä muiden oppijoiden kanssa.