https://peda.net/id/nLQtQN 2014-08-06T13:06:58+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/Tn2MQN 2014-08-06T13:06:58+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/teht%C3%A4v%C3%A4t-pdf/luvun-11-teht%C3%A4v%C3%A4t#top" class="uuid-66f1f076-1d51-11e4-aacd-bc5ff4fb044d">Luvun 11 tehtävät</a></dt> <dd>Luvun 11 tehtävät</dd> </dl> https://peda.net/id/3tLNQN 2013-04-10T19:58:53+03:00 <div> <p><span class="right"><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/hjk#top" title="shutterstock_48176035_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/hjk:file/photo/f3a0190b4e338aadd59653eef73aadae075985e5/shutterstock_48176035_peda.jpg" alt="" title="Hiivasolut jakautuvat kuroutumalla." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Kaikki olemassa olevat solut ovat syntyneet toisista soluista jakautumalla. Jakautumisen jälkeen solut voivat kasvaa ja erilaistua. Osa niistä myös jakautuu uudelleen. Uusiutumiskykyisiä soluja kutsutaan <a href="https://peda.net/id/rFHLLt" title="Erilaistumiskykyisiä soluja, jotka kykenevät muuttumaan moniksi eri solutyypeiksi. Alkion kantasolut ovat pluripotentteja eli ne kykenevät erilaistumaan kaikiksi kudoksiksi. Aikuisen kantasolut ovat kudosspedifisiä eli ne kykenevät erilaistumaan vain tietyn kudoksen soluiksi."><b>kantasoluiksi</b></a>. Niistä voi syntyä useita erilaisia solutyyppejä. Solut ovat yleensä erilaistuneet tiettyyn tehtävään. Esimerkiksi hermosolu on erikoistunut kuljettamaan sähköisiä signaaleja ja lihassolu supistumaan ja tuottamaan eliön liikkeen. <a href="https://peda.net/id/3nThtQ" title="Tiettyyn tehtävään erikoistunut solu, joka ei usein pysty enää muuttumaan toisentyyppiseksi soluksi. Esimerkiksi hermosolu."><b>Erilaistunut solu</b></a> ei useimmiten enää kykene muuttumaan kantasoluksi.</p> <p>Monisoluisilla eliöillä solujen jakautuminen mahdollistaa eliön kasvun ja solukkojen tai kudosten uusiutumisen. Murtunut luu tai ihon haava korjautuvat luu- ja ihosolujen jakautuessa. Lisäksi yksilönkehitys perustuu hedelmöittyneen munasolun peräkkäisiin jakautumisiin.</p> </div> 2014-08-06T13:06:58+03:00 https://peda.net/id/ThGFht 2013-05-20T09:33:15+03:00 <div><em><span class="right"><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/sejmjvmvvjkogvaskjvd#top" title="BI2_solusykli_shutterstock_107638220.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/sejmjvmvvjkogvaskjvd:file/photo/2518d04e73e67ef685d6a42d6eeadbe87db76918/BI2_solusykli_shutterstock_107638220.png" alt="" title="Solun elinkierto jaetaan mitoosiin ja välivaiheeseen. Myös välivaihe voidaan jakaa kolmeen osaan. G1-vaiheen aikana solu kasvaa ja valmistuu dna:n kahdentamiseen. Välivaiheen S-vaiheessa solu kahdentaa dna:nsa. G2-vaiheen aikana solu valmistautuu mitoosiin." class="inline" loading="lazy"/></a></span></em><a href="https://peda.net/id/LrjjMQ" title="Solun elämänkierron vaiheet. Jaetaan välivaiheeseen ja solunjakautumiseen eli mitoosiin. Välivaiheen muodostavat kasvun ja erilaistumisen G1-vaihe, dna:n kahdentumisen vaihe eli S-vaihe, mitoosiin valmistautuminen eli G2-vaihe ja mitoosi."><b>Solusykli</b></a> on sarja vaiheita, jotka kuvaavat solun elämänkiertoa. Elämänkierrossaan solun täytyy kasvaa ja jakautua. Solusykli jaetaankin <a href="https://peda.net/id/GTnFNQ" title="Solusyklin vaihe, jonka aikana solu kasvaa, kahdentaa dna:nsa ja valmistautuu mitoosiin."