https://peda.net/id/n2NMRt 2013-08-16T12:54:14+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/F4LNRt 2013-06-25T14:46:04+03:00 <div><strong>Tavoitteena on oppia</strong></div> <ul> <li>tunnistamaan sammal ja jäkälä</li> <li>sammalen ja jäkälän rakenne</li> <li>tunnistamaan metsän sieniä</li> <li>sienen elintavat</li> </ul> 2013-08-16T12:54:14+03:00 https://peda.net/id/hLQ2Rt 2012-08-12T06:29:15+03:00 <div><strong>Jäkälät</strong> ovat merkillisiä eliöitä, sillä niissä elää yhdessä leviä ja sieni. Levät ovat pienenpieniä kasveja, jotka pystyvät yhteyttämään. Ne antavat sokeria jäkälän sieniosakkaalle, joka antaa taas leville vettä! Molemmat hyötyvät.</div> <div> </div> <div>Yhteistyö on kehittynyt niin pitkälle, että jäkälää katsoessa on vaikea uskoa, että se koostuu sienestä ja tuhansista levistä. Jäkälät viihtyvät parhaiten kalliolla, jossa kasvit eivät menesty. Jäkälät kasvavat hyvin hitaasti.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/jakalat/pcs/pcs#top" title="palleroporonjakala_oharma_MG_1558.jpg"><img src="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/jakalat/pcs/pcs:file/photo/dd58a41a29c71115f4e2beb18e4d91a742d19fcd/palleroporonjakala_oharma_MG_1558.jpg" alt="palleroporonjakala_oharma_MG_1558.jpg" title="Palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris)" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Palleroporonjäkälä on yleisimpiä jäkäliä.</em></div> 2013-08-16T12:54:14+03:00 https://peda.net/id/MFL4Rt 2013-06-25T14:46:47+03:00 <div><strong>Sammalelta</strong> puuttuu kasvin kaksi pääosaa: sillä ei ole lainkaan juuria eikä kukkia. Sammal kiinnittyy alustaansa pienillä juurtumahapsilla. Vettä se ottaa kaikilla osillaan kuin pesusieni. Koska sammalen varsi ei ole vahva, se ei voi kasvaa korkeaksi. Näistä syistä johtuen sammalia kasvaa vain kosteilla paikoilla matalina kasvustoina. Sammalet peittävät usein kuusimetsän pohjan kokonaan. Sammal lisääntyy itiöiden avulla.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/kp/kpsi#top" title="karhunsammal_oharmaporkkala_DSC06860.jpg"><img src="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/kp/kpsi:file/photo/822058cd40bbce8fa146fb455e156841ab7e589b/karhunsammal_oharmaporkkala_DSC06860.jpg" alt="karhunsammal_oharmaporkkala_DSC06860.jpg" title="Karhunsammal (Polytrichum sp.) - itiöpesäkkeitä" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Sammalet lisääntyvät itiöiden avulla, monilla lajeilla on näyttävät itiöpesäkkeet.</em></div> <div> </div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/sps/sps#top" title="seinasammal_oharma_MG_2580.jpg"><img src="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/sps/sps:file/photo/0efe79fbba0cc3044221953f307e7031c25bd78e/seinasammal_oharma_MG_2580.jpg" alt="seinasammal_oharma_MG_2580.jpg" title="Seinäsammal (Pleurozium schreberi)" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Seinäsammal on metsiemme yleisimpiä sammalia.</em></div> <div><em> </em></div> <div><em><a href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/mhs/mhs#top" title="kerrossammal_oharma_MG_2576.jpg"><img src="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/mhs/mhs:file/photo/26003bcf19107189dde54379cceb3cdbfb7959e9/kerrossammal_oharma_MG_2576.jpg" alt="kerrossammal_oharma_MG_2576.jpg" title="Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens)" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> </em></div> <div><em>Metsäkerrossammal on helppo tuntea kerroksellisesta rakenteesta, uuden vuosikerroksen alla on vanhempia vuosikerroksia<br/> </em></div> <div><em> </em></div> <div><em><a href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/kd/kds#top" title="kynsisammal_oharma_MG_2499.jpg"><img src="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/kd/kds:file/photo/533054042cab539ba19b715c37595f60b15685e4/kynsisammal_oharma_MG_2499.jpg" alt="kynsisammal_oharma_MG_2499.jpg" title="Kynsisammal (Dicranum sp.)" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> </em></div> <div><em>Kynsisammalien kärki on taipunut kynsimäisesti.<br/> </em></div> <div><em> </em></div> <div><em><a href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/rss/rss#top" title="rahkasammal_oharma_MG_2501.jpg"><img src="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/rss/rss:file/photo/f92d1e7e9e915226576bdb1679c284d0f1c4640b/rahkasammal_oharma_MG_2501.jpg" alt="rahkasammal_oharma_MG_2501.jpg" title="Rahkasammal (Sphagnum sp.)" