https://peda.net/id/ntrrGj 2013-08-20T04:19:10+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2QrGj 2013-08-20T04:19:10+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/e#top" title="eloonjaamiskayra_jmutanen_eoppi_1310_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/e:file/thumbnail/15b044d16cc9e67617d9fd0d842518647ec5987a/eloonjaamiskayra_jmutanen_eoppi_1310_peda.jpg" alt="" title="Eri tyyppisiä eloonjäämiskuvaajia. Ihmisellä ja sarvikuonolla on tyypin I (sininen), hiirellä tyypin II (vihreä) ja kaloilla tyypin III ( keltainen) kuvaaja." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Eri tyyppisiä eloonjäämiskuvaajia. Ihmisellä ja sarvikuonolla on tyypin I (sininen), hiirellä tyypin II (vihreä) ja kaloilla tyypin III ( keltainen) kuvaaja.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/fpy#top" title="pikkuflamingo_sveistola_eoppi_1187_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/fpy:file/thumbnail/cf0cff055ff75a41835cd4260870c84c03e9fa90/pikkuflamingo_sveistola_eoppi_1187_peda.jpg" alt="" title="Flamingot pesivät yhdyskuntina. Yksi yhdyskunta muodostaa populaation." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Flamingot pesivät yhdyskuntina. Yksi yhdyskunta muodostaa populaation.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/ijkvov#top" title="kesymehilainen_shutterstock_116365264_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/ijkvov:file/thumbnail/1d45238a81a02a04830c0f530c8c3852a3c2ba3d/kesymehilainen_shutterstock_116365264_peda.jpg" alt="" title="Ihmisen ja kesymehiläisen välillä on vuorovaikutussuhde, jossa molemmat hyötyvät toisistaan." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Ihmisen ja kesymehiläisen välillä on vuorovaikutussuhde, jossa molemmat hyötyvät toisistaan.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/ik%C3%A4pyramidi#top" title="ikapyramidit_jmutanen_eoppi_1309_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/ik%C3%A4pyramidi:file/thumbnail/bfff4cfb6987e131ac828ca157cc634a5faeeede/ikapyramidit_jmutanen_eoppi_1309_peda.jpg" alt="" title="Ikäpyramideja. Yllä kuvattuna tasainen ikäpyrämidi, jossa kummankin sukupuolen syntyvyys ja kuolleisuus eri ikäluokissa on yhtä suurta. Alla toispuoleinen ikäpyramidi. Tälläinen jakauma voi johtua eroista eri sukupuolten syntyvyydessä tai kuolleisuudessa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Ikäpyramideja. Yllä kuvattuna tasainen ikäpyrämidi, jossa kummankin sukupuolen syntyvyys ja kuolleisuus eri ikäluokissa on yhtä suurta. Alla toispuoleinen ikäpyramidi. Tälläinen jakauma voi johtua eroista eri sukupuolten syntyvyydessä tai kuolleisuudessa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/k#top" title="kirjosiipikapylintu_oharma_eoppi_1152_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/k:file/thumbnail/0d5801d8c919871ef16cd9d5395e51920191d4a5/kirjosiipikapylintu_oharma_eoppi_1152_peda.jpg" alt="" title="Kirjosiipikäpylintu" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kirjosiipikäpylintu</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/kotihiiri#top" title="kotihiiri_shutterstock_92803303_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/kotihiiri:file/thumbnail/5e8d2b7671098d7f817a542d7ae801c2885e320e/kotihiiri_shutterstock_92803303_peda.jpg" alt="" title="Kotihiiri lisääntyy nuorena ja tuottaa paljon poikasia. Hiiren keskimääräinen elinikä on alhainen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kotihiiri lisääntyy nuorena ja tuottaa paljon poikasia. Hiiren keskimääräinen elinikä on alhainen.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/tornip%C3%B6ll%C3%B6#top" title="tornipollo_shutterstock_97467065_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/tornip%C3%B6ll%C3%B6:file/thumbnail/c69f98005b4b8319daee0ce8dfe7c15dd67a0c0e/tornipollo_shutterstock_97467065_peda.jpg" alt="" title="Kun myyriä on runsaasti, lisääntyvät myös niitä syövien petoeläinten määrät. Esimerkiksi pöllöjen kannanvaihtelut selittyvät myyrien määrän vaihtelulla. Tornipöllö." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kun myyriä on runsaasti, lisääntyvät myös niitä syövien petoeläinten määrät. Esimerkiksi pöllöjen kannanvaihtelut selittyvät myyrien määrän vaihtelulla. Tornipöllö.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/pohjanmerinorsu#top" title="merinorsu_Mike Baird_CC_Nimea_ WM_eoppi_1251_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/pohjanmerinorsu:file/thumbnail/26a8c714ba48308ff43d1c42795ed80b8aba08bf/merinorsu_Mike%20Baird_CC_Nimea_%20WM_eoppi_1251_peda.jpg" alt="" title="Merinorsut pyrkivät valtaavat lisääntymisaikana itselleen reviirin, josta taistellaan kiivaasti." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Merinorsut pyrkivät valtaavat lisääntymisaikana itselleen reviirin, josta taistellaan kiivaasti.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/mep#top" title="miekkavalas_shutterstock_98643686_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/mep:file/thumbnail/a1f8063ef7df7b76d45dab7dd7607dfeb6aac55e/miekkavalas_shutterstock_98643686_peda.jpg" alt="" title="Miekkavalaat saalistavat pienissä ryhmissä, kuten myös esimerkiksi leijonat." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Miekkavalaat saalistavat pienissä ryhmissä, kuten myös esimerkiksi leijonat.