><b>välivaiheeseen</b><em><b>,</b> </em></a>jonka aikana solu kasvaa, sekä <a href="https://peda.net/id/TMF3dMt" title="Solusyklin vaihe, jonka aikana tapahtuu varsinainen solunjakautuminen. Ensimmäisenä mitoosissa tapahtuu tumanjako ja tämän jälkeen soluliman jakautuminen. Mitoosi voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: esivaihe, esikeskivaihe, keskivaihe, jälkivaihe ja loppuvaihe."><b>mitoosiin</b><em><b>,</b> </em></a>jonka tuloksena solu jakautuu kahdeksi soluksi. Toisinaan erilaistuneet solut eivät enää kasvunsa jälkeen jakaudu. Solusykliä säädellään monella tavalla. Näin solu ei esimerkiksi pääse jakautumaan ennen kuin sen dna on kahdentunut. <p>Juuri jakautunut solu siirtyy välivaiheeseen<em>.</em> Välivaiheen aikana solu kasvaa ja soluelimet kuten mitokondriot voivat jakautua. Jakautuvan solun eli emosolun täytyy ensiksi monistaa dna:nsa, sillä molemmille soluille täytyy solun perimästä olla oma kopio. Kun dna kahdentuu, sen kaksoiskierre avataan. Paikalle saapuu entsyymejä, joita kutsutaan <a href="https://peda.net/id/hR2RrQ" title="Dna:ta kahdentava entsyymi. Monistaa solun dna:n ennen mitoosia."><b>dna-polymeraaseiksi</b></a>. Nämä polymeraasit rakentavat vapaista nukleotideista yksijuosteisen dna-ketjun rinnalle toisen dna-juosteen. Mallina dna-polymeraasit käyttävät emosolun dna-juostetta. Lopputuloksena dna:sta syntyy soluun kaksi kopiota eli kukin kromosomi kahdentuu. Kahdentuneet kromosomit jäävät kiinni toisistaan sentromeerin kohdalta. Kromosomin eri puolia kutsutaan <a href="https://peda.net/id/rTj3GNt" title="Kun kromosomin dna kahdennetaan, muodostuu kaksi sisarkromatidia, jotka jäävät kiinni toisiinsa sentromeerin kohdalta."><b>sisarkromatideiksi</b></a>.</p> Mitoosivaiheessa (M-vaihe) tapahtuu varsinainen solunjakautuminen. Mitoosin aikana tumakotelo häviää, sisarkromatidit irtoavat toisistaan ja kulkeutuvat solun eri puolille. Kromosomien ympärille muodostuu uudelleen tumakotelo. Lopuksi solu jakautuu, kun sen keskelle muodostuu uusi solukalvo. Lopputuloksena on kaksi emosolun kaltaista solua, joissa molemmissa on identtinen, emosolun kaltainen perimä.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/ekjbjhetekkkvmsjsamb#top" title="BI2_solujen-jakautuminen_Olli_seppala_eoppi_1540.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/ekjbjhetekkkvmsjsamb:file/photo/81bade05071cb8fd1a6bfd305aa519b505563e1f/BI2_solujen-jakautuminen_Olli_seppala_eoppi_1540.png" alt="" title="Eläin-, kasvi- ja bakteerisolu jakautuvat hieman eri tavalla. Eläinsolu kuroutuu kahtia. Kasvisolujen välille muodostuu solukalvo ja soluseinä asteittain. Myös bakteerit kuroutuvat, mutta niiden välille muodostuu soluseinä." class="inline" loading="lazy"/></a></div> 2014-08-06T13:06:58+03:00 https://peda.net/id/rF3Rht 2013-08-29T13:41:03+03:00 <p><em><span class="right"><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/emeedok#top" title="BI2_mitoosi_ennen_shutterstock_115578184.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/emeedok:file/photo/5e814d90796e9119ffaa383515ee8eb3a8017702/BI2_mitoosi_ennen_shutterstock_115578184.png" alt="" title="Ennen mitoosin esivaihetta emosolun dna on kahdentunut." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Mitoosi</em> on monivaiheinen tapahtumasarja, joka johtaa kahden perimältään identtisen tytärsolun syntymiseen. Ensimmäisenä mitoosissa tapahtuu tumanjako ja tämän jälkeen soluliman jakautuminen. Mitoosi voidaan jaotella karkeasti viiteen vaiheeseen: esi-, esikeski-, keski-, jälki- ja loppuvaiheeseen.