https://peda.net/id/tHFhj 2013-08-20T04:19:09+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/h24Fhj 2013-08-20T04:19:09+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/termit/termit2/termit-pdf#top" class="uuid-839a4eba-0936-11e3-9cbf-0021979f03d3">Termit (pdf)</a></dt> <dd>Termit (pdf)</dd> </dl> https://peda.net/id/ht2Ghj 2012-12-21T15:16:59+02:00 <p>Ohje: Termi löytyy Windows-koneissa: paina &quot;ctrl&quot; ja &quot;f&quot;-näppäimiä yhtäaikaa: kirjoita hakuruutuun termi</p> <p><b>Luku 1</b></p> <p>alkusynty, abiogenesis <br/> 1. Elämän syntyminen kemiallisen evoluution seurauksena elottomista aineista elämän alkuaikana.<br/> 2. Elämän syntyminen elottomista aineista. Yksittäisten eliöiden syntyminen elottomista aineista on osoitettu vääräksi mm. Louis Pasteurin toimesta.</p> <p>hypoteesi eli olettamus, hypothesis <br/> Jonkin havaitun ilmiön mahdollinen selitys (tieteellinen oletus). Hypoteesi pyritään testaamaan lisähavainnoilla tai kokeilla.</p> <p>biomimetiikka, biomimetics<br/> Biomimetiikka (bioniikka) on tieteenala, jossa tutkitaan eliöiden toimintoja ja pyritään kehittämään niistä ihmiskuntaa hyödyntäviä teollisia sovelluksia.</p> <p><br/> <b>Luku 2</b></p> <p><br/> yhteyttäminen, assimilation <br/> Yksinkertaisten, epäorgaanisten aineiden muuttaminen eliön aineenvaihdunnassa suuremmiksi orgaanisiksi molekyyleiksi. Fotosynteesi ja kemosynteesi.</p> <p>aineenvaihdunta, metabolism<br/> Solujen kemialliset reaktiot, jotka liittyvät eliön elintoimintoihin. Yhteisnimitys eliön elintoimintojen ylläpitämiseksi tapahtuville reaktioille.<br/> itsesäätelykyky, self-regulation<br/> Eliön kyky säädellä elintoimintojaan ympäristön ja sen muutosten mukaan.</p> <p>elämänkaari, life cycle<br/> Kaikilla eliöillä on tietyt kehitysvaiheet, joita ovat syntymä, kasvu, lisääntyminen ja kuolema.</p> <p>orgaaninen, organic <br/> Eloperäinen, hiiltä sisältävä kemiallinen yhdiste.</p> <p>epäorgaaninen, inorganic <br/> Elottoman luonnon alkuaineet tai yhdisteet. Hiiltä sisältämätön kemiallinen yhdiste.</p> <p>soluhengitys, cell respiration <br/> Kemiallinen reaktiosarja, jossa energiaa vapautuu orgaanisista aineista solun käyttöön (eliön elintoimintoihin) hapellisissa oloissa.</p> <p>käyminen, fermentation <br/> Kemiallinen reaktiosarja, jossa energiaa vapautuu orgaanisista aineista solun käyttöön (eliön elintoimintoihin) ilman happea. Alkoholi- ja maitohappokäyminen.</p> <p>eliö eli organismi, organism<br/> Elävä eliö.</p> <p>dna eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid <br/> Dna-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen.</p> <p><br/> <b>Luku 3</b></p> <p><br/> biosfääri, biosphere <br/> Elokehä. Se osa maapalloa, jossa on elämää.</p> <p>fotosynteesi, photosynthesis<br/> Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.</p> <p>anaerobinen eli hapeton, anaerobic <br/> Eliö, elinympäristö tai kemiallinen reaktio voi olla anaerobinen, jos siitä puuttuu happi.</p> <p><b>Luku 4</b></p> <p><br/> saariefekti tai saariteoria, island theory<br/> Teorian mukaan saarten eliölajien lukumäärät ovat suoraan verrannollisia saaren kokoon (pinta-alaan) ja kääntäen verrannollisia etäisyyteen leviämiskeskuksista.</p> <p>monimuotoisuus eli biodiversiteetti, biodiversity<br/> Elollisen luonnon monimuotoisuus. Biodiversiteetillä tarkoitetaan: 1) eliölajin yksilöiden perinnöllistä erilaisuutta (muuntelua), 2) tietyn alueen eliölajien lukumäärää (lajirunsaus) tai 3) ekosysteemien ja eliöyhteisöjen määrää ja kirjoa.</p> <p>biodiversiteetti eli monimuotoisuus, biodiversity<br/> Elollisen luonnon monimuotoisuus. Biodiversiteetillä tarkoitetaan: 1) eliölajin yksilöiden perinnöllistä erilaisuutta (muuntelua), 2) tietyn alueen eliölajien lukumäärää (lajirunsaus) tai 3) ekosysteemien ja eliöyhteisöjen määrää ja kirjoa.</p> <p>ekosysteemien monimuotoisuus, ecosystem diversity<br/> Biodiversiteetin eli monimuotoisuuden yksi tarkastelutaso, jolla tarkoitetaan erilaisten elinympäristöjen runsautta ja kirjoa.</p> <p>lajimonimuotoisuus eli lajidiversiteetti, species diversity<br/> Biodiversiteetin eli monimuotoisuuden yksi tarkastelutaso, jolla tarkoitetaan lajien ja eri eliöryhmien runsautta. Tietyn eliöyhteisön lajilukumäärä ja niiden runsaussuhteet.</p> <p>lajin sisäinen monimuotoisuus, genetic diversity<br/> Biodiversiteetin eli monimuotoisuuden yksi tarkastelutaso, jolla tarkoitetaan saman lajin yksilöiden välisiä perinnöllisiä (geneettisiä) eroja.</p> <p>suurekosysteemi eli biomi, biome<br/> Laaja-alainen tietyllä ilmastoalueella olevien ekosysteemien yhdistymä. Sijoittuu ekosysteemin ja biosfäärin väliin.</p> <p><br/> <b>Luku 5</b></p> <p><br/> laji, species<br/> Eliöiden luokittelun perusyksikkö. Lajilla on kaksiosainen tieteellinen nimi, jossa ensimmäinen osa tarkoittaa sukua ja jälkimmäinen osa lajia. Saman lajin yksilöt voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä</p> <p>kunta, kingdom<br/> Eliöiden luokittelun ylin taso.</p> <p>fertiili, fertile<br/> Lisääntymiskykyinen, hedelmällinen.</p> <p>steriili, sterile<br/> Lisääntymiskyvytön tai mikrobiton.</p> <p>risteymä eli lajiristeymä (hybridi), hybrid<br/> Kahden geneettisesti erilaisen (eri lajien välinen) yksilön risteytymisen tuloksena syntyvä yksilö.</p> <p>taksonomia, taxonomy<br/> Biologian ala, joka nimeää ja luokittelee (ryhmittelee) eliöitä. Eliöiden tieteellinen luokittelu.</p> <p>systematiikka, systematics<br/> Systematiikka tutkii eliöiden monimuotoisuutta ja eliöiden välisiä sukulaisuussuhteita. Sen ero taksonomia-käsitteeseen on pieni.</p> <p>analogiset rakenteet eli samantoimiset rakenteet, analogous structures<br/> Elimiä, joilla on sama tehtävä mutta eri evolutiivinen alkuperä, kutsutaan analogisiksi eli samantoimisiksi rakenteiksi.</p> <p>homologiset rakenteet eli samansyntyiset rakenteet, homologous structures<br/> Rakenteet tai ominaisuudet, joilla voi olla eri tehtävä tai toiminta mutta sama evolutiivinen alkuperä, kutsutaan homologisiksi eli samansyntyisiksi rakenteiksi.</p> <p>esitumaiset (eliöt), prokaryotes<br/> Yksisoluiset eliöt, joiden solulimassa tuma ei erotu tumakotelon puuttumisen takia. Esitumaisia eliöitä ovat bakteerit, syanobakteerit ja arkit.</p> <p>aitotumaiset (eliöt), eukaryotes <br/> Eliöt, joiden tumaa ympäröi tumakotelo. Aitotumaisia eliöitä ovat kasvit, eläimet, sienet ja alkueliöt.</p> <p>superkunta, domain<br/> Eliöt voidaan jakaa kolmeen superkuntaan. Superkuntia ovat bakteerit, arkit ja aitotumaiset eliöt.