https://peda.net/id/nmLMj 2013-08-20T04:19:11+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/mLNLMj 2013-08-20T04:19:11+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/va#top" title="alkio_kehitys_jsalomaa_eoppi_1364_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/va:file/thumbnail/1cb6f46384a7f3cb6be5338205d8c2cba5500d82/alkio_kehitys_jsalomaa_eoppi_1364_peda.jpg" alt="" title="Alkionkehityksen vertailua: Kalan, kilpikonnan, linnun ja ihmisen alkiokehitys. Varhaiset muodot muistuttavat sitä enemmän toisiaan, mitä läheisempää sukua eliöt ovat toisilleen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Alkionkehityksen vertailua: Kalan, kilpikonnan, linnun ja ihmisen alkiokehitys. Varhaiset muodot muistuttavat sitä enemmän toisiaan, mitä läheisempää sukua eliöt ovat toisilleen.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/dj#top" title="dinosaurus_jalanjalk_sveistola_eoppi_1331_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/dj:file/thumbnail/64a7398477eeb10528fae1de5089dd010192596c/dinosaurus_jalanjalk_sveistola_eoppi_1331_peda.jpg" alt="" title="Dinosauruksen jalanjälki on painanne." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dinosauruksen jalanjälki on painanne.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/dna-kierre#top" title="dna_kierre_jsalomaa_eoppi_1174_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/dna-kierre:file/thumbnail/7302b78f41c1579198d9e2fdeb98987212ae7282/dna_kierre_jsalomaa_eoppi_1174_peda.jpg" alt="" title="DNA-kierre" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>DNA-kierre</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/ihmisen-surkastumat#top" title="surkastumat_jsalomaa_eoppi_1365_peda.png"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/ihmisen-surkastumat:file/thumbnail/a03f84a49099489a4c556656add9de544fd537dc/surkastumat_jsalomaa_eoppi_1365_peda.png" alt="" title="Ihmisen surkastumat." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Ihmisen surkastumat.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/ka#top" title="fossiili_sveistola_eoppi_1229_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/ka:file/thumbnail/6e4b6a3cb9c67494e327def9a3a0fab0aa66b461/fossiili_sveistola_eoppi_1229_peda.jpg" alt="" title="Kivettynyt ammoniitti." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kivettynyt ammoniitti.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/kf#top" title="krokotiili_fossiili_sveistola_eoppi_1352_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/kf:file/thumbnail/ac633031b026256dc6cfa0c4f7a853dfffab3f1f/krokotiili_fossiili_sveistola_eoppi_1352_peda.jpg" alt="" title="Krokotiilin fossiili." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Krokotiilin fossiili.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/liskolintu#top" title="liskolinnun painanne_sveistola_eoppi_1338_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/liskolintu:file/thumbnail/ec87d1b86bef49c55a462c3d63a685aaed984bad/liskolinnun%20painanne_sveistola_eoppi_1338_peda.jpg" alt="" title="Liskolintu on esimerkki eliöryhmien yhteisiä piirteitä omaavasta ns. välimuotofossiilista." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Liskolintu on esimerkki eliöryhmien yhteisiä piirteitä omaavasta ns. välimuotofossiilista.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/ohranjalostus#top" title="ohra_jalostus_sveistola_eoppi_1362_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/ohranjalostus:file/thumbnail/90a5c3dbd10e319cdacd1b5dd09aa232cb8ba954/ohra_jalostus_sveistola_eoppi_1362_peda.jpg" alt="" title="Ohran jalostus: Ohran tähkän jyvien määrä ja koko on saatu kasvamaan valinnan avulla sadassa vuodessa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Ohran jalostus: Ohran tähkän jyvien määrä ja koko on saatu kasvamaan valinnan avulla sadassa vuodessa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/paleontologi#top" title="Paleontologi_WM PD_eoppi_1347_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/paleontologi:file/thumbnail/ea2026023dc33306234b611577dab7dd5d453507/Paleontologi_WM%20PD_eoppi_1347_peda.jpg" alt="" title="Paleontologi tutkii muinaista eliömaailmaa mm. fossiilien avulla." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Paleontologi tutkii muinaista eliömaailmaa mm. fossiilien avulla.