<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>10. Valoilmiöt</title>
<id>https://peda.net/id/rFddd3</id>
<updated>2013-10-21T23:00:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/rFddd3:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/valoilmi%C3%B6t#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Johdanto</title>
<id>https://peda.net/id/jtLhd3</id>
<updated>2013-04-09T21:45:23+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/valoilmi%C3%B6t/johdanto#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Ihmettelet outoja valoilmiöitä öisellä muuten mustalla taivaalla. Taivaalla olevan valoilmiön muoto ja väri vaihtelevat epäsäännöllisesti. Kyseessä ovat revontulet.&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-10-21T23:00:37+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Taivaalla leimuaa ja välkkyy</title>
<id>https://peda.net/id/dMdjd3</id>
<updated>2013-07-26T13:23:59+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/valoilmi%C3%B6t/tljv#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Revontulet ovat seurausta aurinkotuulen hiukkasista, jotka törmäävät ilmakehän hiukkasiin. Hiukkaset ovat varauksellisia hiukkasia, joita Aurinko säteilee. Revontulia esiintyy yleisimmin napa-alueilla.&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;Kuunpimennys tapahtuu, kun Aurinko, Maa ja Kuu ovat samalla suoralla. Tällöin Maan varjo peittää Kuun ja estää melkein kokonaan valon pääsyn Kuun pinnalle. Ainoastaan punainen aallonpituus pääsee perille ja heijastuu Kuun pinnasta. Siksi Kuu on punaisen sävyinen pimennyksen aikana.&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;Auringonpimennys tapahtuu, kun Aurinko, Maa ja Kuu ovat samalla suoralla. Kuun varjo lankeaa Maan ylle ja peittää osan Maan pinnasta. Kuu saa aikaan sydän- ja puolivarjon Maan pinnalle. Sydänvarjon alueella auringonpimennys on täydellinen ja puolivarjon alueella osittainen.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-10-21T23:00:37+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Revontulet</title>
<id>https://peda.net/id/HmtT3FH</id>
<updated>2013-07-26T13:29:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/valoilmi%C3%B6t/revontulet2#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Auringosta lähtee sähköisesti varautuneita hiukkasia, joita kutsutaan aurinkotuuleksi. Hiukkaset joutuvat ilmakehän vaikutuspiiriin ja kulkeutuvat Maan magneettikentän vaikutuksesta lähelle napa-alueita. Kun hiukkaset törmäilevät ilmakehässä happi- ja typpimolekyylien kanssa, hiukkasten liike-energia muuttuu näkyväksi valoksi.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/itja/kuvat/kuvagalleria-ii/ryvovvskakhtihvvskah#top&quot; title=&quot;Polarlicht_2.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/itja/kuvat/kuvagalleria-ii/ryvovvskakhtihvvskah:file/photo/b9f98c89152af3fb971d79e195559ca3d1c6272d/Polarlicht_2.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Revontulien yleisin väri on vihreä. Väri syntyy, kun aurinkotuulen kuljettamat hiukkaset törmäävät ilmakehän hiukkasiin. Vihreä väri syntyy, kun aurinkotuulen hiukkaset törmäävät yksiatomiseen happeen.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Revontulien yleisin väri on vihreä. Väri syntyy, kun aurinkotuulen kuljettamat hiukkaset törmäävät ilmakehän hiukkasiin. Vihreä väri syntyy, kun aurinkotuulen hiukkaset törmäävät yksiatomiseen happeen.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Revontulia esiintyy yleisimmin napojen lähellä olevilla leveysasteilla. Pohjoisella pallonpuoliskolla niiden nimitys on Aurora borealis, northern lights ja eteläisellä pallonpuoliskolla Aurora australis, southern lights. Revontulia nähdään normaalisti kapealla alueella. Se ulottuu noin 3000 km päähän napa-alueista. Kun Auringolla on aktiivisempi kausi, revontulia saattaa esiintyä laajemmallakin alueella. Katso revontuliin liittyvä &lt;a href=&quot;http://oppiminen.yle.fi/avaruus/oma-aurinkokuntamme/aurinko-on-aurinkokuntamme-keskipiste&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;video&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/itja/kuvat/kuvagalleria-ii/nsokeplr#top&quot; title=&quot;aurora_img_2005254.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/itja/kuvat/kuvagalleria-ii/nsokeplr:file/photo/7cfe23f8dd1146a0fbe5f3bd79c9c91e61c84bf5/aurora_img_2005254.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;NASAn satelliitin ottama kuva eteläisellä pallonpuoliskolla leimuavista revontulista.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;NASAn satelliitin ottama kuva eteläisellä pallonpuoliskolla leimuavista revontulista.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-10-21T23:00:37+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Auringon- ja kuunpimennykset</title>