</p> <p>Ennen mitoosin <a href="https://peda.net/id/tLhntQ" title="Mitoosin vaihe, jonka aikana sukkularihmasto alkaa muodostua ja kromosomit pakkautuvat."><b>esivaihetta eli profaasia</b></a> solulimassa oleva <a href="https://peda.net/id/nmmGQ" title="Mikrotubulusten koordinaatiokeskus. Koostuu kahdesta sentriolista. Mikrotubulukset kasvavat sentrioleista ulospäin solunjakautumisen aikana."><b>keskusjyvänen</b></a> kahdentuu. Lisäksi solun dna:n kahdentuu. Esivaiheen alussa kromosomien kromatiini pakkautuu tiheämmäksi ja se voidaan nähdä mikroskoopilla. <a href="https://peda.net/id/rTj3GNt" title="Kun kromosomin dna kahdennetaan, muodostuu kaksi sisarkromatidia, jotka jäävät kiinni toisiinsa sentromeerin kohdalta."><b>Sisarkromatidit</b></a> ovat kuitenkin yhä kiinni toisissaan sentromeerin kohdalta.</p> <p>Keskusjyväset vaeltavat solun molemmille puolille ja niistä alkaa syntyä <a href="https://peda.net/id/QhNrMQ" title="Keskusjyväsistä kasvava mitokondriosäieverkosto, joka kiinnittyy kromosomeihin mitoosin ja meioosin aikana sekä vetää kromosomit solun eri puolille."><b>sukkularihmasto</b></a>. Sukkularihmasto koostuu keskusjyväsistä kasvavista säikeistä (<a href="https://peda.net/id/M2ndHQ" title="Proteiinista koostuva sylinterimäinen solun tukirangan rakenne. Koostuvat tubuliineista. Mikrotubulukset muodostavat sukkularihmaston. Ne kasvavat sentrosomista ulospäin. Ne myös liikuttavat kalvorakkuloita ja soluelimiä."><b>mikrotubulukset<em>)</em></b></a>, jotka kykenevät liikkumaan keskusjyväsestä poispäin tai sitä kohti. Säikeitä kasvaa keskusjyväsistä joka suuntaan ja näin muodostuu sukkulan muotoinen rakenne.</p> <p><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/meepsam#top" title="BI2_mitoosi_esivaihe2_shutterstock_115578184.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/meepsam:file/photo/c3e2afc94bfbd29a4c740b068fd2596068401f68/BI2_mitoosi_esivaihe2_shutterstock_115578184.png" alt="" title="Mitoosin esivaihe eli profaasi. Sukkularihmasto alkaa muodostua." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><a href="https://peda.net/id/ThmjRGt" title="Mitoosin vaihe, jonka aikana tumakotelo häviää ja sukkularihmasto kiinnittyy kromosomeihin."><b>Esikeskivaiheessa eli prometafaasissa</b></a> tumakotelo häviää kromosomien ympäriltä. Sukkularihmaston mikrotubulukset kasvavat tuman alueelle ja kiinnittyvät kromosomeihin sentromeerin kohdalta. Kromosomien rakenne pakkautuu yhä tiiviimmäksi.</p> <p><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/meepthjstk#top" title="BI2_mitoosi_esikeskivaihe_shutterstock_115578184.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/meepthjstk:file/photo/d9f469b99aa2c9715ac90c1845dff9a61f4a20c8/BI2_mitoosi_esikeskivaihe_shutterstock_115578184.png" alt="" title="Mitoosin esikeskivaihe eli prometafaasi. Tumakotelo hajoaa ja sukkularihmasto tarttuu kromosomeihin." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><a href="https://peda.net/id/HRM4FQ" title="Mitoosin vaihe, jonka aikana sukkularihmasto työntää kromosomit solun keskitasoon."><b>Keskivaiheessa eli metafaasissa</b></a> sukkularihmaston mikrotubulukset työntävät kromosomit solun keskelle. Kuhunkin kromosomiin kiinnittyy solun molemmilta saapuva mikrotubulussäie. Tämä sukkularihmasto pakottaa kromosomit liikkumaan solun keskelle yhteen tasoon. Keskivaihe on mitoosin pisin vaihe ja se kestää usein noin 20 minuuttia.