Tietoa koulutuksista ja niihin hakemisesta

Opon vinkit - pääsykokeet

Pääsykokeisiin valmistautumisen voi tehdä monella tapaa. Mutta voiko pänttääjien tekniikoista päätellä, kuka saa opiskelupaikan ja kuka ei?

Kyllä voi, sanoo Valmennuskeskuksen kurssipäällikkö, kauppatieteen maisteri Mia Göcer. Hän on haastatellut pyrkijöitä jo 15 vuoden ajan. Göcerin mukaan on olemassa tiettyjä seikkoja, jotka ovat yhteisiä pääsykokeessa valituiksi tulleille.

Ensimmäinen on tietenkin kirkas motivaatio. Voittoisan pyrkijän mielessä on yleensä vahva tunne siitä, että tämä ala on hänen oma juttunsa ja tätä työtä hän haluaa tehdä.

”Silloin hän on valmis panostamaan ja sitoutumaan lukemiseen aivan toisella tapaa kuin henkilö, joka on epävarma valinnastaan ja menee ehkä vain kokeilemaan. On tärkeä päätös, että tietää, mitä kohti menee.”

Mutta on myös tiettyjä kikkoja, joiden avulla valmistautuminen on tehokkaampaa.

Raamit pänttäämiseen

Toiseksi taustalla on aina jonkinlainen lukuaikataulu. Lukemisen raamittaminen ja asetetut välitavoitteet tuo hallinnan tunteen.

Lukuaikataulussaan pyrkijät ovat rajanneet selkeät aikarajat opiskelulle sekä opiskelun vastapainolle ja rentoutumiselle.

Liian moni pääsykokeeseen valmistautuja vetää itsensä piippuun.

”Usein pyrkijät ovat kauhean innostuneita, mutta eivät löydä omaa rajaansa. Keskittyminen ja jaksaminen kärsivät, eikä pää enää toimi, kun ollaan yliväsyneitä.”

Lukemiseen ei kannata käyttää päivässä enempää kuin normaalin työpäivän mittainen aika eli maksimissaan kahdeksan tuntia taukoineen.

Se, kuinka monta kuukautta lukemiseen pitää varata, vaihtelee. Joissain tiedekunnissa pääsykoemateriaali julkaistaan niin, ettei aikaa valmistautumiseen jää kuin kuukausi tai kaksi.

Toisilla aloilla pääsykoe taas perustuu lukion kurssisisältöihin. Jos pohjatöitä ei tehnyt lukioaikanaan kunnolla, valmistautumiseen on varattava enemmän aikaa.

Göcer muistuttaa, että oma vireystila vaikuttaa oppimiseen: toiset ovat iltaihmisiä ja keskittyvät paremmin ilta-aikaan, toiset taas saavat päivän käyntiin tehokkaasti heti aamusta.

Pääsykoevalmistautuminen vaatii useimmiten päätoimisen työn, mutta toisinaan joku onnistuu yhdistämään työssäkäynnin pääsykoeaikaan, varsinkin, jos työ on fyysistä ja antaa vastapainoa aivotyölle.

Sisällysluettelo on tärkeä

Kolmantena Göcer kertoo onnistujien käyttäneen monipuolisesti eri opiskelumenetelmiä lukemisen apuna.

Kirjan sisällysluettelo on tärkeä apu. Se muodostaa myös muistiinpanoissa rungon kokonaisuuksien hahmottamiselle.

Jos aineistona on artikkeleita ilman sisällysluetteloa, niistäkin voi alkuun laatia sellaiset.

Sitten voi aloittaa lukemisen ja kertaamisen. Apuna voi käyttää miellekarttoja, tiedon tiivistämistä erilaisten muistisääntöjen avulla tai vaikkapa reititystekniikkaa.

”Sitä käytin itse onnistuneesti loppuvaiheen kertausmenetelmänä, kun hain lukemaan yleistä kasvatustiedettä. Listasin kotikadun varrelle naapurin postilaatikoihin eri teorioita ja käsitteitä ja se toimi”, Göcer kuvaa.

Jos pääsykokeessa on luvassa laskuja, parasta on laskea paljon ja kehittää laskurutiinia.

Kysy itseltäsi koko ajan, jäikö mieleen

Neljäntenä sisäänpäässeiden keinona on oman oppimisen jatkuva arviointi lukurumban aikana.

Apuna kannattaa käyttää vanhoja valintakoetehtäviä, jos niitä on saatavilla. Jos harjoituspääsykokeesta saa huonot pisteet, ei pidä lannistua, vaan ottaa se oppina: tämän jo osaan, tuota asiaa pitää vielä harjoitella.

Göcer varoittaa kuitenkin tuudittautumasta siihen, että tuleva koe olisi aiempien kaltainen. Aina tulee myös uusia kysymystyyppejä ja silloin täytyy pitää pää kylmänä.

”Netin keskustelupalstoilta saa hyvää vertaistukea, mutta huhumyllyihin ei kannata lähteä mukaan.”

Rauhoitu viimeisillä metreillä

Viides Göcerin havaitsema menestysreseptin salaisuus on lukemisen rauhoittaminen, kun koepäivä lähestyy.

”Loppuaika on tehtävien pyörittelyä, kertausta, tarkistamista ja asioiden palauttelua pintamuistiin.”

Kun koepäivä lähestyy, Göcer sanoo menestyjän ajattelevan, että kävi miten kävi, hän tekee työtä itselleen ja on yrittänyt parhaansa.

”Sen sijaan, että hän olisi vain mekaanisesti opetellut asioita, hän on innostunut aihealueista, jotka kiinnostavat häntä.”

Lapin yliopiston oikeustieteen ylioppilaiden ainejärjestön Artikla ry:n valmennuskurssivastaava Klaus Kähäri ei itsekään päässyt ensimmäisellä kerralla sisään ja nyt hän tietää syyn.

”En pysähtynyt miettimään kokonaiskuvaa. En tajunnut, että koko ajan pitää palata taaksepäin ja palauttaa mieleen ja kerrata.”

Oikeustieteelliseen pyrkijät osallistuvat tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhteisvalintaan, jossa kaikille yhteinen pääsykoemateriaali julkaistiin tällä viikolla. Koe on edessä jo toukokuussa, joten aikaa sen opetteluun ei ole määrättömästi.

Kähäri epäilee, että osalla voi tulla ahneus. He lukevat aamusta iltaan ja jättävät vapaapäivät pitämättä.

”Kuudessa viikossa kyllä ehtii polttaa itsensä loppuun. Lukuaikataulu ja kokonaisuuksien hahmottaminen on nyt entistä tärkeämpää.”

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä