https://peda.net/id/rNLd4 2014-01-14T00:28:20+02:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/t4H3rm 2014-01-16T00:15:23+02:00 2014-01-16T00:15:23+02:00 https://peda.net/id/hQGdjm 2014-01-17T10:38:39+02:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/lkcyk/kapsaisiini#top" title="kapsaisiini.jpg"><img src="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/lkcyk/kapsaisiini:file/thumbnail/d35b68ac61f2abe3ac80daa698b4ac0bc2d22352/kapsaisiini.jpg" alt="" title="Kapsaisiini" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kapsaisiini</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/lkcyk/norkapsaisiini2#top" title="norkapsaisiini.jpg"><img src="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/lkcyk/norkapsaisiini2:file/thumbnail/dd197bb2beec2334107cd0f6c798ca230c25295c/norkapsaisiini.jpg" alt="" title="Norkapsaisiini" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Norkapsaisiini</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/lkcyk/n#top" title="nordihydrokapsaisiini.jpg"><img src="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/lkcyk/n:file/thumbnail/d5d0b266b0905d24e96f4d9b17d1b4b88181546b/nordihydrokapsaisiini.jpg" alt="" title="Nordihydrokapsaisiini" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Nordihydrokapsaisiini</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/lkcyk/dihydrokapsaisiini#top" title="dihydrokapsaisiini.jpg"><img src="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/lkcyk/dihydrokapsaisiini:file/thumbnail/98e9916bfbaa130eb222119521f5bc509a122975/dihydrokapsaisiini.jpg" alt="" title="Dihydrokapsaisiini" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dihydrokapsaisiini</dd> </dl> 2014-01-17T10:38:39+02:00 https://peda.net/id/r3GLhj 2014-01-23T00:03:14+02:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/kjcky/kapsiaatti#top" title="kapsiaatti.jpg"><img src="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/kjcky/kapsiaatti:file/thumbnail/e16d069f272e9cb0b1d49f8d333eee5435c1ac46/kapsiaatti.jpg" alt="" title="Kapsiaatti" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kapsiaatti</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/kjcky/dihydrokapsiaatti#top" title="dihydrokapsiaatti.jpg"><img src="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/kjcky/dihydrokapsiaatti:file/thumbnail/3b8c692cd466aa7113a3109b782c1cb8ba6cb593/dihydrokapsiaatti.jpg" alt="" title="Dihydrokapsiaatti" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dihydrokapsiaatti</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/kjcky/kapsikoniaatti#top" title="kapsikoniaatti.jpg"><img src="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/kjcky/kapsikoniaatti:file/thumbnail/617556c7ff8992b06022de9692410772b3503451/kapsikoniaatti.jpg" alt="" title="Kapsikoniaatti" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kapsikoniaatti</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/kjcky/d#top" title="dihydrokapsikoniaatti.jpg"><img src="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/kjcky/d:file/thumbnail/ca42a4498c981ac00b666d89f4c87d05234efcab/dihydrokapsikoniaatti.jpg" alt="" title="Dihydrokapsikoniaatti" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dihydrokapsikoniaatti</dd> </dl> 2014-01-23T00:03:14+02:00 https://peda.net/id/3T4NFR 2014-11-09T00:27:48+02:00 Chilin polttavaa tunnetta aiheuttaa kemiallinen yhdiste nimeltään kapsaisiini. <br/> Kapsaisiinia muodostuu valkoisessa siemenkodassa ja hedelmälihan seinämien rauhasissa.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/cky/mausteet-042-jpg#top" title="habanero.jpg"><img src="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/cky/mausteet-042-jpg:file/photo/4a70ac2945ff322dd99b1f5e025293b7be73d4e6/habanero.jpg" alt="" title="habanero.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <b>Kuva:</b> Avattu Habanero-chili.<br/> (Toni Rantaniitty).<br/> <br/> <b>Kapsaisiinin eristäminen chileistä</b><br/> <br/> Kapsaisiinia voidaan eristää chileistä uuttamalla niitä alkoholissa muutaman päivän ajan, <br/> suodattamalla neste suodatinpaperin läpi ja tislaamalla nesteestä etanoli pois. <br/> Tällöin jäljelle jäävät kapsaisiini ja väriaineet. <br/> <br/> Väriaineet voi kuitenkin poistaa aktiivihiilellä (esiintyy esim. lääkehiilitabletissa), <br/> mutta ongelmana on tällöin osan kapsaisiinimäärän imeytyminen siihen.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/cky/kapsaisiini-jpg2#top" title="kapsaisiini.jpg"><img src="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/cky/kapsaisiini-jpg2:file/photo/5437b255de950a6e351e99c702fc94bd969fec13/kapsaisiini.jpg" alt="" title="kapsaisiini.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <b>Kuva:</b> Kapsaisiinin rakennekaava. (Symyx Draw).<br/> <br/> <b>Kapsaisiinin muut käyttökohteet</b><br/> <br/> Kapsaisiinin etanoliliuosta voidaan käyttää pippurisuihkeissa tai vaatteiden värjäyksessä. <br/> Muita käyttökohteita kapsaisiinille ovat erilaisten lääkeaineiden valmistus, desinfiointiin <br/> tai säilöntäaineena lintujenruoassa. <br/> <br/> Kapsaisiini vaikuttaa nisäkkäisiin, minkä vuoksi oravat ja hiiret eivät siedä sitä lintujenruoassa. <br/> Lintuihin kapsaisiini ei vaikuta, koska linnuilla on aivoissa erilainen kipua aistiva reseptori.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/cky/trpv1reseptori-jpg#top" title="TRPV1reseptori.jpg"><img src="https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/mk/ejk/chili/chilin-kemiaa/cky/trpv1reseptori-jpg:file/photo/853733ef4e72b39a5cfbabd0aa46d05c256320c2/TRPV1reseptori.jpg" alt="" title="TRPV1reseptori.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <b>Kuva:</b> Aivoissa kipua ja lämmöntuotantoa säätelevä kapsaisiinireseptori <br/> TRPV1 on kemiallinen yhdiste.(JMol).<br/> <br/> Kapsaisiinin tilalla on alettu käyttää sille sukua olevia kemiallisia yhdisteitä, <br/> koska niillä on todettu olevan samankaltaisia lääkinnällisiä ominaisuuksia <br/> (desinfiointi, painonhallinta, rasvanpoltto). <br/> <br/> Ainoana erona on se, että ne ovat vähemmän tulisia. Näitä sukua olevia <br/> yhdisteitä saadaan jalostamalla chilikasveista uusia lajeja.<br/> <br/> <b><strong class="editor red">Tehtäviä<br/> </strong><br/> 1. Kumpi seos chili on, heterogeeninen vai homogeeninen?</b><br/> <b>Perustele.</b><br/> <br/> <b>2. Miksi chilin käsittelyn jälkeen kädet täytyy heti pestä?</b><br/> <br/> <b>3. Pohdi kuvagalleriassa esitettyjen rakenteiden perusteella, </b><br/> <b>miksi kapsaisiini ja sen sukulaisyhdisteet eivät liukene veteen, <br/> mutta liukenevat alkoholiin.</b><br/> <br/> <b>4. Millä alkoholittomalla aineella voisit kotona </b><br/> <b>uuttaa chileistä tulisia aromeja (vinkki: ruoka)?</b><br/> <br/> <b>5. Pohdi kuvagallerioissa esitettyjen rakenteiden perusteella, </b><br/> <b>miksi luonnonchilit ovat tulisempia kuin jalostetut chilit.</b> 2014-01-14T00:51:01+02:00