Tekstilajiprojekti

Mitä on kertomuksellisuus

Viimeisen kymmenen vuoden aikana mediassa on yleistynyt kertomuksellisuus.

Se tarkoittaa sitä, että mediateksteissä käytetään todellisista tapahtumista kerrottaessa fiktiolle tyypillisiä keinoja, kuten vuoropuhelua, ja juonellisia piirteitä, kuten syy-seuraussuhteita ja vastakkainasettelua. Tavallisemmin kerronnallisuutta käytetään esimerkiksi reportaaseissa ja henkilökuvissa.

Aivan viime aikoina kertomuksellisuutta on alkanut esiintyä myös uutisoinnissa, mikä on huolestuttavaa, sillä uutisoinnin pitäisi olla neutraalia ja objektiivista. Kertomuksellisuudessa olennaista on tunteiden herättäminen ja elämysten tarjoaminen, uutisoinnin tavoitteena on pelkästään tiedonvälitys. Kertomuksellisissakin mediateksteissä on kuitenkin oltava totuudenmukainen, eikä sisältöä saa keksiä. Tätä sääntöä on venyttänyt mm. Oulun poliisi.


Vuosisadan alussa kertomuksellisuus oli uutisoinnissakin tavallista: lue liitteenä oleva esimerkki vuodelta 1922.

Lue lisää täältä ja täältä.

Uutisen määritelmä: Uutinen koostetaan uutiskysymysten perusteella: Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Lisäksi uutinen voi taustoittaa tapahtumia vastaamalla kysymyksiin: Miksi tapahtui? Kuka tai ketkä asiaan liittyvät? Mitä seurauksia tapahtumasta on? Uutisen kieli on neutraalia: se ei pyri arvottamaan, vaan kertoo tapahtumista puolueettomasti.

Liitteet:

Uutinen vuodelta 1921