https://peda.net/id/nRtRRj 2013-10-28T12:45:02+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/6d406366f6b 2026-01-21T13:36:29+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-ebee1e88-fdc0-11f0-ae1d-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-ebee1e88-fdc0-11f0-ae1d-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="ebee1e88-fdc0-11f0-ae1d-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://areena.yle.fi/1-3765043?autoplay=true" title="http://areena.yle.fi/1-3765043?autoplay=true (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Aristoteleen kantapää 7.12.16: Kansantanssitko suomalaisia?</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Tanssin kulttuurihistoriaa.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-d34da250-f6c1-11f0-a1e0-428e09909083"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-d34da250-f6c1-11f0-a1e0-428e09909083 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="d34da250-f6c1-11f0-a1e0-428e09909083"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Irtolaisuus?authuser=0" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Irtolaisuus?authuser=0 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://fi.wikipedia.org/wiki/Irtolaisuus?authuser=0</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-893c19f2-f6bd-11f0-bb79-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-893c19f2-f6bd-11f0-bb79-6e9f894da45d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="893c19f2-f6bd-11f0-bb79-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonen_Suomessa?authuser=0" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonen_Suomessa?authuser=0 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Hevonen Suomen historiassa (Wikipedia)</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2026-01-21T13:36:29+02:00 https://peda.net/id/5d887fd8984 2024-11-01T14:25:22+02:00 Kerää tietoa jostain näistä tai kaikistakin.<br/> Käytä apuna kirjaa ja nettiä, mutta tekoälyn käyttö on kielletty!<br/> <br/> a) savupirtit<br/> b) loiset<br/> c) mäkitupalaiset<br/> d) puustellit<br/> e) pehtoorit<br/> f) lampuodit<br/> g) kauppasaksat / laukkuryssät<br/> h) säteritilat<br/> i) huutolaiset<br/> j) mamsellit<br/> k) kestikievarit<br/> 2024-11-01T14:25:22+02:00 https://peda.net/id/3979b828824 2021-10-01T10:15:47+03:00 (16.11.2015 hissa 7b kpl 7 kansan arki ja juhla<br/> 1800-luvulla, joitakin pointteja ja lisätietoja)<br/> <br/> 7D hissa menüü<br/> 1. Lue kpl 7<br/> 2. Vihkoon / padille 12 tärkeää asiaa mielestäsi... ja purku taululle<br/> <br/> [oppilaiden vastauksia, hakasulkeissa open täydennyksiä...]<br/> <br/> - 1700-luvulla alkoi väestönkasvu<br/> <br/> [maataloutta kehitettiin]<br/> <br/> - 1800-luvulla tavallisen suomalaisperheen ruokavalio<br/> oli yksinkertainen<br/> <br/> [luonnon antimet, ei nykyajan tyylisesti... viljaa, lihaa vain<br/> juhlapäivinä... rikkailla lihaa]<br/> <br/> - rikkaimmat saattoivat nauttia paremmista pöydän antimista<br/> <br/> [- sama edelleen nykyään, varakkaat syövät terveellisesti...<br/> mutta nykyään toisin päin: varakkaat syövät enemmän kasviksia,<br/> toisin kuin ennen oli...]<br/> <br/> - 1800-luvun kuluessa yleinen hygienian paraneminen ja<br/> lapsikuolleisuuden aleneminen lisäsivät väestönkasvua<br/> <br/> [1700-luvun valistusaate myös auttoi ihmisiä oppimaan<br/> terveellisemmät ja siistimmät elämäntavat, esim.<br/> ruokailuvälineiden käyttö]<br/> <br/> - 1800-luvulla taloihin alettiin rakentamaan kivijalat, koska<br/> talo oli silloin lämpimämpi ja terveellisempi<br/> <br/> [Talonrakennus kansan keskuudessa ollut vuosisatojen ajan<br/> ns. väliaikaisrakentamista, koska köyhää, turvatonta ja elinolot<br/> ankarat, köyhien keskuudessa asunnottomuus yleistä (vrt. loiset<br/> ja palvelijat) --&gt; ei kannattanut rakentaa kestämään, jos kohta<br/> kuoltiin... sen sijaan varakkailla ja säätyläisillä tarve rakentaa<br/> kestävästi ja komeasti...]<br/> <br/> - suuret nälkävuodet 1866-68<br/> <br/> [oikeastaan vielä 1869 myös... yli 15% väestöstä kuoli nälkään<br/> ja tauteihin...]