Referointi

Referaatti tekstilajina

Referoinnin taito on arkipäivän taito: kun kerrot kaverille katsomasi leffan juonen tai jonkun muun kertoman juorun, referoit!

Referaatti on teksti, jossa
selostetaan jonkin toisen tekstin keskeiset sisällöt omin sanoin. Referaatti ei ole tiivistelmä: referaatin teksti on itsenäinen ja ehyt kokonaisuus. Hyvä referoija ei vain lyhennä pohjatekstiä satunnaisesti, vaan koostaa referaattinsa sen ydinajatuksista valitsemassaan järjestyksessä. Referoija ei saa tuoda omia mielipiteitään esiin millään lailla! Sanavalinnoissa on oltava tarkkana.

Referaattia on myös hyvä suunnitella, kuten mitä tahansa tekstiä. Hyvä nyrkkisääntö sopivalle referaatin pituudelle on noin kolmasosa alkuperäisestä tekstistä. Lähde on aina ilmoitettava, muuten kyse on plagioinnista.

Pohjatekstissä voi olla esimerkiksi haastatteluja tai se voi olla muuten moniäänistä: referaatissa nämä kaikki eri äänet tulee erottaa toisistaan (kirjoittaja, haastateltu jne.).


Ohje referaatin tekoon

1. Lue pohjateksti huolella ja selvitä
  • Mikä on tekstin nimi?
  • Kuka tekstin on kirjoittanut?
  • Missä se on julkaistu?
  • Milloin se on julkaistu?
  • Mistä teksti kertoo?
  • Kenelle se on suunnattu?
2. Kokoa tekstistä pääasiat ja ryhmittele ne järjestykseen. Tee esim. miellekartta.

3.
Kirjoita referaatti ja muista seuraavat asiat:
  • esittele aluksi pohjateksti
  • suosi selostavaa tyyliä
  • viittaa pohjatekstiin aika ajoin.
4. Tarkista:
  • Ovatko kaikki pohjatekstin pääasiat mukana?
  • Ymmärtääkö referaatin ilman pohjatekstiä?
  • Onko oikeinkirjoitus kunnossa?

Lähdeviittaukset

Kun käytät oman tekstisi pohjana jonkun muun kirjoittamaa tekstiä, on se aina mainittava. Yleensä riittää, että lisäät oman tekstisi loppuun lähdeluettelon, mutta etenkin suorien lainausten kohdalla on tärkeää mainita lähde heti.

Suora lainaus

Suora lainaus tarkoittaa, että jonkun kommentti tai teksti kirjoitetaan sellaisenaan, mitään muuttamatta. Tällöin käytetään lainausmerkkejä erottamaan lainattua osuutta. Suoran lainauksen yhteyteen merkitään aina sen henkilön nimi, jota lainataan.

“Kukaan ruoka suussa nukkuva ei ole koskaan ollut yhtä karismaattinen. Nauttimiseen taipuvainen elokuvasankari Uuno Turhapuro olisi kateellinen Cocon kyvyille käsitellä ja yhdistellä elämän parhaita paloja”, Petteri Ala-Kivimäki kirjoittaa.

Painetut lähteet

Painetut lähteet merkitään tekstin loppuun niin, että mainitaan tekijä(t) sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, julkaisuvuosi, teoksen nimi ja kustantaja.

Aalto, Maija 2015: Korkeasaaressa pääsee pian samaan aitaukseen kengurun kanssa kesällä tulossa myös uusi laji. Helsingin Sanomat. 1.5.2015

Murray, Andrew 2003: Unelias laiskiainen. Kustannus-Mäkelä.

Internet-lähteet

Internet-lähteet merkitään tekstin loppuun niin, että  mainitaan tekijä(t) sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, teoksen nimi, linkki ja viittausajankohta.

Ala-Kivimäki, Petteri 2014: Haastateltava nukahti ruoka suussa: Henkilökuvassa laiskiaisnaaras Coco Korkeasaaresta. <http://nyt.fi/a1305818980948&gt;. Luettu 4.7.2016.

Haastattelut

Haastattelut merkitään lähteiksi tekstin loppuun niin, että mainitaan haastateltavan nimi, haastateltavan ammatti, haastateltavan edustama taho ja maininta, että kyseessä on haastattelu sekä lopuksi haastattelun ajankohta.

Virtanen, Emma 2016. Eläintenhoitaja. Korkeasaari. Haastattelu 8.7.2016.

Pohjatekstiin viittaaminen

Joissain teksteissä, kuten referaateissa, vastineissa ja opiskeluun liittyvissä esseissä, pelkkä lähdeluettelointi ei riitä, vaan lähteenä käytetty teksti eli pohjateksti on esiteltävä. Kun pohjateksti mainitaan ensimmäisen kerran, kerrotaan siitä tekijä, nimi, tekstilaji sekä julkaisuaika ja -paikka. Kun kyseessä on novelli tai runo, viittauksessa täytyy mainita myös sen kokoelman nimi, jossa kyseinen teksti on ilmestynyt.

Tietoteksti

Mikko Puttonen esittelee artikkelissaan Ota käyttöön oppimisen oikotiet (Tiede 8/2016) 12 eri tapaa tehostaa oppimista. --

Mielipidekirjoitus

Kasvatuspsykologian professori Kirsi Lonka ottaa mielipidekirjoituksessaan kantaa oppimiseen ja opettamiseen (HS 17.8.2016). --

Kaunokirjallinen teksti

Rosa Liksom kirjoittaa karusti nuoruudesta novellissaan Huoneessa oli hämärää ja kuumaa (Unohdettu vartti, 1986). -