</p> <p>virus, virus<br/> Perintöainesta (dna tai rna) sisältävä partikkeli, joka pystyy toimimaan ja lisääntymään vain elävissä soluissa. Virukset ovat kooltaan erittäin pieniä.</p> <p><b>Luku 6</b></p> <p><br/> ekologia, ecology<br/> Eliöiden sekä niiden ympäristön välisiä riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita tutkiva biologian osa-alue.</p> <p>resurssi, resource <br/> Ympäristötekijät, joita eliö voi hyödyntää, kuten ravinteet, ravinto, pesäpaikat ja elintila.</p> <p>abioottiset tekijät eli elottomat tekijät, abiotic factors <br/> Elottomat fysikaaliset ja kemialliset ympäristötekijät, kuten lämpötila, vesi ja valo.</p> <p>bioottiset tekijät eli elolliset tekijät, biotic factors <br/> Elävien eliöiden muodostamat ympäristötekijät, kuten pedot, saaliit ja kilpailijat.</p> <p>endeeminen eli kotoperäinen laji, endemic species <br/> Vain suppealla yleensä alkuperäisellä alueella tavattava laji. Esimerkiksi monilla valtamerten eristyneillä saarilla on endeemisiä lajeja.</p> <p>kosmopoliitti, cosmopolitan<br/> Laji, joka on levinnyt lähes kaikkialle maapallolla. Esimerkiksi isorotta.</p> <p>sietoalue, tolerance range <br/> Tietyn ympäristötekijän minimi- ja maksimiarvon välinen vaihteluväli, jonka lajin tai populaation yksilöt sietävät. Esimerkiksi lämpötilan tiettyjen minimi- ja maksimiarvojen välinen vaihteluväli.</p> <p>optimi, optimum <br/> Sietoalueen kohta, jossa tietyn lajin yksilöt kasvavat ja lisääntyvät parhaiten.</p> <p>ravinteet, nutrients<br/> Kasvien tarvitsemat epäorgaaniset alkuaineet.</p> <p>minimitekijä eli niukkuustekijä, minimum factor<br/> Ympäristötekijä, joka rajoittaa eliön esiintymistä tai levinneisyyttä. Minimitekijän suhteen lajin tai yksilön sietokyky on rajoittuneinta.</p> <p>indikaattorilaji eli ilmentälaji, indicator species<br/> Elinympäristönsä suhteen vaativa laji, jonka esiintymisen perusteella voidaan tehdä arvioita ympäristön ominaisuuksista, tilasta ja muutoksista (bioindikaattorit).</p> <p>biotooppi, biotope <br/> Eliön elinympäristötyyppi, jossa tärkeimmät ympäristötekijät ovat samantapaisia. Kasveista puhuttaessa biotoopilla tarkoitetaan kasvin kasvupaikkaa. Eläimistä puhuttaessa esimerkiksi linnun pesimäbiotooppi.</p> <p>ekologinen lokero eli ekolokero, ecological niche <br/> Lajin paikka ja tehtävä ekosysteemissä sekä sen suhteet elottomaan ympäristöön ja muihin eliöihin esimerkiksi saalistuksen ja kilpailun kautta.</p> <p>talvihorros, hibernation <br/> Joidenkin tasalämpöisten eläinten talvenviettotapa, jossa ruumin lämpötila laskee voimakkaasti ja aineenvaihdunta hidastuu. Esimerkiksi siili.</p> <p>talviuni, winter sleep <br/> Joidenkin tasalämpöisten eläinten talvenviettotapa, jossa aineenvaihdunta hidastuu mutta ruumiin lämpötila pysyy lähes samana. Esimerkiksi karhu.</p> <p>kylmänhorros, cold dormancy <br/> Vaihtolämpöisten eläinten talvenviettotapa, jossa elintoiminnat hidastuvat voimakkaasti. Eläimen ruumiinlämpö vaihtelee ulkoisen lämpötilan mukaan. Esimerkiksi sammakkoeläimet, matelijat ja hyönteiset.</p> <p>mimikry, mimicry<br/> Suojeleva yhdennäköisyys. Jäljittelijä muistuttaa ulkonäöltään tai käyttäytymiseltään toista eliötä tai jotain luonnon kohdetta välttäen siten esim. saalistuksen kohteeksi joutumisen.</p> <p>leviämisesteet, dispersal barriers<br/> Fyysiset tai aikaan liittyvät esteet, jotka estävät lajin leviämistä uusille elinalueille. Este voi olla ilmastollinen tai topografinen esimerkiksi valtameret maaeläimillä, mantereet vesieläimillä, aavikot ja vuoristot. Lisäksi leviäminen vaatii aikaa.</p> <p><br/> <b>Luku 7</b></p> <p><br/> populaatio, population <br/> Tietyllä alueella samaan aikaan elävät saman lajin kaikki yksilöt muodostavat populaation.</p> <p>levintä(tyyppi), dispersion<br/> Yksilöiden tai ryhmien jakautuminen luonnossa. Levintätyyppejä ovat säännöllinen, satunnainen ja ryhmittäinen.</p> <p>muutto eli migraatio, migration<br/> Eliöiden liikkumista paikasta toiseen. Muutto voi olla kahden alueen välistä edestakaismuuttoa (vuodenaikaismuutto), uudelle alueelle (populaatioon) siirtymistä (tulomuutto) tai alueelta (populaatiosta) pois lähtemistä (lähtömuutto).</p> <p><br/> ikäjakauma, age distribution<br/> Populaation yksilöiden jakautuminen lisääntymisen suhteen eri ikäryhmiin. Usein erotetaan kolme ikäryhmää: ei vielä lisääntyvä, lisääntyvä ja lisääntymisen jälkeinen ikäryhmä.<br/> sukupuolijakauma, sex ratio<br/> Eri sukupuolten (koiraat: naaraat) yksilömäärien suhde toisiinsa populaatiossa. Sukupuolijakauma on yleensä 1:1.</p> <p><br/> eksponentiaalinen kasvu, exponential growth <br/> Populaation kiihtyvä kasvu, joka voi optimioloissa toteutua vain hetkellisesti.</p> <p><br/> J-käyrä, J-shaped growth curve<br/> Populaation ekspontiaalista kasvua kuvaava J-kirjaimen muotoinen käyrä.</p> <p><br/> ympäristön vastus, environmental resistance<br/> Populaation kasvua rajoittavat tekijät esimerkiksi ravinto ja taudit.</p> <p><br/> ympäristön kantokyky, carrying capacity<br/> Suurin populaatiotiheyden taso tietyllä alueella tai tietyssä ympäristössä. Ympäristöresurssien säätelemä.</p> <p><br/> S-käyrä, S-shaped growth curve<br/> Populaation logistista (rajallista) kasvua kuvaava S-kirjaimen muotoinen käyrä, jossa on huomioitu ympäristön vastus.</p> <p><br/> logistinen kasvu, logistic growth<br/> Populaation kasvu rajallisessa ympäristössä, jolloin ympäristön kantokyky rajoittaa kasvua.</p> <p><br/> kannanvaihtelu, fluctuation<br/> Populaation tiheyden ja koon muutokset.</p> <p><br/> reviiri, territory<br/> Eläimen tai eläinryhmän puolustama elinalue, jonne ei päästetä muita saman lajin yksilöitä tai pesintäreviirille saman sukupuolen yksilöitä. Reviirin tarkoituksena on taata resurssien riittävä saanti reviirin haltijalle.</p> <p><br/> lisääntymisstrategia, life history strategy<br/> Lajityypillinen ominaisuus lisääntyä siten, että mahdollisimman suuri määrä jälkeläisistä säilyy elossa lisääntymisikään asti.</p> <p><br/> eloonjäämiskuvaaja, survivorship curve<br/> Diagrammi, joka havainnollistaa populaation eri-ikäisten yksilöiden elossa säilymisen todennäköisyyttä eri ikäryhmissä.<br/> <br/> </p> <p><b>Luku 8</b></p> <p><br/> eliöyhteisö, community<br/> Tietyn alueen kaikkien lajien populaatioiden muodostama vuorovaikutteinen kokonaisuus.</p> <p><br/> saalistus, predation<br/> Kahden eliölajin välinen ekologinen suhde, jossa saalistaja käyttää ravinnokseen toisen lajin eläviä yksilöitä.