<br/> <br/> [kaksi keskeistä syytä: vanhentunut maatalous, joka oli peräisin<br/> feodalistiselta ajalta; tehottomat maanviljelymenetelmät antoivat<br/> huonoja satoja... toisena syynä valtaapitävien kyvyttömyys ja<br/> haluttomuus auttaa, esim. Snellman ei halunnut viljaa ostettavan<br/> ulkomailta, koska se oli vastoin fennomanian ideologiaa...]<br/> <br/> - 1800-luvun alussa Suomessa oli noin 900 000 asukasta<br/> <br/> [vuonna 1812 ns. Vanhan Suomen eli Karjalan saaminen takaisin<br/> Venäjältä nosti Suomen väkiluvun yli yhden miljoonan]<br/> <br/> [Pääosin väestö oli Etelä-Suomessa.]<br/> <br/> - lapset seurasivat vanhempiensa jalanjälkiä ammatinvalinnassa<br/> <br/> [jotkut ammatit pysyivät suvussa ja suorastaan periytyivät<br/> sukupolvelta toiselle... tämmöinen jähmeys esti yhteiskuntaa<br/> kehittymästä ja yksilöitä antamaan parhaimpia tehojaan...]<br/> <br/> - mies oli perheen pää, joka päätti perheen asioista<br/> <br/> [patriarkaalisuus eli isänvalta]<br/> <br/> [ns. kolmikantaoppi: hengellinen esivalta (Jumala), maallinen<br/> esivalta (hallitsija), ns. &quot;huoneenhallitus&quot; (kodeissa perheen<br/> isä tai suvun vanhin)]<br/> <br/> [tämmöisessä hierarkkisessa, autoritaarisessa, konservatiivisessa,<br/> staattisessa, patriarkaalisessa, agraarisessa, uskonnollisessa<br/> yhteiskunnassa ei ollut mitään vapautta eikä sitä tarvittu eikä<br/> sitä edes koettu tarpeelliseksi]<br/> <br/> [vapautta ja vallankumouksellisuutta pidettiin syntinä]<br/> <br/> [jokaisella oli joku ylempi, jota piti totella ja joku alempi,<br/> jota sai käskeä ja kontrolloida]<br/> <br/> [jokaisen täytyi tiukasti pysyä säädyssään ja ryhmässään,<br/> sekä ulkoisesti että käyttäytymisessään ja mielipiteissään,<br/> mutta jokaisen säädynkin sisällä oli arvojärjestyksiä, hierarkioita]<br/> <br/> - naiset synnyttivät keskimäärin 8 lasta, joista vain noin puolet<br/> selvisivät aikuisikään asti<br/> <br/> [Arvomaailma perhekeskeinen, jo pelkästään uskonto käski<br/> perustaa perhe... lapset olivat työvoimaa ja omaisuutta<br/> työvaltaisessa maataloudessa, aikana, jolloin ei ollut koneita]<br/> <br/> [Kirkon intressissä oli kastaa ja siten &quot;pelastaa&quot; mahdollisimman<br/> monta lasta, vaikka monet näistä kuoli jo pian syntymänsä jälkeen...]<br/> <br/> - köyhät perheet lähettivät lapsensa jo nuorina varakkaiden<br/> säätyläisperheiden palvelukseen<br/> <br/> [Tämä kertoo absoluuttisesta köyhyydestä tavallisen kansan eli <br/> rahvaan keskuudessa... ns. huutolaislapset huutokaupattiin<br/> halvimpaan hintaan sille talolliselle, joka suostui ottamaan<br/> huutolaislapsen huostaansa alimpaa korvausta vastaan]<br/> <br/> [Huutolaislasten kohdalla näkyy ns. suojelupakko-periaate:<br/> jokaisella tavallisen kansan ihmisellä piti olla jokin herra<br/> esimiehenä &quot;suojelemassa&quot;... täten kansalla ei ollut<br/> henkilökohtaista vapautta lainkaan, esim. ei vapautta<br/> liikkua paikkakunnalta toiselle vaikkapa työtä ja parempaa<br/> elantoa etsimässä] 2016-09-24T14:51:26+03:00 https://peda.net/id/114fe3d49 2015-11-23T13:05:12+02:00 ks taulukuva 2015-11-23T13:05:12+02:00 https://peda.net/id/63e14d5e8 2021-10-26T09:58:21+03:00 päre<br/> <br/> tiskejä pestiin vain kerran viikossa<br/> astiat puisia<br/> paljon torakoita ja russakoita ja heinäsirkkoja ja muita ötököitä, kirppuja<br/> uloslämpiävä tupa<br/> palvelustyttöjä käytettiin ojankaivu työssä kun miehet teki peltotöitä<br/> naiset tekivät keväällä aitaa<br/> käsityötaito erittäin tärkeää<br/> toukomaa kylvettiin ns suvitouko ja erotettiin kesannosta<br/> eri osa kesannosta eri alueet toukomaina eri vuosina<br/> lypsäminen vaikeampaa kun lehmät oli heikompia<br/> kerjuulla piti ottaa lisämaito<br/> olkia ja sontaa ja virtaa ruokana lehmille<br/> kesäisin lehmät liikkuivat metsissä<br/> lasten elämä työntäyteisempää ja jopa lisääntyi 1870-luvulta lähtien<br/> maatalouden tehostuessa ja kurjien 1860-luvun nälkävuosien jälkeen<br/> lasten työtä lisättiin tehokkuusajattelun takia<br/> heti kun lapsi pystyi