</p> <p><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/mkemstksj#top" title="BI2_mitoosi_keskivaihe_shutterstock_115578184.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/mkemstksj:file/photo/2c4969b2f190422813e1f475442c46ab07e9d944/BI2_mitoosi_keskivaihe_shutterstock_115578184.png" alt="" title="Mitoosin keskivaihe eli metafaasi. Sukkularihmasto työntää kromosomit solun jakotasoon." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><a href="https://peda.net/id/TdL2Ht" title="Mitoosin vaihe, jonka aikana sukkularihmasto vetää tytärkromosomit solun eri puolille."><b>Jälkivaihe eli anafaasi</b></a> on mitoosin lyhyin vaihe ja se kestää vain muutaman minuutin. Sen aikana sukkularihmaston mikrotubulukset supistuvat ja vetävät kromosomien puolikkaat solun eri puolille. <a href="https://peda.net/id/rTj3GNt" title="Kun kromosomin dna kahdennetaan, muodostuu kaksi sisarkromatidia, jotka jäävät kiinni toisiinsa sentromeerin kohdalta."><b>Sisarkromatidit</b></a> erkanevat ja syntyy kaksi <a href="https://peda.net/id/r42QFQt" title="Kun sukkularihmaston mikrotubulukset vetävät sisarkromatidit erilleen, muodostuu kaksi identtistä tytärkromosomia."><b>tytärkromosomia</b></a>. Tytärkromosomit kulkeutuvat solun vastakkaisille puolille kohti keskusjyvästä.</p> <p><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/mjeasvsejmt#top" title="BI2_mitoosi_jalkivaihe_shutterstock_115578184.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/mjeasvsejmt:file/photo/4231f468f6e2dc378015b606946053e9c7cd2c2d/BI2_mitoosi_jalkivaihe_shutterstock_115578184.png" alt="" title="Mitoosin jälkivaihe eli anafaasi. Sukkularihmasto vetää sisarkromatidit erilleen, joista muodostuu tytärkromosomit." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><a href="https://peda.net/id/d332GQ" title="Mitoosin viimeinen vaihe ennen solunjakautumista. Tumakotelo muodostuu uudelleen ja kromosomien rakenne löyhentyy."><b>Loppuvaiheen eli telofaasin</b></a> aikana soluun muodostuu kaksi tumakoteloa kromosomien ympärille. Kromosomien rakenne muuttuu löyhemmäksi ja ne eivät enää näy mikroskoopissa.</p> <p><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/mlettamkykrl#top" title="BI2_mitoosi_loppuvaihe_shutterstock_115578184.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/mlettamkykrl:file/photo/8b61093a6ba035ad2519d75251470c0f5d21c6cf/BI2_mitoosi_loppuvaihe_shutterstock_115578184.png" alt="" title="Mitoosin loppuvaihe eli telofaasi. TUmakotelo alkaa muodostua kromosomien ympärille. Kromosomien rakenne löyhenee." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p>Mitoosin päättää <a href="https://peda.net/id/r3rMNNt" title="Solusyklin päättävä vaihe, jonka tuloksena syntyy kaksi erillistä solua, joita erottaa solukalvo ja mahdollisesti soluseinä."><b>soluliman jakautuminen eli sytokineesi.</b></a> Solujen väliin muodostuu uusi solukalvo. Eläinsolut usein kuroutuvat erilleen ja kasvisoluilla solujen välinen solukalvo muodostuu useiden pienten kalvorakkuloiden yhdistyessä. Kasveilla solujen väliin tuotetaan myös uusi soluseinä. </p> <p><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/sesmjsjkt#top" title="BI2_mitoosi_solunjakautuminen_shutterstock_115578184.