</p> <p><br/> loisinta eli parasitismi, parasitism<br/> Kahden lajin välinen vuorovaikutussuhde, jossa loinen hyötyy isännästään aiheuttaen haittaa sille. <br/> loinen eli parasiitti, parasite<br/> Eliö, joka on riippuvainen toisen lajin yksilöstä (isäntä). Usein loinen ottaa isännästään ravintoa tappamatta sitä.</p> <p><br/> biologinen tuholaistorjunta, biological pest control<br/> Tuhoeliöpopulaatioiden kasvun hillitsemistä ilman torjunta-aineita. Esimerkki biologisesta torjunnasta on tuhoeliön luontaisten vihollisten hyväksikäyttö.</p> <p><br/> herbivoria herbivory<br/> Kasvinsyönti, joka kohdistuu yleensä vain osaan kasvista.</p> <p><br/> symbioosi, symbiosis<br/> Yhteiselämä. Kahden lajin välinen tiivis hyötysuhde, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Symbioosi on mutualismin alakäsite. ks. mutualismi.</p> <p><br/> mutualismi, mutualism<br/> Kahden lajin välinen hyötysuhde, josta molemmat lajit hyötyvät toisistaan kasvaen paremmin tai tuottaen enemmän jälkeläisiä kuin erikseen eläessään. Mutualismia pidetään symbioosia löyhempänä suhteena.</p> <p><br/> kommensalismi, pöytäkumppanuus eli pöytätoveruus, commensalism<br/> Kahden eliölajin toispuolinen hyötysuhde, jossa toinen osapuoli hyötyy tai jolle suhde on jopa välttämättömyys, mutta suhde on toiselle osapuolelle merkityksetön (neutraali).</p> <p><br/> kilpailu, competition<br/> Ekologinen suhde, jossa eliöt tai populaatiot käyttävät samoja rajallisia elintärkeitä resursseja esimerkiksi ravintoa. Kilpailu voi olla lajinsisäistä tai lajien välistä.</p> <p><br/> amensalismi, amensalism<br/> Kahden lajin välinen suhde, jossa toinen laji vaikuttaa toiseen haitallisesti toisen lajin kärsimättä tai hyötymättä itse.</p> <p>koevoluutio eli rinnakkaisevoluutio, coevolution<br/> Kahden tai useamman lajin toisistaan riippuva evoluutio, joka lisää molempien osapuolten kelpoisuutta.</p> <p><b>Luku 9</b></p> <p><br/> ekosysteemi, ecosystem<br/> Tietyn yhtenäisen alueen eliöyhteisö ja sen kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi metsä, suo tai järvi.</p> <p><br/> tuottajat, producers<br/> Yhteyttämiskykyiset ja omavaraiset eliöt. Tuottajia ovat vihreät kasvit, yhteyttävät bakteerit ja levät.</p> <p><br/> kuluttajat, consumers <br/> Muita eliöitä ravinnokseen käyttävät eliöt. Kuluttajia ovat kasvinsyöjät, lihansyöjät, loiset ja hajottajat.</p> <p><br/> kasvinsyöjä, herbivore<br/> Kasviravintoa ravinnokseen käyttävä eläin.</p> <p><br/> peto eli lihansyöjä, carnivore<br/> Liharavintoa käyttävä eläin.</p> <p><br/> ravintoketju, food chain<br/> Ravintoketjulla kuvataan aineen ja energian kulkeutumista tuottajista kuluttajien kautta hajottajille.</p> <p>ravintoverkko, food web<br/> Eliöyhteisön ravintoketjujen muodostama kokonaisuus. Ilmaisee saalistukseen ja ravinnonkäyttöön liittyvät lajisuhteet ekosysteemissä.</p> <p><br/> hajottajat, decomposers <br/> Hajottajat käyttävät ravintonaan kuolleita eliöitä, niiden osia, ulosteita tai jätteitä. Hajottajien toimesta aineet palautuvat luonnon kiertoon kasvien uudelleen käytettäviksi. Hajottajia ovat mm. sienet ja mikrobit.</p> <p><br/> perustuotanto eli primaarituotanto, primary production<br/> Perustuotannolla tarkoitetaan vihreiden kasvien valmistamaa eloperäisen (orgaanisen) aineksen määrää tiettynä aikana, esimerkiksi vuodessa tai kasvukauden aikana.</p> <p><br/> kokonaistuotanto eli bruttotuotanto, gross production<br/> Ravintoketjun kunkin trofiatason eliöiden käyttämä energia, joka koostuu tiettynä aikana eliöiden biomassaan sitoutuneesta kemiallisesta energiasta ja eliöiden omiin elintoimintoihin kuluneesta energiasta. Tuottajatasolla kokonaistuotannosta käytetään nimitystä kokonaisprimaarituotanto ja kuluttajatasolla kokonaissekundaarituotanto. Kasvien yhteyttämisessä sitoman energian kokonaismäärää sanotaan kokonais(primaari)tuotannoksi. Tämä ilmaistaan yleensä yhteyttämisessä tuotetun orgaanisen aineen määränä tietyssä aikayksikössä. <br/> Kokonaistuotannosta ei ole vähennetty eliön omiin elintoimintoihin kuluttamaa energiaa.</p> <p><br/> biomassa, biomass<br/> Populaation tai jonkin alueen kaikkien eliöiden yhteismassa (elävän aineksen kokonaismäärä) tietyllä hetkellä.</p> <p><br/> nettotuotanto, net production<br/> Ravintoketjun tietyn trofiatason eliöihin sitoutunut kemiallinen energia, joka on seuraavan trofiatason eliöihin käytettävissä. Eliöt käyttävät kokonaistuotannostaan osan omien elintoimintojensa ylläpitoon. Tästä jäljelle jäävää osaa kutsutaan nettotuotannoksi.</p> <p><br/> nettoprimaarituotanto, net primary production<br/> Tuottajatasolla nettotuotannosta käytetään nimitystä nettoprimaarituotanto. ks. nettotuotanto.<br/> jatkotuotanto eli nettosekundaarituotanto, net secondary production<br/> Kuluttajatasoilla nettotuotannosta käytetään nimitystä jatkotuotanto. ks. nettotuotanto ja trofiataso.</p> <p><br/> energian ohivirtaus, energy outflow <br/> Energia, joka kuluu kunkin ravintoketjun lenkin tai ekologisen pyramidin tietyn trofiatason eliöiden omiin elintoimintoihin. Tätä osuutta muut eliöt eivät enää voi käyttää energialähteenä, sillä tämä energiasisältö ei siirry eteenpäin seuraavalle trofiatasolle. ks. trofiataso</p> <p><br/> ekologinen tehokkuus, ecological efficiency<br/> Ekologinen tehokkuus ilmaisee eliön energiankäytön hyötysuhdetta eli sitä kuinka suuri osuus eliön käyttämästä energiasta sitoutuu eliön rakenteisiin ja kudoksiin kasvuna.</p> <p><br/> trofiataso, trophic level<br/> Ekologisen pyramidin taso, joka määräytyy ravinnon käyttötavan perusteella. 1. taso = tuottajat, 2. taso = kasvinsyöjät ja 3. taso = ensimmäisen tason lihansyöjät, 4. taso = toisen tason lihansyöjät jne.</p> <p><br/> ekologien pyramidi, ecological pyramid<br/> Kuvaaja, jonka avulla kunkin trofiatason määrällinen osuus kuvataan. Perustaso (kanta) muodostuu tuottajista ja muut tasot ovat lihansyöjätasoja. Pyramidin kerrokset vastaavat ravintoketjun lenkkejä. Kerroksia sanotaan myös ravinto- eli trofiatasoiksi. Pyramidi voidaan laatia yksilömäärän, biomassan tai energian perusteella.</p> <p><br/> ravinteet, nutrients<br/> Kasvien tarvitsemat alkuaineet. Ne jaetaan pääravinteisiin ja hivenaineisiin.</p> <p><br/> sukkessio, succession<br/> Eliöyhteisön ajallinen muutos tietyllä alueella. Esimerkiksi alueen kasvillisuuden ja sen kautta muun eliöstön vähittäinen muuttuminen.</p> <p><br/> autotrofi eli omavarainen, autotroph<br/> Omavarainen eliö, joka kykenee tuottamaan tarvitsemansa energian ja orgaaniset yhdisteet yhteyttämällä (foto- tai kemosynteesi). Autotrofit ovat ravintoketjussa tuottajia.