<id>https://peda.net/id/HF4jd3</id>
<updated>2013-07-26T13:50:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/valoilmi%C3%B6t/pimennykset#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kuunpimennys&lt;/b&gt; syntyy, kun Maan varjo lankeaa Kuun ylle. Kuu ei kuitenkaan mene tilanteessa täysin näkymättömäksi vaan muuttuu punertavaksi. Punertavuus johtuu siitä, että punaisella värillä on pisin aallonpituus ja siten se taittuu vähiten ilmakehässä. Muut värit puolestaan taittuvat enemmän ja häviävät ilmakehässä valon siroamisen takia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/itja/kuvat/kuvagalleria-ii/pkpa#top&quot; title=&quot;601px-Lunar-eclipse-09-11-2003.jpeg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/itja/kuvat/kuvagalleria-ii/pkpa:file/photo/1f5e3977c2a63033856f2b38f02bcf846d2fea88/601px-Lunar-eclipse-09-11-2003.jpeg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Punertava Kuu pimennyksen aikaan.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Punertava Kuu pimennyksen aikaan.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Auringonpimennys&lt;/b&gt; syntyy, kun Kuun varjo peittää osan Maan pinnasta. Edellytyksenä kummallekin tapahtumilla on, että Aurinko, Maa ja Kuu ovat samassa tasossa. Aurinko voi peittyä myös vain osittain eli puhutaan osittaisesta auringonpimennyksestä. Aurinko on laaja-alainen valonlähde. Näin ollen Kuusta aiheutuu kaksi erilaista varjoa: &lt;a href=&quot;https://peda.net/id/T2HF22&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;sydänvarjo&lt;/b&gt;&lt;/a&gt; ja &lt;a href=&quot;https://peda.net/id/T2HF22&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;puolivarjo&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;. Pimennys on täydellinen sydänvarjon alueella ja osittainen puolivarjon alueella. &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/itja/kuvat/kuvagalleria-ii/av#top&quot; title=&quot;auringon_pimennys-ST.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/itja/kuvat/kuvagalleria-ii/av:file/photo/b35e138709651e3fde6673a1607c887e12e7a308/auringon_pimennys-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Auringonpimennyksen vaiheet&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/itja/kuvat/kuvagalleria-ii/auringonpimennys#top&quot; title=&quot;fy79_auringonpimennys_-Sagredo_WM_PD.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/itja/kuvat/kuvagalleria-ii/auringonpimennys:file/photo/90eb3f5d781059a97d73242048cfdf11863a3f72/fy79_auringonpimennys_-Sagredo_WM_PD.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Auringonpimennys&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-10-21T23:00:37+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Navigointi</title>
<id>https://peda.net/id/RtFmd3</id>
<updated>2013-07-29T12:42:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/sastamala/peruskoulut/mouhijarven-yhteiskoulu/ol/oppiaineet/fysiikka/leena/fysiikka-7-d-2015/efysiikka-7/valoilmi%C3%B6t/navigointi#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/3d3mT2&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;1. Aaltoliike on säännöllistä liikettä&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/HM24rnH&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;2. Värähtelijä saa aikaan äänen&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/jNFNnH&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;3. Valo etenee suoraviivaisesti&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/TNQH22&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;4. Peilit heijastavat valoa&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/GrG32&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;5. Valon taittuminen&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/nHGH32&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;6. Linssit taittavat valoa&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/m2mFH&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;7. Universumin mittasuhteita&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/HR3GFFH&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;8. Aurinkokunta&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/HnGNMFH&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;9. Maa ja Kuu&lt;br/&gt;&#10;&lt;/a&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/rFddd3&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;10. Valoilmiöt&lt;/a&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/nQ24FH&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;11. Radioaktiivisuus ja säteily&lt;/a&gt;</content>
<published>2013-10-21T23:00:37+03:00</published>
</entry>


</feed>