Media

Media

Sana media on latinaa ja tarkoittaa välittäjää – media on siis vain väline kahden viestijän välissä. Mediaa on yhtä lailla muistilappu jääkaapin ovessa kuin televisiouutiset: erona on se, kuinka moni ihminen kyseisen viestin saa. Suurelle ihmisjoukolle tarkoitettua viestintää kutsutaan joukkoviestinnäksi.

Joukkoviestinnässä äänessä ovat ammattilaiset eli toimittajat. Perinteisesti joukkoviestintä on ollut yksipuolista: vastaanottaja on vain saanut viestejä. Median digitalisoituminen on kuitenkin mahdollistanut vuorovaikutuksen mediassa, ja vastaanottajasta on tullut myös osallistuja: uutisten yhteydessä saattaa olla kyselyitä ja uutiskuvia voi lähettää toimituksiin helposti. Toisaalta sosiaalinen media on tuonut mahdollisuuden kenelle tahansa tuoda viestinsä julki koko maailmalle. Mediasta on tullut moniäänistä.



Mediakriittisyys

Medialukutaito
on nykymaailmassa tarpeellinen taito. Mediatekstien tulvasta pitää pystyä erottamaan tärkeät asiat, arvioimaan tekstien sisällön luotettavuutta ja muodostamaan tiedosta oman näkemyksensä. Kaikkea mediaa ei ehdi eikä ole tarpeenkaan seurata, ja siksi medialukutaidon merkitys korostuu, jotta huomionsa osaa kohdistaa mediassa oikein.

Mediatekstejä pitäisi osata tarkastella myös kriittisesti, sillä ne muokkaavat käsitystämme maailmasta ja sen tapahtumista. Samasta aiheesta voidaan kirjoittaa useasta eri näkökulmasta, jolloin tekstin sisältö saa erilaisen merkityksen: artikkeli lihantuotannosta on sisällöltään aivan toinen riippuen siitä, onko näkökulma eläinsuojelullinen vai maataloudellinen.

Kirjoitettujen tekstien lisäksi mediassa käytetään paljon kuvia. Niiden luotettavuuteen on syytä kiinnittää yhtä lailla huomiota: vaikka kuvanmuokkausta on tehty aina valokuvauksen keksimisestä lähtien, nykyiset kuvankäsittelyohjelmat ovat tehneet siitä helpompaa kuin koskaan.

Mediatekstejä tarkasteltaessa kannattaa pohtia:

  • kuka tekstin on laatinut
  • mikä on tekstin tarkoitus
  • millaisia sanavalintoja tekstissä on käytetty
  • kuka esiintyy tekstissä asiantuntijana
  • kuka hyötyy tai kärsii esitetystä näkökulmasta
  • kenen näkökulma korostuu
  • millaisia arvoja ja normeja teksti tuo esille
Esimerkki näkökulman vaikutuksesta uutisointiin:

Pikkupojat saivat aikaan tulvan


Kolme alakouluikäistä pikkupoikaa oli eilen illalla kuuden aikaan leikkimässä kaupungintalon takapuolella, kun he tukkivat pihan viemärin kivellä. Tämän jälkeen pojat irrottivat nurmikon kasteluletkun sumuttimesta, jolloin vesi pääsi valumaan suoraan pihalle. Iltakahdeksalta pojat palasivat paikalle ja yrittivät poistaa kiveä, jonka jälkeen he soittivat paikalle palokunnan. Palokunta tyhjensi veden pumppaamalla, ennen kuin vesi pääsi sisälle rakennukseen. Kaupungintalon takapihan nurmikko vahingoittui tulvasta.

Pikkupojat pelastivat kaupungintalon vesivahingolta


Eilen illalla kahdeksan aikaan kolme pikkupoikaa huomasi kaupungintalon takapihan olevan veden vallassa. Neuvokkaina he yrittivät ensin itse poistaa tulvan aiheuttanutta kiveä viemärin päältä, jonka jälkeen he soittivat paikalle palokunnan. Palokunta tyhjensi veden pumppaamalla, ennen kuin vesi pääsi sisälle rakennukseen aiheuttamaan tuhoa. Kaupungintalon takapihan nurmikko vahingoittui tulvasta. Pojilla oli osuutta viemärin tukkeutumiseen.


Katso esitys median tekstilajeista:



Ammattimediat

Ammattimedialla tarkoitetaan erityisesti tietylle alalle suunnattua mediaa, jonka sisällöistä hyötyy juuri sen alan ammattilainen. Usein ammattimedioita julkaisevat esimerkiksi ammattijärjestöt, mutta laajasti ottaen myös kuluttajille suunnattuja medioita voidaan pitää ammatillisina, jos niistä on hyötyä oman ammatillisuuden kehittämisessä: autoalan toimija seuraa todennäköisesti myös esimerkiksi kuluttajille suunnattuja autolehtiä.