Tekstilajit

Tekstejä on kaikkialla

Nykyisin ajatellaan, että mikä tahansa, mikä välittää merkityksiä, on teksti: kello, kuva tai diagrammi siinä missä uutinen tai runokin. Erilaisten tekstien yhdistäminen on myös mahdollista: esimerkiksi sarjakuvassa yhdistyy kuva ja kirjoitettu teksti, uutisessa voi olla kuvitusta tai diagrammeja. Painetun lisäksi teksti voi olla myös puhuttu.

Altistumme erilaisille teksteille joka päivä ja kaikkialla. Teksteillä on erilaisia tarkoituksia ja tavoitteita, ja siksi on tärkeää tunnistaa tekstilajeja ja -tyyppejä.

Tekstilajilla tarkoitetaan samankaltaisten tekstien edustajia. Tekstityyppi tarkoittaa taas tekstien sisällön yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi uutinen on tekstilaji, joka on tekstityypiltään tietoa välittävä. Tavallisimmat tekstit tunnistamme yleensä helposti, koska niitä on ympärillämme jatkuvasti. Esimerkiksi uutinen, satu ja mainos ovat tuttuja ja niiden piirteet selkeästi tunnistettavia. Tekstit eivät kuitenkaan aina ole tarkkarajaisia: sama teksti voi sisältää piirteitä useammastakin tekstityypistä. Esimerkiksi vaikuttavaksi tekstiksi määriteltävä pakina lähentelee usein muodoltaan kaunokirjallisuutta.

On kuitenkin tärkeää tunnistaa eri tekstilajit toisistaan, sillä tekstilaji vaikuttaa tekstin sisällön ymmärtämiseen ja tulkintaan. Myös tekstin julkaisupaikka vaikuttaa: jos luemme ohjeen runokirjasta, tulkitsemme sen kaunokirjalliseksi, ei ohjaavaksi tekstiksi. Samoin odotamme käyttöohjeen pitävän täysin paikkansa, kun toisaalta kukaan ei kuvittele sadun tapahtumien olevan totta. Tekstilaji kertoo siis tekstin tavoitteista: Sadun tarkoitus on viihdyttää ja usein myös opettaa. Käyttöohjeen tarkoitus on puolestaan saada lukija toimimaan tietyllä tavalla.


ohjaava.png
Ohjaavat tekstit antavat neuvoja tai määräyksiä. Ne ovat tyyliltään selkeitä ja yksiselitteisiä. Ohjaavia tekstejä ovat esimerkiksi käyttöohje, liikennemerkki, opaskyltti tai lait.








Kuva: Joonas Erho, CC-BY-SA


kertova.png
Kertovat tekstit selostavat tapahtumia. Ne ovat tyyliltään neutraaleja ja toteavia. Niissä ei ilmaista mielipidettä. Kertovia tekstejä ovat esimerkiksi uutinen ja artikkeli.









Kuva: Joonas Erho, CC-BY-SA

kuvaileva.pngKuvailevat tekstit antavat käsityksen, millainen sen käsittelemä asia on. Kuvailua käytetään paljon esimerkiksi mainoksissa ja kaunokirjallisissa teksteissä.










Kuva: Joonas Erho, CC-BY-SA

pohtiva.pngPohtivat tekstit tarkastelevat aihettaan monipuolisesti ja analyyttisesti. Niissä on usein myös kirjoittajan omia mielipiteitä. Pohtivia tekstejä ovat esimerkiksi esseet.










Kuva: Joonas Erho, CC-BY-SA

kantaaottava.pngKantaaottavat tekstit ilmaisevat laatijansa mielipiteen ja pyrkivät samalla vaikuttamaan kuulijoihin tai lukijoihin. Kantaaottavissa teksteissä on väitteitä ja niiden tukena perusteluja. Kantaaottavia tekstejä ovat esimerkiksi pääkirjoitus, mielipideteksti ja kolumni.









Kuva: Joonas Erho, CC-BY-SA