oppimaan niin jo alle 10-vuotiaat maataloustöihin<br/> hevoshommat miesten töitä<br/> hevonen oli miehen mitta ja eläin<br/> saunakestit asunnottomia ja pätkätyöläisiä, loisväkeen kuuluvaa<br/> koturikeä<br/> yksi maatalo koostui 40-50 hengestä ja muodosti paikallisyhteisön, perhe ja<br/> maatalon työläiset ja palvelijat<br/> ennen koneita maatalous oli hyvin työvoimavaltaista eli tarvittiin paljon<br/> työvoimaa mm pelto ja metsähommissa<br/> saunakestit pitivät saunaa koko ajan päällä<br/> hygienia ihan toisenlaista silloin kuin nyt mutta saunominen ei lisännyt hygieniaa<br/> perhe oli vahvasti vakiintunut ja sen lisäksi oli talon yhtenäinen joukko<br/> kirkolliset juhlat kuten pyhäinpäivä oli koko yhteisöä yhdistävä<br/> hyvin yleistä ottaa kasvattilapsia kun kuolleisuus oli suuri<br/> miesten ja naisten omat asuin ja työtilat <br/> lampuri serafiia<br/> hoiti talojen lampaat, vanhapiika<br/> eväspusseja lampaille<br/> palkaksi ruokapalkka, <br/> käsityö kaikessa, ei ollut koneita<br/> pumppukaivo monasti ensimmäinen &quot;kone&quot;<br/> silakkaa, joskus ligaa<br/> voita harvoin<br/> sikurijuurikahvia, juurikahveeta<br/> kesäisin nuoret kedoilla piirileikkejä<br/> helluntaina nuoret liikkuivat yhdessä<br/> viiden penni herrasväkkii<br/> ruisleipä ja ruis eri muodoissa<br/> kalaa<br/> sieniä ei syöty ei varsinkaan länsi suomessa<br/> <br/> 2015-11-20T13:32:32+02:00 https://peda.net/id/b760863a825 2025-10-09T11:06:18+03:00 TOINEN VERSIO<br/> <br/> <br/> <br/> *************<br/> SUOMALAINEN<br/> YHTEISKUNTA<br/> 1800-LUVULLA<br/> *************<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 18.11.2015 7c hissa kpl 7 suomalaisten <br/> arki 1800-luvulla<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 7C hissa menüü... <br/> 1. Lue kpl 7.<br/> 2. Tee taulun tehtävät vihkoosi.<br/> 3. Purku taululle + open lisätiedot.<br/> 4. Kopsaa taulu vihkoosi.<br/> KAIKKI VIHKOT TUNNIN LOPUSSA !<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [Open lisäykset hakasulkeissa]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Sosiaalihistoria (tutkii yhteiskunnan eri <br/> ryhmien oloja ja eroja sekä keskinäisiä ristiriitoja <br/> ja vääryyksiä)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Arjen historia (... mitä ihmiset tekivät <br/> jokapäiväisessä elämässään)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 1. Mitkä olivat kpl 7 pääaiheet?<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Nälkävuodet<br/> Eri säätyjen elämää<br/> Perhe-elämä<br/> Asumisolot<br/> Väestönkasvu<br/> Huutolaiset<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [yhteiskunnan epätasa-arvoisuus ja jäykkyys]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 2. Mitkä asiat ällistyttivät sinua?<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - vanhukset, joilla ei ollut sukulaisia, joutuivat <br/> köyhäintaloon<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [Köyhäinhoito oli yleensä kirkon hoitamaa, <br/> vasta myöhemmin 1800-luvulla kunta alkoi ottaa<br/> näitä tehtäviä vähitellen...]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - pettuleivän valmistus<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [Nykyään pettuleipä on kallista luksustavaraa <br/> turisteille matkamuistoksi...]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - orpojen huutokauppaaminen<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [ks. aiempi taulukirjoitus muualla]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - maitosarvi<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [- epähygieeninen vauvalle]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [- eläinten sarvia, luita ja hampaita käytettiin <br/> yleisesti kovuutensa takia... ruutisarvi, kahvat, <br/> kädensijat, pikkuesineet, työkalut, kammat, koristeet]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [- köyhyys<br/> - alhainen elintaso<br/> - ei vapaa-aikaa / lomaa, vain kirkolliset pyhät...