</p> <p><br/> omavarainen eli autotrofi, autotroph<br/> Omavarainen eliö, joka kykenee tuottamaan tarvitsemansa energian ja orgaaniset yhdisteet yhteyttämällä (foto- tai kemosynteesi). Autotrofit ovat ravintoketjussa tuottajia.</p> <p><br/> toisenvarainen eli heterotrofinen eli heterotrofi, heterotrophic<br/> Eliö, joka ei kykene itse yhteyttämään (foto- tai kemosynteesi), vaan tarvitsee ravinnokseen valmista orgaanista ainetta. Ravintoketjussa kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia.</p> <p><br/> heterotrofi, heterotrophic<br/> Toisenvarainen eliö. Esimerkiksi eläimet ja sienet.</p> <p><br/> fotosynteesi, photosynthesis<br/> Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria, ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.</p> <p><br/> <b>Luku 10</b></p> <p><br/> evoluutio, evolution<br/> Eliölajien ja populaatioiden vähittäinen muuttuminen siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Perustuu muunteluun, perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.</p> <p><br/> synteettinen evoluutioteoria eli uusdarwinismi, synthetic evolution theory<br/> Darwinin evoluutioteoriasta kehitetty synteesi, jossa luonnonvalinnan teoria on yhdistetty perinnöllisyystieteen teorioihin.</p> <p><br/> lamarckismi, Lamarckism<br/> Evoluutioteoria, jonka mukaan lajinkehitys perustuu mm. hankittujen ominaisuuksien periytymiseen. Jean-Baptiste de Lamarck, 1744 -1829.</p> <p><br/> darwinismi, Darwinism<br/> Charles Darwinin luonnonvalintaan perustuva evoluutioteoria, jossa kelpoisimpien yksilöiden parempi elossa säilyminen olemassaolon taistelussa johtaa evoluutioon. Charles Darwin, 1809 -1882.</p> <p><br/> <b>Luku 11</b></p> <p><br/> muuntelu, variation<br/> Saman lajin yksilöiden välinen erilaisuus jonkin ominaisuuden suhteen. Muuntelu voi koskea ulkoasua tai perimää.</p> <p><br/> alleeli, allele<br/> Geenin vaihtoehtoinen muoto, joka on syntynyt geenimutaation seurauksena. Yhdestä geenistä voi olla useita alleeleja. Alleelit voivat saada aikaan uusia ominaisuuksia populaation yksilöihin.</p> <p><br/> geeni eli perintötekijä, gene <br/> Kromosomissa oleva dna-jakso. Geenit ohjaavat solun ja eliön elintoimintoja sekä proteiinien valmistumista ja siten vaikuttavat yksilön perinnöllisten ominaisuuksien kehittymiseen.</p> <p><br/> perimä, genome<br/> Yksilön kaikki geenit.</p> <p><br/> määrällinen ominaisuus, quantitative trait<br/> Ominaisuudet voivat olla laadullisia tai määrällisiä. Määrällisiin ominaisuuksiin vaikuttaa monta eri geeniä yhtä aikaa. Esimerkiksi ihmisen ihon väri.</p> <p>laadullinen ominaisuus, qualitative trai</p> <p>Ominaisuudet voivat olla laadullisia tai määrällisiä. Laadulliset ominaisuudet johtuvat usein vain yhdestä geenistä. </p> <p>perinnöllinen muuntelu, geneettinen muuntelu, genetic variation<br/> Saman lajin yksilöiden (tai populaatioiden) välinen perintötekijöistä johtuva erilaisuus.</p> <p>muovautumismuuntelu, phenotypic plasticity<br/> Saman lajin yksilöiden välinen ympäristötekijöistä johtuva erilaisuus.</p> <p>kasvupaikkamuoto eli modifikaatio, modification<br/> Ympäristön aiheuttaman muuntelun muokkaamia muunnelmia kutsutaan kasveilla kasvupaikkamuodoiksi.</p> <p>maantieteellinen muuntelu, geographical variation<br/> Alueellisesti erillään olevien populaatioiden välinen perinnöllinen muuntelu.</p> <p>mutaatio, mutation<br/> Perinnöllinen muutos geenissä, kromosomissa tai kromosomistossa.</p> <p>suvullinen lisääntyminen, sexual reproduction<br/> Lisääntyminen sukusolujen välityksellä.</p> <p>suvuton lisääntyminen, asexual reproduction<br/> Lisääntyminen ilman sukusoluja. Esimerkiksi kasvien lisääntyminen kasvullisesti rönsyjen avulla.</p> <p>ilmiasu eli fenotyyppi, phenotype<br/> Yksilön ominaisuuksien muodostama kokonaisuus sellaisena kuin ne voidaan havaita. Yksilön ilmiasuun vaikuttavat yksilön geenit ja ympäristö yhdessä.</p> <p><b>Luku 12</b></p> <p><br/> luonnonvalinta, natural selection<br/> Eliölajin kelpoisimmat yksilöt menestyvät parhaiten olemassaolon taistelussa, jäävät henkiin ja saavat jälkeläisiä vaikuttaen näin lajin evoluutioon.</p> <p>kelpoisuus eli fitness, fitness<br/> Yksilön kyky säilyä elossa ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä verrattuna populaation muihin yksilöihin. Jos kelpoisuuden erot johtuvat perimäeroista, tämä voi johtaa valintaan ja muutoksiin populaation geenien lukusuhteissa.</p> <p>stabiloiva valinta, stabilizing selection <br/> Valinnan muoto, jossa valinta suosii ominaisuuksiltaan lähellä populaation keskiarvoa olevia yksilöitä ja karsii keskiarvosta poikkeavia yksilöitä.</p> <p>suuntaava valinta, directional selection<br/> Valinnan muoto, jossa valinta suosii populaation yksilönjakauman toista ääripäätä keskiarvotyyppien kustannuksella.</p> <p>hajottava valinta, disruptive selection<br/> Valinnan muoto, jossa valinta suosii populaation yksilöjakauman kumpaakin ääripäätä keskivertoyksilöiden sijaan.</p> <p>seksuaalivalinta eli sukupuolivalinta, sexual selection<br/> Valinnan muoto, jossa sukupuoleen liittyvillä ominaisuuksilla on suuri merkitys.</p> <p><br/> <b>Luku 13</b></p> <p>lajiutuminen, speciation<br/> Uuden eliölajin kehittyminen.</p> <p>allopatrinen lajiutuminen, allopatric speciation<br/> Lajiutumisen muoto, jossa lajiutuminen on seurausta maantieteellisestä eristyneisyydestä.</p> <p>sympatrinen lajiutuminen, sympatric speciation<br/> Lajiutumisen muoto, jossa uusi laji syntyy ilman maantieteellistä eristäytymistä.</p> <p>isolaatio, isolation<br/> Populaation joutuminen erilleen muista saman lajin populaatioista jonkin esteen vuoksi. Isolaatio voi olla tärkeä lajiutumista edistävä tekijä.</p> <p>maantieteellinen isolaatio, geographic isolation<br/> Populaation joutuminen erilleen muista saman lajin populaatioista maantieteellisen esteen, esimerkiksi vuoriston, takia.</p> <p>mikroevoluutio microevolution<br/> Lajinsisäinen evoluutio, jossa tapahtuu muutoksia populaation alleelien suhteellisissa osuuksissa. kt. alleeli.</p> <p>makroevoluutio, macroevolution<br/> Uusien lajien syntyyn johtava evoluutio.</p> <p>kotoperäinen eli endeeminen, endemic species<br/> Laji, jota tavataan vain suppea maantieteellisellä alueella. Maantieteellisesti isoloituneille alueille (esimerkiksi saaret) voi kehittyä vain siellä tavattavia lajeja.</p> <p>pullonkaulailmiö, bottleneck effect<br/> Populaation koko voi pienentyä äkillisesti luonnonkatastrofin tai taudin seurauksena. Sattuma vaikuttaa siihen mitkä populaation yksilöt alleeleineen jäävät henkiin. Selviytyneiden yksilöiden varassa populaatio jatkaa kasvuaan muodostaen uuden, geneettisesti erilaisen, populaation alun.