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/muurahaisia#top" title="hyonteiset_muurahaiset_shutterstock_59797849_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/muurahaisia:file/thumbnail/14f3ac3c66c7ab562571d8e81304e9f6be66ccf0/hyonteiset_muurahaiset_shutterstock_59797849_peda.jpg" alt="" title="Muurahaisia" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Muurahaisia</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/harmaakuvemyyr%C3%A4#top" title="harmaakuvemyyra_oharma_eoppi_1147_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/harmaakuvemyyr%C3%A4:file/thumbnail/a693d49e0fee0363f7ad616422225f2f480dcd7b/harmaakuvemyyra_oharma_eoppi_1147_peda.jpg" alt="" title="Myyräkantoja voidaan arvioida pyynti-merkintä-uudelleeenpyynti -menetelmällä. Kuvassa harmaakuvemyyrä" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Myyräkantoja voidaan arvioida pyynti-merkintä-uudelleeenpyynti -menetelmällä. Kuvassa harmaakuvemyyrä</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/nskl#top" title="norppa_kuutti_shutterstock_60537868_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/nskl:file/thumbnail/2b1a390213288916971370ceb9661cf373b27416/norppa_kuutti_shutterstock_60537868_peda.jpg" alt="" title="Norpan poikanen eli kuutti. Eri norppa-alalajien kuuttien väritykset poikkeavat hieman toisistaan. Värit vaihtelevat vaaleista mustanharmaisiin. Kuutin villan väritys on yksi alalajituntomerkki." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Norpan poikanen eli kuutti. Eri norppa-alalajien kuuttien väritykset poikkeavat hieman toisistaan. Värit vaihtelevat vaaleista mustanharmaisiin. Kuutin villan väritys on yksi alalajituntomerkki.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/populaation-kasvu#top" title="populaationkasvu_kettu_jsalomaa_eoppi_1259_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/populaation-kasvu:file/thumbnail/ec1e733f100d916b68606f403c9ba7cecaffa5be/populaationkasvu_kettu_jsalomaa_eoppi_1259_peda.jpg" alt="" title="Populaation kasvu. Populaation kasvua kuvaavat kasvumallit. Eksponentiaalisen kasvun käyrä (katkoviiva) ja logistisen kasvun käyrä (yhtenäinen viiva). Populaation kasvua hillitseviä tekijöitä sanotaan ympäristön vastukseksi (tätä symbolisoi kuvassa punnus)." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Populaation kasvu. Populaation kasvua kuvaavat kasvumallit. Eksponentiaalisen kasvun käyrä (katkoviiva) ja logistisen kasvun käyrä (yhtenäinen viiva). Populaation kasvua hillitseviä tekijöitä sanotaan ympäristön vastukseksi (tätä symbolisoi kuvassa punnus).</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/pyle#top" title="levintatyypit_eoppi_1306_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/pyle:file/thumbnail/96f52d5672d8bcd5ea2868ee6a5cdfcd1e0fcdac/levintatyypit_eoppi_1306_peda.jpg" alt="" title="Populaation yksilöiden levintätyypit elinympäristöönsä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Populaation yksilöiden levintätyypit elinympäristöönsä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/rvarm#top" title="hirvi_sveistola_eoppi_1305_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/rvarm:file/thumbnail/fa2c14291c40ba4eccfea979188b4f97f6583661/hirvi_sveistola_eoppi_1305_peda.jpg" alt="" title="Riistakolmiolla voidaan arvioida riistaeläinten määriä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Riistakolmiolla voidaan arvioida riistaeläinten määriä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/sjp#top" title="sarvikuono_emo_ja_poikanen_lsutela_eoppi_1167_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/sjp:file/thumbnail/ea50b42f5846b158b933a8cf207a9b01cf583786/sarvikuono_emo_ja_poikanen_lsutela_eoppi_1167_peda.jpg" alt="" title="Sarvikuono ja poikanen. Sarvikuono tuottaa vähän jälkeläisiä mutta huolehtii niistä hyvin. Sarvikuono on pitkäikäinen laji." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Sarvikuono ja poikanen. Sarvikuono tuottaa vähän jälkeläisiä mutta huolehtii niistä hyvin. Sarvikuono on pitkäikäinen laji.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/smsp#top" title="sepelhanhi_oharma_eoppi_1168_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/smsp:file/thumbnail/637737aab16e9194516feb3fdbd37f4c3b28acc3/sepelhanhi_oharma_eoppi_1168_peda.jpg" alt="" title="Sepelhanhia muuttomatkalla Siperian pesimäalueille" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Sepelhanhia muuttomatkalla Siperian pesimäalueille</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/tskr#top" title="tunturisopuli_oharma_eoppi_1308_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/tskr:file/thumbnail/073aec81cfff6f5db24007c052c857971be5a1e9/tunturisopuli_oharma_eoppi_1308_peda.jpg" alt="" title="Tunturisopuli on Lapissa elävä jyrsijä, jonka kannanvaihtelut ovat suuria. Kannan huipputilanteessa populaatiokokoa säätelee pääasiassa ravinnonmäärä (bioottinen tekijä). Populaatiokokoon vaikuttaa myös lumen syvyys ja koostumus (abioottinen tekijä). Sopuleille on tyypillistä kannan nopea romahtaminen ja vaellukset ravinnon loputtua." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Tunturisopuli on Lapissa elävä jyrsijä, jonka kannanvaihtelut ovat suuria. Kannan huipputilanteessa populaatiokokoa säätelee pääasiassa ravinnonmäärä (bioottinen tekijä). Populaatiokokoon vaikuttaa myös lumen syvyys ja koostumus (abioottinen tekijä). Sopuleille on tyypillistä kannan nopea romahtaminen ja vaellukset ravinnon loputtua.</dd> </dl>