<br/> - ... ja kun nukuttiin<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - elämä jatkuvaa rehkimistä<br/> - laiskottelu ja huvittelu halveksittua syntiä<br/> - tämän taustalla uskontonormit<br/> - ja maatalouden työvaltaisuus ja alkeellisuus<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - ... joka ei työtä tee, ei sen syömänkään pidä...<br/> - ei nykypäivän sosiaaliturvaa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Speden humoristinen historiallinen elokuva <br/> &quot;Noin seitsemän veljestä&quot;, alkuintro: &quot;Ruoka <br/> oli pahaa, mutta onneksi sitä oli vähän&quot;<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - tavallaan tuo pitää paikkansa: ruokaa oli usein <br/> vähän ja se oli pilaantunutta ja pahaa... silti sitä syötiin<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - nykyajan tyylisesti viihdettä ei juurikaan ollut<br/> - juopottelu, kylätappelut, kansantanssit, nuorten <br/> yöjuoksut]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 3. Vertaile 1800-luvun suomalaisten elämää <br/> nykyaikaan<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - silloin enemmän työtä, vähän rahaa, paljon <br/> nälänhätää, työ raskasta ruumiillista työtä<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - 1800-luvulla perhesuunnittelu oli mahdotonta<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - lapsien kasvatus oli ankaraa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [- perhekeskeiset arvot, sinkkuelämää halveksittiin <br/> tai pilkattiin... aikamiespojat ja vanhatpiiat kiusattuja <br/> kyläyhteisössä]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [- tavaroita ei ostettu vaan tehtiin luonnon <br/> antimista, tai sitten oltiin ilman...]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [- nykyaikana työn ja vapaa-ajan sekoittuminen <br/> muistuttaa jotenkin vanhan ajan suomalaista <br/> maatalousyhteiskuntaa]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [- silti nykyään vapaa-aikaa paljon enempi kuin<br/> ennen vanhaan]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [- patriarkaalisuus, vanhoillisuus, uskonnollisuus, <br/> paikallisen kyläyhteisön tarkka kontrolli yksilöstä... <br/> mitään yksilöllisyyttä ja &quot;sooloilua&quot; ei suvaittu... <br/> ankara yhteisöllisyys]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [- tunteet ja käyttäytyminen olivat vakavia ja <br/> tosikkomaisia... leikkimielisyyttä ja humoristisuutta<br/> ei suvaittu, paitsi tarkoin rajatuissa tilanteissa <br/> kuten kansanjuhlissa]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 4. Vuosilukutietoja kpl 7<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Nälkävuodet 1866-68<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - väestönkasvu 1700-luvulla<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - huutolaisista luopuminen 1800-luvun lopulla<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - ihmiset asuivat savupirteissä 1800-luvulla<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, <br/> läheni Venäjää.]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [Hyvä kehitys oli alkanut 1700-luvun lopulla <br/> Ruotsin vallan viimeisinä vuosikymmeninä, <br/> mm. valistusaatteen innoittamana kehitettiin <br/> koulutusta, kansanterveyttä, tieverkostoa.]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [Hyvä kehitys katkesi ainakin 50 vuodeksi, kun<br/> Suomi joutui Venäjän vallan alaisuuteen...]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [Vastaavasti Ruotsi ja sen yhteiskunta nykyaikaistui <br/> kovaa vauhtia ja oli Suomea edellä mm. <br/> teollistumisessa ja kaupankäynnissä.]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [Vanhanaikainen maatalous ei pystynyt tuottamaan <br/> tarpeeksi ruokaa kasvavalle väestölle.]<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> [Köyhän väestön määrä kasvoi koko ajan ja se <br/> johtui epätasa-arvoisesta sääty-yhteiskuntamuodosta, <br/> jossa valta oli pienellä osalla väestöä eli säätyyn <br/> kuuluvilla säätyläisillä, ja heistäkin lähinnä vain <br/> aatelisilla, papistolla ja porvaristolla] 2016-09-24T15:37:55+03:00