</p> <p>perustajanvaikutus, founder effect<br/> Ilmiö, jossa muutamasta kantapopulaation yksilöstä syntyy uusi populaatio uudelle alueelle.<br/> Tämän perustajapopulaation yksilöiden geenikoostumus voi olla sattuman takia kantapopulaatioon verrattuna erilainen.</p> <p>geneettinen ajautuminen, genetic drift<br/> Pienissä populaatioissa havaittu ilmiö, jonka seurauksena populaation geenikoostumus vaihtelee sattumanvaraisesti, eikä luonnonvalinnan seurauksena.</p> <p>sopeutumislevittäytyminen, adaptive radiation<br/> Samaa alkuperää olevan eliöryhmän evolutiivinen erilaistuminen, joka johtaa suhteellisen nopeasti uusien kehityslinjojen tai lajien syntyyn.</p> <p>konvergenttinen evoluutio, convergent evolution<br/> Samankaltaisten ympäristötekijöiden aikaansaamana eri eliöryhmiin ja kehityslinjoihin kuuluvat eliölajit voivat kehittyä rakenteeltaan ja toimintaan toisiaan muistuttaviksi, vaikka niillä ei ole samaa kantamuotoa.</p> <p>divergenttinen evoluutio, divergent evolution<br/> Populaatio jakautuu kahdeksi tai useammiksi lisääntymisisolaation eristämiksi geneettisesti erilaisiksi populaatioiksi. Tämä voi johtaa vähitellen lajiutumiseen.</p> <p>lisääntymisisolaatio, reproductive isolation<br/> Geneettisten tai ympäristötekijöiden säätelemä isolaatio, joka estää eri populaatioihin tai lajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymisen keskenään.</p> <p>soidin, courtship<br/> Eläimillä pariutumista edistävä ja edeltävä käyttäytyminen.</p> <p><br/> <b>Luku 14</b></p> <p>fossiili, fossil<br/> Maa- tai kallioperässä säilyneen muinoin eläneen eliön jäänne tai jälki.</p> <p>paleontologia, palaeontology<br/> Muinaisaikojen eliömaailmaa erityisesti fossiilien avulla tutkiva tiede.</p> <p>kivettymä, petrified fossil, trace fossil<br/> Fossiili, jossa eliön elävän kudoksen molekyylit ovat korvautuneet epäorgaanisilla mineraaleilla.</p> <p>mikrofossiili, microfossil<br/> Fossiili, jota pitää tutkia mikroskoopilla sen pienen koon takia. Esimerkiksi itiö ja siitepölyhiukkanen.</p> <p>valelma eli valos, cast<br/> Fossiilityyppi, joka syntyy kun eliön hajottua sen maahan muodostama tila täyttyy mineraaleilla. Valos muodostuu myös kun kovettuva savi tai liete on täyttänyt kuorellisen eliön sisäosat korvaten pehmeät kudokset.</p> <p>painanne<br/> Esimerkiksi jonkin eläinlajin fossiiliset jalanjäljet (footprints).</p> <p>välimuotofossiili, transitional fossil<br/> Fossiili, jossa on kahden eri eliöryhmän piirteitä. Esimerkiksi liskolintu.</p> <p>johtofossiili, index fossil<br/> Tiettynä lyhyenä ajanjaksona laajalla alueella eläneen eliön fossiilit. Niiden perusteella kaukanakin toisistaan olevat kallioperän kerrostumat voidaan rinnastaa samanikäisiksi, joten niitä voidaan käyttää apuna muiden fossiilien suhteellisessa iänmäärityksessä.</p> <p>surkastuma, rudiment<br/> Evoluution aikana tehtävänsä menettänyt elin tai sen osa. Esimerkiksi ihmisen häntänikamat tai korvanliikuttajalihakset.</p> <p>fossiilisarja, fossil series<br/> Jonkin lajin tai eliöryhmän asteittaista kehittymistä kuvaavat eri-ikäiset fossiilit. Esimerkiksi hevosen fossiilisarja.</p> <p>elävä fossiili, living fossil<br/> Nykyisin elävä eliölaji, joka on säilynyt melko muuttumattomana vuosimiljoonien ajan. Esimerkiksi varsieväkala ja siili.</p> <p>radiohiilimenetelmä eli radiohiiliajoitus eli hiiliajoitus, radiocarbon dating<br/> Alle 50 000 vuotta vanhojen fossiilien iänmääritysmenetelmä, joka perustuu hiilen radioaktiivisen isotoopin (radiohiili) puoliintumisaikaan. Käytetään myös arkeologiassa määritettäessä biologisesta materiaalista valmistetun esineen ikää.</p> <p><br/> <b>Luku 15</b></p> <p><br/> alkusolu, protocell<br/> Ensimmäinen teoreettinen solu, josta kaikki elämä olisi saanut alkunsa. Ensimmäiset solut olivat nykyisten bakteerien kaltaisia.</p> <p>kemiallinen evoluutio, chemical evolution<br/> Alkumaapallon olosuhteissa yksinkertaisista epäorgaanisista aineista syntyi monimutkaisia orgaanisia aineita johtaen lopulta alkusolun kehittymiseen.</p> <p>biologinen evoluutio, biological evolution<br/> Alkusolun syntymistä noin neljä miljardia vuotta sitten voidaan pitää biologisen evoluution alkuhetkenä, josta alkoi eliöiden kehittyminen kemiallisen evoluution jälkeen.</p> <p>aminohappo, amino acid <br/> Aminoryhmän (-NH2) ja karboksyyliryhmän (-COOH) sisältäviä orgaanisia yhdisteitä. Ne ovat proteiinien rakenneosia.</p> <p>proteiini eli valkuaisaine, protein<br/> Elintoiminnoille välttämättömiä typpipitoisia orgaanisia yhdisteitä, joita eliöt valmistavat proteiinisynteesissä. Proteiinit muodostuvat aminohapoista. Esimerkiksi entsyymit.</p> <p>nukleiinihappo, nucleic acid<br/> Nukleiinihappoja ovat deoksiribonukleiinihappo (dna) ja ribonukleiinihappo (rna). Ne ovat makromolekyylejä, jotka muodostavat perimän perustan.</p> <p>maailmankaudet, geological eras<br/> Maapallon geologinen ikä (4,6 miljardia vuotta) jaetaan ikäjärjestyksen perusteella neljäksi maailmankaudeksi: elämän esiaika, elämän vanha aika, elämän keskiaika ja elämän uusi aika.</p> <p>elämän esiaika, Precambrian<br/> Maapallon elämän historian ensimmäinen maailmankausi on prekambrinen maailmankausi noin 4600–570 milj. vuotta sitten.</p> <p>elämän vanha aika, Palaezoic<br/> Maapallon elämän historian toinen maailmankausi on paleotsooinen maailmankausi noin 570–250 milj. vuotta sitten.</p> <p>elämän keskiaika, Mesozoic<br/> Maapallon elämän historian kolmas maailmankausi on mesotsooinen maailmankausi noin 250–65 milj. vuotta sitten.</p> <p>elämän uusi aika, Cenozoic<br/> Maapallon elämän historian neljäs ja edelleen jatkuva maailmankausi on kenotsooinen maailmankausi. Alkoi noin 65 milj. vuotta sitten ja jatkuu nykyaikaan.</p> <p>sukupuuttoaalto, massasukupuutto eli joukkosukupuutto, mass extinction<br/> Maapallon historian ajalta tunnetaan useita ajanjaksoja, jolloin suuri osa maapallon eliöistä on kuollut sukupuuttoon. Ainakin viiden näistä on arveltu olleen erityisen suuria. Sukupuuttoaaltojen syyt vaihtelevat, mutta liittyvät elinympäristön muutoksiin, esimerkiksi ilmastonmuutokseen.</p> <p>stromatoliitti, stromatolite<br/> Vanhimmat fossiilit, stromatoliitit, ovat varhaisista syanobakteereista muodostuneita kerrostumia.</p> <p>aerobinen eli hapellinen, aerobic <br/> 1) Happipitoinen elinympäristö tai 2) Happea tarvitseva eliö tai kemiallinen reaktio.</p> <p>endosymbioositeoria, endosymbiosis theory<br/> Teoria, jonka mukaan aitotumaisten solujen viherhiukkaset ja mitokondriot ovat alun perin olleet bakteereita.