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/sesmjsjkt:file/photo/58bc2f543d878b5a58814a0e9323302661874522/BI2_mitoosi_solunjakautuminen_shutterstock_115578184.png" alt="" title="Solunjakautuminen eli sytokineesi. Mitoosin jälkeen solu jakautuu kahdeksi tytärsoluksi." class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <iframe width="480" height="360" src="https://www.youtube.com/embed/gc3VRT9czKY" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> <br/> </p> 2014-08-06T13:06:58+03:00 https://peda.net/id/TFtmRN 2013-08-29T13:41:14+03:00 <div> <div> <ul> <li><span>Uusiutumis- ja erilaistumiskykyisiä soluja kutsutaan kantasoluiksi. Ne voivat erilaistua tiettyyn tehtävään.</span></li> <li><span>Solun elämänkiertoa kutsutaan solusykliksi. Se voidaan jakaa välivaiheeseen, jonka aikana solu kasvaa ja monistaa dna:nsa, sekä mitoosiin, jolloin solu jakautuu.</span></li> <li><span>Mitoosissa tapahtuu ensiksi tumanjakautuminen ja tämän jälkeen solunjakautuminen. Mitoosi jaetaan viiteen vaiheeseen:</span><span>          </span></li> </ul> – Esivaiheessa keskusjyväset vaeltavat solun eri puolille.            </div> <div>– Esikeskivaiheessa tumakotelo häviää ja sukkularihmaston säikeet tarttuvat kromosomeihin.         <br/> – Keskivaiheessa sukkularihmasto työntää kromosomit solun keskelle.       <br/> – Jälkivaiheessa sukkularihmaston säikeet vetävät tytärkromosomit solun eri puolille.     <br/> – Loppuvaiheessa tumakotelot muodostuvat uudelleen.<br/> <br/> <ul> <li><span>Mitoosin päättää soluliman jakautuminen.</span></li> </ul> </div> <div><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/mkmsskekpst#top" title="BI2_mitoosi2_shutter_justus.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/mediamappi/kuvat/mkmsskekpst:file/photo/aaf08cd8f8d02b5c7a68333d006c54f7c6b4ccb2/BI2_mitoosi2_shutter_justus.png" alt="" title="Mitoosin kokonaiskuva. Mitoosin seurauksena syntyy kaksi emosolun kanssa perinnöllisesti samanlaista tytärsolua." class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/id/r2GQQN" target="_self" title="https://peda.net/id/r2GQQN">Lisätietoa solujen viestinnästä, erilaistumisesta ja kuolemasta.<br/> <br/> <iframe src="https://www.slideshare.net/slideshow/embed_code/18404695?rel=0" width="427" height="356" allowfullscreen="allowfullscreen"> </iframe><br/> </a></div> </div> 2014-08-06T13:06:58+03:00 https://peda.net/id/rm2mRN 2014-08-06T13:06:58+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-1-luku-11#top" title="Dia01.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-1-luku-11:file/thumbnail/2f50f13fd8a87a85fe3afbd772b118944171da3a/Dia01.jpg" alt="" title="Dia 1 / Luku 11" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia 1 / Luku 11</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-2-luku-11#top" title="Dia02.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-2-luku-11:file/thumbnail/06eefeec70b18bfc3407589424eed916f469de26/Dia02.jpg" alt="" title="Dia 2 / Luku 11" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia 2 / Luku 11</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-3-luku-11#top" title="Dia03.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-3-luku-11:file/thumbnail/366d541f04d54de961594b6908998931229d8817/Dia03.jpg" alt="" title="Dia 3 / Luku 11" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia 3 / Luku 11</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-4-luku-11#top" title="Dia04.