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> </em></div> <div><em>Rahkasammalet ovat merkki alueen vetisyydestä. Soiden turve on pääosin peräisin rahkasammalista.<br/> </em></div> <div><em> </em></div> <div><em><a href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/kp/kps#top" title="karhunsammal_oharma_MG_2494.jpg"><img src="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/kp/kps:file/photo/328cbb6a9932d27af6da3479b4bf1987f5ac02fb/karhunsammal_oharma_MG_2494.jpg" alt="karhunsammal_oharma_MG_2494.jpg" title="Karhunsammal (Polytrichum sp.)" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> </em></div> <div><em>Karhunsammalet ovat tähtimäisiä.</em></div> 2013-08-16T12:54:14+03:00 https://peda.net/id/HGjTt 2013-06-25T14:47:14+03:00 <div>Metsän <strong>sienet</strong> elävät piilossa maan alla olevana rihmastona. Syksyllä monista rihmastoista kasvaa maan pinnan päälle itiöemä. Itiöemä koostuu jalasta ja lakista. Lakista vapautuu itiöitä, joiden avulla sieni pystyy levittäytymään uusille alueille. Koska eri sienien itiöemät poikkeavat muodoltaan, rakenteeltaan ja väriltään, sieniä voi oppia tunnistamaan. Tämä on tärkeää, jos sieniä kerää ruuaksi.</div> <div> </div> <div> <div>Sienen soluissa ei ole viherhiukkasia, joten sienet eivät pysty yhteyttämään. Ne ottavat tarvitsemansa sokerin kasveilta kuten eläimetkin. Sienet ovat eläinten tavoin kuluttajia. Osa sienistä saa sokeria puun juuren kautta. Sieni antaa &quot;vastalahjaksi&quot; rihmastollaan kerättyä vettä puulle. Tätä molempia osapuolia hyödyttävää yhteiselämää kutsutaan symbioosiksi. Osa sienistä on hajottajia: ne hajottavat kuolleita kasveja. Esimerkiksi kuolleen puun rungolla olevat käävät ovat hajottajia.</div> </div> <div> </div> <div> </div> <div>Myrkyllisiä sieniä ovat mm. valkokärpässieni ja punakärpässieni.</div> <div> </div> <div> <div><a href="https://peda.net/id/NwpZw">https://peda.net/id/NwpZw</a></div> <div><em>Punakärpässieni on myrkyllinen. <br/> </em></div> </div> <div> </div> <div> </div> <div>Monet tatit ja vahverot ovat taas hyviä ruokasieniä.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/kantasienet/tatit/klv/klv2#top" title="koivunpunikkitatti_oharma__MG_1562.jpg"><img src="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/kantasienet/tatit/klv/klv2:file/photo/a0cab5156d9048ddd07becd33f48fa315b7800d3/koivunpunikkitatti_oharma__MG_1562.jpg" alt="koivunpunikkitatti_oharma__MG_1562.jpg" title="Koivunpunikkitatti (Leccinum versipelle)" class="inline" loading="lazy"/></a><b><br/> </b></div> <div><em>Koivunpunikkitatti. Maan päällä näkyvää osaa kutsutaan itiöemäksi. Tatilla on vankka jalka ja pullea lakki.<br/> </em></div> <div><em> </em></div> <div><em><a href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/kantasienet/vahverot/kekcc/kekcc#top" title="kanttarelli_oharma__MG_9086.jpg"><img src="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/kantasienet/vahverot/kekcc/kekcc:file/photo/314865d7c7987771012c868c68d1cc939d495871/kanttarelli_oharma__MG_9086.jpg" alt="kanttarelli_oharma__MG_9086.jpg" title="Keltavahvero eli kanttarelli (Cantharellus cibarius)" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> </em></div> <div><em>Keltavahvero eli kanttarelli on melko helposti tunnistettava ruokasieni.<br/> </em></div> <div><em> </em></div> <div><em><a href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/lahotyyppej%C3%A4/ruskolaho#top" title="sienilaho_oharmaturku__MG_2251.jpg"><img src="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/lahotyyppej%C3%A4/ruskolaho:file/photo/a14115aa5a29570f5e150cc2651bfc593d7f2ef2/sienilaho_oharmaturku__MG_2251.jpg" alt="sienilaho_oharmaturku__MG_2251.jpg" title="Ruskolaho" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> </em></div> <div><em>Puita lahottavat sienet muuntavat lahottaessaan puun rakenteen hauraaksi.<br/> </em></div> <div><em> </em></div> <div><em><a href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/kantasienet/kaavakkaat/tff/tff#top" title="taulakaapa_oharma_MG_3402.jpg"><img src="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/kantasienet/kaavakkaat/tff/tff:file/photo/a2f9711bee3542448f608cc9d444d938b5388c72/taulakaapa_oharma_MG_3402.jpg" alt="taulakaapa_oharma_MG_3402.jpg" title="Taulakääpä (Fomes fomentarius)" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> </em></div> <div><em>Taulakääpä on yleinen koivulla kasvava kääpä.<br/> </em></div> 2013-08-16T12:54:14+03:00