</p> <p>megaevoluutio, megaevolution<br/> Suurten taksonomisten ryhmien (suku, heimo, lahko, luokka ja pääjakso) kehittyminen.</p> <p><br/> <b>Luku 16</b></p> <p><br/> etelänapinat, australopithecines<br/> Ihmiseen johtavan kehityshaaran varhaisia edustajia. Esimerkiksi Australopithecus afarensis. Ihmisen evoluutio voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: etelänapinat, esi-ihmiset ja nykyihminen.</p> <p>varhaiset ihmiset eli esi-ihmiset, early Homos<br/> Homo-sukuun kuuluvia ensimmäisiä muinaisia lajeja. Esimerkiksi Homo habilis ja Homo erectus. Ihmisen evoluutio voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: etelänapinat, esi-ihmiset ja nykyihminen.</p> <p>käteväihmiset<br/> Homo-sukuun kuuluva nykyihmistä edeltänyt sukupuuttoon kuollut laji (Homo habilis).</p> <p>pystyihmiset<br/> Homo-sukuun kuuluva nykyihmistä edeltänyt sukupuuttoon kuollut laji (Homo erectus).</p> <p>nykyihminen, modern human<br/> Nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten. Nykyisin ihmisen kehityslinjassa on jäljellä vain yksi ihmislaji (Homo sapiens). Ihmisen evoluutio voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: etelänapinat, esi-ihmiset ja nykyihminen.</p> <p>neandertalinihmiset, Neanderthal man<br/> Euroopassa ja Länsi-Aasiassa noin 230 000 – 28 000 vuotta sitten elänyt ihmislaji (Homo neanderthalensis). Neanderthal on laakso Saksassa.</p> <p>Cro-Magnon –ihminen, Cro-Magnon man<br/> Nykyihmisen varhaisin muoto, joka eli Euroopassa noin 40 00 vuotta sitten. Cro-Magnon nimitys tulee Lounais-Ranskassa olevan löytöpaikan mukaan.</p> <p>kulttuurievoluutio, cultural evolution<br/> Kulttuuri muuttuu ja kehittyy yksilöltä toiselle tapahtuvan oppimisen kautta. Esimerkiksi sosiaaliset tavat ja työskentelymenetelmät kehittyvät.</p> <p><br/> <b>Luku 17</b></p> <p><br/> eliökunta, living organisms<br/> Eliökuntaan kuuluvat kaikki elävät eliöt. Eliökunta voidaan jakaa kuuteen kuntaan tai toisella tavalla kolmeen superkuntaan.</p> <p>eliö eli organismi, organism<br/> Elävä eliö.</p> <p>ekosysteemipalvelu, ecosystem services<br/> Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia hyödykkeitä sekä aineettomia hyötyjä ja palveluja.</p> <p><br/> <b>Luku 18</b></p> <p>bakteerit,bacteria<br/> Esitumaisia eliöitä, joilla ei ole tumakoteloa. Kaksi pääryhmää: bakteerit ja arkit.</p> <p>arkit eli arkkibakteeri, Archaea, Archaebacteria<br/> Esitumaisia eliöitä, jotka muistuttavat ulkonaisesti bakteereja.</p> <p>kemosynteesi, chemosynthesis<br/> Yhteyttämistä ilman valoa, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Osa bakteereista kykenee kemosynteesiin.</p> <p>syanobakteerit, cyanobacteria<br/> Syanobakteerit ovat fotosynteesiin kykeneviä ja siten omavaraisia bakteereja. Syanobakteereita sanotaan myös sinibakteereiksi eli ”sinileviksi”.</p> <p>lepoitiö eli kestoitiö, resting spore, cyst<br/> Epäsuotuisia olosuhteita kestävä itiö. Esimerkiksi joillakin bakteereilla.</p> <p><br/> <b>Luku 19</b></p> <p>alkueliöt (protistit eli protistat eli protoktistit), protists</p> <p>Protista. Aitotumaisten yksi- ja monisoluisten organismien muodostama alkueliökunta, johon kuuluvat levät, alkueläimet ja limasienet.</p> <p><br/> alkueläimet, protozoans</p> <p>Protozoa. Yksisoluiset eläimet, jotka luokitellaan alkueliöiden kuntaan. </p> <p>levät, algae<br/> Alkueliöihin kuuluvia aitotumaisia yhteyttämiskykyisiä eliöitä.</p> <p>limasienet, slime moulds<br/> Alkueliöihin kuuluvia aitotumaisia eliöitä.</p> <p>sekovartiset, thallophytes<br/> Niissä ei voi erottaa kasvin peruselimiä eli lehtiä, vartta ja juurta. Sekovarsi on ominainen levä- ja sammalryhmissä.</p> <p>sekovarsi, thallus<br/> Sammalten ja monisoluisten levien kasvullinen osa, josta ei voi erottaa kasvin peruselimiä eli lehtiä, vartta ja juurta.</p> <p><b>Luku 20</b></p> <p>sienet, fungi<br/> Aitotumaisista, lehtivihreättömistä ja toisenvaraisista eliöistä koostuva kunta. Yksi- tai monisoluisia eliöitä.</p> <p>sienijuuri, mycorhiza<br/> Mykoritsa. Muodostuu kasvin juuresta ja sen kanssa symbioosissa elävän sienen sienirihmastosta.</p> <p>itiöemä, fruit body<br/> Monilla sienillä oleva rakenne, jossa itiöt syntyvät. Käytännössä itiöemä on sienen näkyvä osa.</p> <p>jäkälät, lichens<br/> Jäkälä on sienen ja levän yhdyseliö. Jäkälä koostuu pääosin sienirihmastosta, jonka joukossa on yksisoluisia yhteyttäviä leväsoluja. Jäkälät luokitellaan sienikuntaan.</p> <p>homeet eli homesienet, moulds<br/> Sieniryhmä, johon kuuluu erilaisia homemaista kasvustoa muodostavia sieniä.</p> <p>hiivat eli hiivasienet, yeasts<br/> Yksisoluisia tai rihmamaisia sieniä. Osaa hiivasienilajeista käytetään hyödyksi alkoholijuomien sekä leivän ja leivonnaisten valmistuksessa. Esimerkiksi leivinhiiva.</p> <p><b>Luku 21</b></p> <p><br/> kasvikunta, plant kingdom<br/> Yksi eliökunnan pääryhmistä eli kunnista. Kasvikunta jaetaan kaariin: sammalet, sanikkaiset ja siemenkasvit. Yhteyttämiskykyisiä ja omavaraisia kasveja.</p> <p>fotosynteesi, photosynthesis<br/> Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa. (määritelty myös luvuissa 3 ja 9)</p> <p>glukoosi, eli rypälesokeri, glucose <br/> Hiilihydraatteihin kuuluva monosakkaridi (C6H12O6). Yhteyttämisen päätuote ja soluhengityksen lähtöaine ja siten solujen energianlähde. Glukoosista muodostuu monia muita hiilihydraatteja.</p> <p>päällyskasvi eli epifyytti, epiphyte <br/> Toisen kasvin päällä kasvava kasvi. Esimerkiksi jäkälä.Epifyytti ei yleensä aiheuta haittaa toiselle kasville (esim. puulle).</p> <p>sanikkaiset, pteridophytes<br/> Yksi kasvikunnan pääryhmä eli kaari. Itiökasviryhmä, johon kuuluvat saniaiset, kortteet ja liekokasvit.</p> <p>siemenkasvit eli kukkakasvit, seed plants, spermatophytes<br/> Yksi kasvikunnan pääryhmä eli kaari. Siemenkasvit ovat kehittyneimpiä kasveja, joilla on varsi, juuret ja lehdet sekä kehittynyt johtosolukko. Ne lisääntyvät siementen välityksellä. Siemenkasvit jaetaan paljas- ja koppisiemenisiin kasveihin.</p> <p>putkilokasvit, vascular plants<br/> Kasvit, joilla on aineiden kuljetukseen erikoistuneet johtosolukot. Putkilokasveja ovat sanikkaiset ja siemenkasvit.</p> <p>sukupolvenvuorottelu, alternation of generations<br/> Eliön elinkiertomalli, jossa suvullisesti ja suvuttomasti lisääntyvät sukupolvet vuorottelevat. Sukupolvenvuorottelua esiintyy esimerkiksi sammalilla ja sanikkaisilla, mutta myös alkeellisilla eläimillä.</p> <p>solukko, tissue<br/> Samanlaisten kasvisolujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi perus- ja johtosolukko. Vastaavat eläinten kudoksia.