Vuorovaikutus ei ole pelkkiä sanoja, vaan iso osa merkityksistä tulkitaan sanattoman viestinnän kautta. On siis väliä, millä äänensävyllä puhumme tai jopa sillä, kuinka olemme pukeutuneet. Sanaton viestintä voi vahvistaa sanallista viestiä, mutta myös muuttaa tai jopa kumota sen: jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa keskenään, kuulija uskoo sanatonta viestiä. Viestintä on onnistunut silloin, kun sekä sanaton että sanallinen viestintä ovat sopusoinnussa keskenään. Sanaton viestintä on myös osiensa summa: pelkällä hymyllä ei voi peittää muun kehon negatiivisuutta.

Sanatonta viestintää ovat esimerkiksi

Äänenkorkeus. Matala ääni koetaan uskottavaksi, korkea taas kiihtymyksen merkiksi.

Äänenvoimakkuus. Hiljainen ja ponneton ääni kertoo epävarmuudesta, voimakas ja kuuluva ääni taas esiintymisvarmuudesta. Äänenvoimakkuus on myös riippuvainen tilanteesta: kahden kesken viestiessä voimakas ääni voi tuntua hyökkäävältä.

Äänensävy. Sanoman merkitys voi muuttua täysin pelkän äänensävyn tai äänenpainon perusteella. Sävy voi olla esimerkiksi käskevä, vihainen tai ystävällinen.

Puhenopeus. Nopea puhe on usein merkki kiihtymyksestä, mutta toisilla ihmisillä puhe on luontaisestikin nopeampaa kuin toisilla. Myös puheen tauotus vaikuttaa siihen, millaisena puheen koemme.

Intonaatio tarkoittaa äänenkorkeuden vaihtelua. Yksitoikkoinen, monotoninen ääni pysyy vain yhdellä korkeudella, elävän äänen intonaatio taas vaihtelee ja tekee siitä miellyttävän kuunnella.

Katso tästä Ismo Leikolan esimerkit yhden sanan monista merkityksistä!

Eleet. Toisille on luontaista elehtiä enemmän puhuessaan kuin toisille. Eleillä voidaan viestiä myös tarkoituksellisesti: esimerkiksi vilkuttaminen, pään puistelu tai pudistus ovat myös eleitä.

Ilmeet. Tunteet näkyvät kasvoillamme ilmeinä. Niitä voidaan osin hallita, mutta kasvojen pienet mikroilmeet ovat hallitsemattomia ja paljastavat aidon tunteen tahattomasti. Ihmisillä on myös luontainen kyky lukea ja tulkita mikroilmeitä. Täydellinen pokerinaama vaatii paljon harjoittelua!

Asento. Sulkeutunut, itseensäkäpertynyt asento kertoo, ettei ihminen ole halukas olemaan kontaktissa muihin tai tuntee olonsa araksi. Avoin, ulospäinsuuntautunut asento taas kertoo itsevarmuudesta ja sosiaalisuudesta. Nojautuminen puhekumppania kohti kertoo kiinnostuksesta, pois päin kääntyminen taas torjunnasta. Hyvä ryhti on vakuuttavan esiintymisen ehto, laiska lojunta kertoo välinpitämättömyydestä tilannetta kohtaan.

Joonas Erho / CC0 Public Domain

Kuka näistä henkilöistä mielestäsi on vakuuttavin? Kirjoita oppimispäiväkirjaasi ja perustele valintasi.

Tilankäyttö. Vahva esiintyjä ottaa tilan haltuun pelkällä läsnäolollaan, vaikkei edes liikkuisi. Tilankäyttö voi olla myös konkreettista tilassa liikkumista: siten kontaktin ottaminen muihin viestijöihin on helpompaa.

Katsekontakti on keino osoittaa kiinnostuksensa vuorovaikutukseen, olipa kyse sitten kahdenkeskisestä tilanteesta tai isosta yleisöstä.

Kosketus vuorovaikutustilanteessa on hyvin kulttuurisidonnaista, mutta jo kättely on osa vuorovaikutusta. Kosketuksella osoitamme kiinnostusta, myötätuntoa ja läsnäoloa.

Pukeutuminen. Ei ole sattumaa, että hammastahnamainoksessa näyttelijällä on yllään valkoinen takki: siten luodaan mielikuva luotettavasta asiantuntijasta. Työhaastatteluun tuskin mennään verkkareissa, eikä kuntosalille puku päällä. Vaatteiden väritkin kertovat viestiä. Punaiseen pukeutuja haluaa tulla huomatuksi, kun taas huppariinsa piiloutuja ei.

Ulkoasuun kuuluu vaatteiden lisäksi esimerkiksi ehostus, korut ja asusteet, jopa hiusten väri ja kampaustyyli.

Unsplash / Alex Hockett, CC0 Public Domain

Mitä tulkintoja voit tehdä kuvan henkilön ulkoasusta? Kirjoita oppimispäiväkirjaasi ja perustele valintasi.

on kaikkien sanattomien viestien summa. Sitä on vaikea muuttaa, eikä toista tilaisuutta usein edes tule. Siksi on hyvä miettiä tarkkaan, millaisen ensivaikutelman tärkeässä tilanteessa, kuten vaikkapa työhaastattelussa tai ensitreffeillä, luo.

Pixabay / Free-Photos, CC0 Public Domain

Ulkoinen olemus on yksi sanattoman viestinnän muoto: sen kautta ilmaisemme itseämme ja yhteyttä siihen yhteisöön, johon tunnemme kuuluvamme.