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-4-luku-11:file/thumbnail/7249e7c42ba46980d8b885755dcdd95df8e893f0/Dia04.jpg" alt="" title="Dia 4 / Luku 11" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia 4 / Luku 11</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-5-luku-11#top" title="Dia05.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-5-luku-11:file/thumbnail/10204b66f4042d40f4fa2b7117cf426b5c14d9de/Dia05.jpg" alt="" title="Dia 5 / Luku 11" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia 5 / Luku 11</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-6-luku-11#top" title="Dia06.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-6-luku-11:file/thumbnail/e59ebfbd4631efe3ddd6a04daf4fa54890136296/Dia06.jpg" alt="" title="Dia 6 / Luku 11" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia 6 / Luku 11</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-7-luku-11#top" title="Dia07.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-7-luku-11:file/thumbnail/9dae24dda49a0ffb2ac4bf1fd7f17ef9896bdc53/Dia07.jpg" alt="" title="Dia 7 / Luku 11" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia 7 / Luku 11</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-8-luku-11#top" title="Dia08.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-8-luku-11:file/thumbnail/585625cc293902cbf8a009cc5970cdb42590687b/Dia08.jpg" alt="" title="Dia 8 / Luku 11" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia 8 / Luku 11</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-9-luku-11#top" title="Dia09.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-9-luku-11:file/thumbnail/9f1c8e39dab8f91c07f5736563098bfdc0293569/Dia09.jpg" alt="" title="Dia 9 / Luku 11" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia 9 / Luku 11</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-10-luku-11#top" title="Dia10.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1skjj/diat-lukuun-11/dia-10-luku-11:file/thumbnail/0b41d9d857f23e4ee24d8c4b64067f68a50263f6/Dia10.jpg" alt="" title="Dia 10 / Luku 11" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia 10 / Luku 11</dd> </dl> 2014-08-06T13:06:58+03:00 https://peda.net/id/tGGHRN 2013-06-24T15:21:19+03:00 <a href="https://peda.net/id/rdhMrFr">1. Eliöt koostuvat soluista<b><br/> </b></a><a href="https://peda.net/id/LFM3dN">2. Solu on toimiva kokonaisuus</a><br/> <a href="https://peda.net/id/rdHd2Hr">3. Solut muodostavat solukkoja ja kudoksia</a><br/> <a href="https://peda.net/id/rT4MhMr">4. Solut rakentuvat molekyyleistä</a><br/> <a href="https://peda.net/id/LLh4rN">5. Solukalvo erottaa solun ympäristöstä</a><br/> <a href="https://peda.net/id/h4RjFN">6. Solun toiminta on aineenvaihduntaa</a><br/> <a href="https://peda.net/id/tr3nGN">7. Solu tarvitsee toimintoihinsa energiaa</a><br/> <a href="https://peda.net/id/43n3HN">8. Fotosynteesissä solu sitoo auringon valoenergiaa<br/> </a><a href="https://peda.net/id/tLMtMN">9. Dna:n rakenne ja geenit</a><br/> <a href="https://peda.net/id/rLGQM3r">10. Dna ohjaa proteiinien valmistamista</a><br/> <b><a href="https://peda.net/id/nLQtQN">11. Solun kasvu ja jakautuminen</a></b><br/> <a href="https://peda.net/id/Td4HRN">12. Sukusolut ja sukupuoli</a><br/> <a href="https://peda.net/id/rjNrdt">13. Ominaisuuksien periytyminen</a><br/> <a href="https://peda.net/id/33dr4N">14. Useamman ominaisuuden periytyminen</a><br/> <a href="https://peda.net/id/Mh4hdQ">15. Muuntelu ja mutaatiot</a><br/> <a href="https://peda.net/id/rjTthQ">16. Perinnöllisyys ja evoluutio</a> 2014-08-06T13:06:58+03:00