</p> <p>viherhiukkanen eli kloroplasti, chloroplast<br/> Kasvisolujen soluelin, jossa yhteyttäminen (fotosynteesi) tapahtuu.</p> <p>lihansyöjäkasvit, carnivorous plants<br/> Kasvit, jotka saavat osan tai suurimman osan ravinteistaan pyydystämällä eri tavoin eläimiä esimerkiksi hyönteisiä. Kasvien entsyymien avulla liuotetaan eliöiden pehmeät osat. Myös</p> <p>hyönteissyöjäkasvit, insectivorous plants. Esimerkiksi kihokki.</p> <p>kaari, division<br/> Kasvikunnan ja sienikunnan luokittelussa käytetty pääryhmä. Eläinkunnassa kasvikunnan kaaria vastaava ryhmä on pääjakso.</p> <p>sammalet, bryophytes<br/> Yksi kasvikunnan pääryhmä eli kaari. Ne ovat yhteyttämiskykyisiä ja sekovartisia kasveja.</p> <p>johtosolukot, vascular tissues<br/> Putkilokasvien vettä ja yhteyttämistuotteitta kuljettava kasvisolukko. Johtosolukot muodostuvat johtojänteistä.</p> <p>itiöpesäke, sporangium<br/> Pesäke, jossa itiöt muodostuvat.</p> <p>itiökasvit, spore plants<br/> Kasveja, joiden lisääntymisessä ja kehityskierrossa itiöillä on tärkeä merkitys. Itiökasveja ovat sammalet ja sanikkaiset.</p> <p>itiö, spore<br/> Itiöt syntyvät yleensä itiöpesäkkeissä. Itiö on yleensä yksisoluinen rakenne, jonka tarkoituksena on eliön lisääntymisen ja leviämisen varmistaminen. Suvuttomaan lisääntymiseen kuuluva rakenne sammalilla, sanikkaisilla, levillä, jäkälillä ja sienillä.</p> <p>kukka, flower<br/> Siemenkasvien rakenne, jossa ovat lisääntymiseen liittyvät osat emi-, hede-, terä- ja verholehdet.</p> <p>emilehdet (emiö), pistil<br/> Emiö muodostuu yhdestä tai monesta yhteenkasvaneesta emilehdestä. Kukan osa, joka sisältää siemeniksi kehittyvät siemenaiheet. Emiö koostuu sikiäimestä, vartalosta ja luotista.</p> <p>hede, stamen<br/> Kukan siitepölyä tuottava elin. Heteen osat ovat yleensä palho ja ponsi.</p> <p>kaksineuvoinen eli hermafrodiitti, hermaphrodite<br/> 1) Eläin, joka tuottaa sekä koiras-, että naaraspuolisia sukusoluja.<br/> 2) Kasvi, jolla on sekä emiö (emilehdet) että heteet samassa kukassa, on kaksineuvoinen.</p> <p>yksineuvoinen, unisexual organism<br/> Eliö, joka edustaa vain yhtä sukupuolta. Kasveista puhuttaessa kasvi, jonka kukassa on vain heteitä tai emiö (emilehdet), mutta ei molempia</p> <p>kaksikotinen, dioecious<br/> Kasvi, jonka yksineuvoiset kukat ovat eri yksilöissä. ks. yksineuvoinen.</p> <p>yksikotinen, monoecious plant<br/> Kasvia, jossa saman yksilön kukissa on sekä hede- että emilehtiä, sanotaan yksikotiseksi. Yksikotisten kasvien kukat voivat olla joko yksi- tai kaksineuvoisia. Kasvien lisäksi muitakin eliöitä voidaan sanoa yksikotisiksi, jos yksilö tuottaa sekä naaras- että koirassukusoluja.</p> <p>pölytys, pollination<br/> Siemenkasvien siitepölyn kulkeutuminen heteestä emiin esimerkiksi tuulen tai hyönteisen kuljettamana. Pölytyksen jälkeen tapahtuu hedelmöitys.</p> <p>ristipölytys, cross-pollination<br/> Kukka pölyttyy toisen kasviyksilön siitepölyllä. Seuraa ristisiitos, jossa eri yksilöistä peräisin olevat sukupuolisolut yhtyvät.</p> <p>itsepölytys, self-pollination<br/> 1) Kukka pölyttyy samasta kukasta peräisin olevalla siitepölyllä.<br/> 2) Kukka pölyttyy samassa kasvissa olevasta eri kukasta peräisin olevalla siitepölyllä. Seuraa itsesiitos, jossa samasta yksilöstä peräisin olevat sukupuolisolut yhtyvät.</p> <p>tuulipölytys, wind pollination<br/> Siitepölyn kulkeutuminen heteestä emiin tuulen avulla.</p> <p>hyönteispölytys, insect pollination<br/> Siitepölyn kulkeutuminen heteestä emiin hyönteisten kuljettamana.</p> <p>hedelmöitys, fertilization<br/> Vastakkaista sukupuolta olevien sukupuolisolujen yhtyminen.</p> <p>siemen, seed<br/> Siemenkasveilla hedelmöityksen jälkeen siemenaiheesta kehittyvä lisääntymiselin. Siemen sisältää kasvin alkion ja vararavintoa.</p> <p>sirkkalehdet eli alkeislehdet, cotyledons<br/> Sirkkalehdet ovat osa siemenkasvien alkion rakennetta. Siemenen itäessä sirkkalehdet nousevat ensimmäisinä esiin ja aloittavat fotosynteesin.</p> <p>paljassiemeniset, gymnosperms<br/> Siemenkasvien kaaren alakaari, johon kuuluvien kasvien siemenet kehittyvät kukan emilehtien pinnalla. Esimerkiksi havupuut, käpypalmut ja marjakuuset.</p> <p>koppisiemeniset eli kukkakasvit, angiosperms<br/> Siemenkasvien kaaren alaryhmä, johon kuuluvien kasvien siemenaiheet ovat kukan emin sikiäimen sisällä. Siementen kehittyessä sikiäimestä kehittyy hedelmä.</p> <p>yksisirkkainen, monocotyledons <br/> Siemenkasveihin kuuluvien koppisiemenisten kasvien ryhmä. Yksisirkkaisilla kasveilla on alkiossa yksi sirkkalehti.</p> <p>kaksisirkkaiset, dicotyledons<br/> Siemenkasveihin kuuluvien koppisiemenisten kasvien ryhmä. Kaksisirkkaisilla kasveilla on alkiossa kaksi sirkkalehteä.</p> <p><br/> <b>Luku 22</b></p> <p>eläinkunta, animal kingdom<br/> Ylin eläinten muodostama taksonominen yksikkö, joka jaetaan moniin pääjaksoihin.</p> <p>kudos, tissue<br/> Rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisten eläinsolujen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi lihaskudos.</p> <p>pääjakso, phylum<br/> Yksi eläinkunnan taksonominen yksikkö kunnan ja luokan välissä. Samaan pääjaksoon kuuluvilla eläimillä perusrakenteet ovat samankaltaisia.</p> <p>selkärangattomat eläimet, invertebrates<br/> Eläimet, joilla ei ole sisäistä tukirankaa.</p> <p>säteittäissymmetria, radial symmetry<br/> Symmetrian muoto, jossa eliön osat sijaitsevat säteittäisesti keskisen symmetria-akselin suhteen. Esimerkiksi meritähti.</p> <p>kaksikylkisymmetria, bilateral symmetry<br/> Symmetrian muoto, jossa eliö voidaan jakaa kahteen samanlaiseen puoliskoon eliön pituusakselin kautta kulkevan pystysuoran tason suhteen. Suurin osa eläimistä on kaksikylkisiä.</p> <p>tasalämpöisyys eli homeotermia, homoiothermy <br/> Eläimen ruumiinlämmön ylläpito tietyllä melko vakaalla tasolla ympäristön lämpötilasta huolimatta. Linnut ja nisäkkäät ovat tasalämpöisiä eläimiä.</p> <p>tasalämpöinen, homoiothermic<br/> Homeoterminen eläin. Linnut ja nisäkkäät ovat tasalämpöisiä eläimiä.</p> <p>vaihtolämpöisyys, poikilothermy<br/> Poikilotermia. Eläin, jonka ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan.Suurin osa eläimistä on vaihtolämpöisiä.</p> <p>vaihtolämpöinen, poikilothermic<br/> Poikiloterminen eläin.</p> <p><br/> <b>Luku 23</b></p> <p>sienieläimet, sponges<br/> Eläinkunnan yksi pääjaksoista, johon kuuluu alkeellisia yleensä säkkimäisiä merieläimiä. Esimerkiksi pesusieni.</p> <p>polttiasieläimet, cnidarians<br/> Eläinkunnan yksi pääjaksoista, johon kuuluvat eläimet ovat yleensä säteissymmetrisiä merieläimiä.<br/> Meduusat, korallit ja polyypit ovat polttiaiseläimiä.