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/radiohiili2#top" class="uuid-8531e904-0936-11e3-9cbf-0021979f03d3">Radiohiili</a></dt> <dd>Radiohiili</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/radiohiili3#top" title="radiohiili_eoppi_1363_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/radiohiili3:file/thumbnail/51b053261a2504b1d3548921adba1981aa8d733b/radiohiili_eoppi_1363_peda.jpg" alt="" title="Radiohiiliajoitus." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Radiohiiliajoitus.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/srlr#top" title="Raajat_jsalomaa_eoppi_1254_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/srlr:file/thumbnail/d4aee45a859cf6c7cd191538f439a72102977965/Raajat_jsalomaa_eoppi_1254_peda.jpg" alt="" title="Selkärankaisten luuston rakenne on hyvin samankaltainen. Eri selkärankaisten eturaajan toisiaan vastaavat luut on esitelty samoilla väreillä. Eri selkärankaisten raajat ovat sopeutuneet erillaisiin käyttötarkoituksiin, minkä vuoksi niistä on kehittynyt hieman erillaisia. Kuvassa eturaajan rakenne: A ihminen, B yhteinen kantamuoto, C valas, D lintu, E sammakko. Luiden värit: olkaluu=keltainen, kyynär- ja värttinäluu=sininen, ranneluut=punainen, sormiluut=keltainen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Selkärankaisten luuston rakenne on hyvin samankaltainen. Eri selkärankaisten eturaajan toisiaan vastaavat luut on esitelty samoilla väreillä. Eri selkärankaisten raajat ovat sopeutuneet erillaisiin käyttötarkoituksiin, minkä vuoksi niistä on kehittynyt hieman erillaisia. Kuvassa eturaajan rakenne: A ihminen, B yhteinen kantamuoto, C valas, D lintu, E sammakko. Luiden värit: olkaluu=keltainen, kyynär- ja värttinäluu=sininen, ranneluut=punainen, sormiluut=keltainen.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/simpanssi#top" title="simpanssi_shutterstock_30761623_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/simpanssi:file/thumbnail/c00e4cde72bf17ff78640e7fe6d42f3f30da256f/simpanssi_shutterstock_30761623_peda.jpg" alt="" title="Simpanssi" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Simpanssi</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/sukupuu#top" title="sukupuu_eoppi_1366_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/sukupuu:file/thumbnail/eb8da5aecd5e2330d56a3d93a6a1bb7dc1996cd8/sukupuu_eoppi_1366_peda.jpg" alt="" title="Sukupuu kuvaa lajien sukulaisuussuhteita. Kädellisten lahkoon kuuluvat kummituseläin, oranki, gorilla, simpanssi ja ihminen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Sukupuu kuvaa lajien sukulaisuussuhteita. Kädellisten lahkoon kuuluvat kummituseläin, oranki, gorilla, simpanssi ja ihminen.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/vel#top" title="varsievakala_sveistola_eoppi_1359_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/vel:file/thumbnail/4dded0bce99e2c45636d84aa9875818c39b55c89/varsievakala_sveistola_eoppi_1359_peda.jpg" alt="" title="Varsieväkala on kuuluisimpia eläviä fossiileja." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Varsieväkala on kuuluisimpia eläviä fossiileja.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/visentti-ja-biisoni#top" title="visentti_biisoni_shutterstock_90492451_104618102_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/visentti-ja-biisoni:file/thumbnail/e3ac7f1debe4d404c5fddd0bf0eef0d2468c6ea1/visentti_biisoni_shutterstock_90492451_104618102_peda.jpg" alt="" title="Visentti (euroopanbiisoni) ja amerikkalainen biisoni muistuttavat ulkonäöltään toisiaan. Tämä johtuu siitä, että niillä on sama kantamuoto (alkuperä). Kuvassa visentti (iso kuva) ja amerikkalainen biisoni (pikku kuva). Biisonit ovat eriytyneet omiksi lajeikseen maantieteellisen isolaation seurauksena." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Visentti (euroopanbiisoni) ja amerikkalainen biisoni muistuttavat ulkonäöltään toisiaan. Tämä johtuu siitä, että niillä on sama kantamuoto (alkuperä). Kuvassa visentti (iso kuva) ja amerikkalainen biisoni (pikku kuva). Biisonit ovat eriytyneet omiksi lajeikseen maantieteellisen isolaation seurauksena.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/%C3%A4yri%C3%A4isfossiili#top" title="ayriaisfossiili_sveistola_eoppi_1000_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_14/kuvat/%C3%A4yri%C3%A4isfossiili:file/thumbnail/a32ddd2db16556feb000148c92716fa43248b12f/ayriaisfossiili_sveistola_eoppi_1000_peda.jpg" alt="" title="Äyriäisfossiili" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Äyriäisfossiili</dd> </dl>