</p> <p>kampamaneetit, sea gooseberries<br/> Eläinkunnan yksi pääjaksoista, johon kuuluu hyytelömäisiä ja läpikuultavia merieläimiä. Esimerkiksi pikkumaneetti.</p> <p>laakamadot, flatworms<br/> Eläinkunnan yksi pääjaksoista, johon kuuluu kaksikylkisiä, päältä litistyneitä ja matomaisia eläimiä. Esimerkiksi lattana ja lapamato.</p> <p>nivelmadot, segmented worms<br/> Eläinkunnan yksi pääjaksoista, johon kuuluvilla eläimillä on jaokkeinen ruumis. Esimerkiksi kasteliero.</p> <p>nilviäiset, molluscs<br/> Eläinkunnan yksi pääjaksoista, johon kuuluvilla eläimillä on yleensä kalkkikuori ja pehmeä ruumis. Nilviäisiin kuuluvat simpukat, kotilot ja pääjalkaiset.</p> <p>niveljalkaiset, arthropods<br/> Eläinkunnan runsaslajisin pääjakso, joihin kuuluvilla eläimillä on nivelikkäät raajat. Niveljalkaisia ovat hämähäkkieläimet, äyriäiset, tuhatjalkaiset ja hyönteiset.</p> <p>muodonvaihdos, metamorphosis<br/> Eläimen kehittyessä munasta täysikasvuiseksi se käy läpi tietyt rakenteeseen ja muotoon liittyvät muutokset (muodonmuutos). Esimerkiksi perhosen muodonvaihdos.</p> <p>hyönteiset, insects<br/> Niveljalkaisten pääjaksoon kuuluva luokka, johon kuuluvilla eläimillä ruumis on jakautunut kolmeen osaan ja niillä on kolme raajaparia. Esimerkiksi perhoset ja kovakuoriaiset.</p> <p>hämähäkkieläimet, arachnids<br/> Niveljalkaisten pääjaksoon kuuluva luokka, johon kuuluvat eläimet ovat pääasiassa maalla eläviä petoja. Esimerkiksi hämähäkit, lukit, punkit ja skorpionit.</p> <p>piikkinahkaiset, echinoderms<br/> Yksi eläinkunnan pääjaksoista, johon kuuluvat eläimet ovat usein säteittäissymmetrisiä ja piikkisiä merieläimiä. Esimerkiksi merisiilit ja meritähdet.</p> <p>selkäjänteiset, chordates<br/> Eläinkunnan pääjakso, johon kuuluu kolme alajaksoa: vaippaeläimet, suikulaiset ja selkärankaiset.</p> <p>hermafrodiitti eli kaksineuvoinen, hermaphrodite<br/> 1) Eläin, joka tuottaa sekä koiras-, että naaraspuolisia sukusoluja.<br/> 2) Kasvi, jolla on sekä emiö (emilehdet) että heteet samassa kukassa, on kaksineuvoinen.</p> <p>selkärankaiset, vertebrates<br/> Selkäjänteisten pääjakson alajakso, johon kuuluvat ympyräsuiset, kalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät. Selkärankaisilla eläimillä on pääkallo ja selkäranka nikamineen.</p> <p>selkäjänne, notochord<br/> Selkäjänteisillä varhaisalkiossa oleva tukirangan aihe. Selkärankaisilla selkäjänteen ympärille muodostuvat selkärangan nikamat.</p> <p>sammakkoeläimet, amphibians<br/> Yksi selkärankaisluokista, johon kuuluu vedessä ja kosteissa elinympäristöissä eläviä vaihtolämpöisiä eläimiä. Sammakkoeläinten lahkot ovat: matosammakot, pyrstösammakot ja (pyrstöttömät) sammakot.</p> <p>matelijat, reptiles<br/> Selkarankaisten luokka, johon kuuluvat lajit ovat vaihtolämpöisiä. Esimerkiksi kilpikonnat ja krokotiilit.</p> <p>ulkoinen hedelmöitys, external fertilization<br/> Vastakkaista sukupuolta olevien sukupuolisolujen yhtyminen naaraan elimistön ulkopuolella esimerkiksi vedessä kaloilla ja sammakkoeläimillä. Eläimillä hedelmöitys voi olla joko ulkoinen tai sisäinen.</p> <p>sisäinen hedelmöitys, internal fertilization<br/> Vastakkaista sukupuolta olevien sukupuolisolujen yhtyminen naaraan sukupuolitiehyessä esimerkiksi linnuilla ja nisäkkäillä. Eläimillä hedelmöitys voi olla joko ulkoinen tai sisäinen.</p> <p>nokkaeläimet, monotremes<br/> Munivia nisäkkäitä, joihin kuuluvat vesinokkaeläimet ja nokkasiilit.</p> <p>pussieläimet, pouched mammals, marsupials<br/> Synnyttäviä nisäkkäitä, joilla sikiönkehitys alkaa kohdussa, mutta sikiö syntyy jo muutaman päivän ikäisenä ja ryömii naaraan vatsapussiin jatkamaan kehitystään. Pussieläimet ovat istukattomia nisäkkäitä, joilla istukkaa vastaa alkeellinen hemiplasenta (lat. placenta = istukka). Pussieläimiä on pääasiassa Australiassa.</p> <p><b>luku 24</b></p> <p>etologia, ethology <br/> Eläinten käyttäytymistä tutkiva biologian osa-alue.</p> <p>vaistotoiminnat, instinctive behaviour<br/> Kaavamaisia, vaiston tuottamia toimintoja, jotka määräytyvät pääasiassa geneettisesti.</p> <p>ärsyke, stimulus<br/> 1) Fysikaalinen tai kemiallinen tekijä, joka aiheuttaa eliössä ärsytyksen.<br/> 2) Tekijä, joka saa aikaan solussa, esimerkiksi aistinsolussa, reaktion.</p> <p>avainärsyke, key stimulus<br/> Ärsyke, joka laukaisee tehokkaasti vaistokäyttäytymisen (vaistotoiminnan).</p> <p>atrappi, model <br/> Eläinten vakioliikekaavoja laukaisevaa avainärsykettä jäljittelevä malli. Atrappeja käytetään eläinten käyttäytymisen tutkimisessa.</p> <p>signaalit, signals<br/> Ärsykkeitä, jotka laukaisevat perittyjä vaistotoimintoja saman lajin yksilöiden välisessä viestinnässä. Signaalit, kuten äänet, hajut, liikkeet, eleet, värit tai näiden yhdistelmät, toimivat lajin sisäisenä viestintätapana.</p> <p>suuntausliike, taxis<br/> Eliön kaavamainen liike ärsykettä kohden tai siitä poispäin.</p> <p>sijaistoiminnat, displacement activity <br/> Tilanteeseen nähden eläimen väärä vaistotoiminta, joka laukeaa, kun eläimeen kohdistuu kaksi yhtä voimakasta avainärsykettä (motivaatiota). Esimerkiksi reviireistä taistelevat lokit voivat ruveta nyhtämään ruohoa.</p> <p>vire(tila), urge<br/> Se kuvaa eläimen valmiutta tiettyjen toimintojen suorittamiseen. Se on usein hormonien säätelemä käyttäytymiseen liittyvä tila. Esimerkiksi muuttovire.</p> <p>tottuminen, habituation<br/> Yksinkertaista oppimista, jossa eläin ei enää reagoi toistuviin ärsykkeisiin.</p> <p>ehdollistuminen, conditioning<br/> Ärsyke ja reaktio yhdistyvät siten, että ärsyke aiheuttaa aina tietyn reaktio riippumatta siitä onko se sillä hetkellä tarkoituksenmukainen. Esimerkki Pavlovin koirakokeet.</p> <p>leimautuminen,imprinting<br/> Eläinten oppimistapahtuma pian syntymisen jälkeisenä ns. herkän vaiheen aikana, jolloin eläin sitoutuu eliniäkseen leimautumiskohteeseen. Luonnossa leimautumisen kohde on yleensä emo.</p> <p>yritys-erehdys, yritys ja erehdys, trial-and-error learning <br/> Eläinten oppimisen muoto, jossa eläin oppii välttämään yrityksen ja erehdyksen kautta epämiellyttävän kokemuksen tuottamia ärsykkeitä, tai päinvastoin.</p> <p>matkiminen, imitation<br/> Oppimisen muoto, jossa eläin oppii tärkeitä selviytymiskeinoja seuraamalla ja matkimalla lajitovereidensa toimintaa.</p> <p>oivallus (oivaltava oppiminen) , insight learning <br/> Oppimisen kehittynein muoto. Eläimen kyky yhdistää aikaisemmin toisistaan irrallisia taitoja ja kokemuksia uudenlaisessa tilanteessa. Oivaltava oppiminen on yleistä mm. ihmisapinoilla</p> 2013-08-20T04:19:09+03:00