https://peda.net/id/n2M4jN 2014-08-06T13:06:55+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/Mh44jN 2014-08-06T13:06:55+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/ajk#top" title="BI2_adheesiokoheesio_olli_seppala_eoppi_1540.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/ajk:file/thumbnail/ce21cbbc848f89c0d49991da922b148699835c22/BI2_adheesiokoheesio_olli_seppala_eoppi_1540.png" alt="" title="Adheesio ja koheesio edesauttavat veden kulkeutumista johtosolukossa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Adheesio ja koheesio edesauttavat veden kulkeutumista johtosolukossa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/br#top" title="BI2_bakteerirakenne_kaikki_jsalomaa_eoppi_1440_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/br:file/thumbnail/5d5e9f0595aa61288f91b9844d13a9e0dcc04e54/BI2_bakteerirakenne_kaikki_jsalomaa_eoppi_1440_peda.png" alt="" title="Bakteerisolun rakenne." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Bakteerisolun rakenne.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/soluja#top" title="BI2_shutterstock_78675937_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/soluja:file/thumbnail/526496358d4dec62be09b407e9db823dc9c07a9a/BI2_shutterstock_78675937_peda.jpg" alt="" title="Bakteerisolut ovat rakenteellisesti yksinkertaisempia kuin aitotumaisten solut. Niillä ei esimerkiksi ole kalvopäällysteisiä soluelimiä. Kuvan bakteerilta voidaan erottaa solukalvo sekä värekarvoja." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Bakteerisolut ovat rakenteellisesti yksinkertaisempia kuin aitotumaisten solut. Niillä ei esimerkiksi ole kalvopäällysteisiä soluelimiä. Kuvan bakteerilta voidaan erottaa solukalvo sekä värekarvoja.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/el%C3%A4inkudoksia#top" title="BI2_elainkudoksia_shutterstock_75043315.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/el%C3%A4inkudoksia:file/thumbnail/76d03377e09ead441b170d8ca5097ddf912c6e0e/BI2_elainkudoksia_shutterstock_75043315.png" alt="" title="Eläinkudoksia" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Eläinkudoksia</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/eptiteeli#top" title="BI2_shutterstock_96824779_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/eptiteeli:file/thumbnail/69e811969210072fbfdc5559ec7a9fa54fbc94e4/BI2_shutterstock_96824779_peda.jpg" alt="" title="Epiteelikudosta löytyy esimerkiksi ihosta, rauhasista sekä suolen ja verisuonten sisäpinnalta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Epiteelikudosta löytyy esimerkiksi ihosta, rauhasista sekä suolen ja verisuonten sisäpinnalta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/hermosolu2#top" title="BI2_hermosolu_shutterstock_85299232_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/hermosolu2:file/thumbnail/ef25fb98ab53424a5dc1f15bcf92c3be2ec8e6f0/BI2_hermosolu_shutterstock_85299232_peda.jpg" alt="" title="Hermokudoksen tehtävänä on vastata elimistön viestinnästä ja koordinoinnista. Siihen kuuluvat varsinaiset hermosolut eli neuronit (kuvassa punainen) ja hermotukisolut eli gliasolut (kuvassa sininen)." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Hermokudoksen tehtävänä on vastata elimistön viestinnästä ja koordinoinnista. Siihen kuuluvat varsinaiset hermosolut eli neuronit (kuvassa punainen) ja hermotukisolut eli gliasolut (kuvassa sininen).</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/mammuttipet%C3%A4j%C3%A4#top" title="BI2_shutterstock_58928107_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/mammuttipet%C3%A4j%C3%A4:file/thumbnail/70ed5aae3903ae4f8886599d818b442f4c94f05a/BI2_shutterstock_58928107_peda.jpg" alt="" title="Jopa sata metriä korkeat mammuttipetäjät nostavat lehtiinsä veden haihdutusimun avulla." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Jopa sata metriä korkeat mammuttipetäjät nostavat lehtiinsä veden haihdutusimun avulla.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/juuri#top" title="BI2_shutterstock_100132139_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/juuri:file/thumbnail/7d01cb57cb702c7962da7be176e260429ed3f911/BI2_shutterstock_100132139_peda.jpg" alt="" title="Kasvien juuret ottavat maaperästä veden lisäksi ravinteita." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kasvien juuret ottavat maaperästä veden lisäksi ravinteita.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/johtosolukko#top" title="BI2_shutterstock_109719047_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/johtosolukko:file/thumbnail/4f103fcb1f1c570306cf469986ebf49cd9d1d2ba/BI2_shutterstock_109719047_peda.jpg" alt="" title="Kasvin johtosolukon puuosassa vesi ja ravinteet kulkevat juurista lehtien käyttöön." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kasvin johtosolukon puuosassa vesi ja ravinteet kulkevat juurista lehtien käyttöön.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/kudos#top" title="BI2_kudos_shutterstock_11956174_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/kudos:file/thumbnail/cf79ee08cb343010f943540a68d193c56a05d7da/BI2_kudos_shutterstock_11956174_peda.jpg" alt="" title="Kasvin pintasolukon tehtävänä on eristää kasvi ympäristöstä ja suojata kasvia. Lisäksi se huolehtii kaasujen vaihdosta ja säätelee veden haihtumista." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kasvin pintasolukon tehtävänä on eristää kasvi ympäristöstä ja suojata kasvia. Lisäksi se huolehtii kaasujen vaihdosta ja säätelee veden haihtumista.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/kanto#top" title="kanto_jmutanen_eoppi_1566_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/kanto:file/thumbnail/1eb8240cab177593e86f9bb2fae10fb8ec282cb1/kanto_jmutanen_eoppi_1566_peda.jpg" alt="" title="Kasvin tuki- ja vahvikesolukko on vahvaa ja se tukee kasvia ja estää joitain osia mekaaniselta vauriolta. Ydinpuun lisäksi myös monissa siemenissä ja hedelmissä on tuki- ja vahvikesolukkoa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kasvin tuki- ja vahvikesolukko on vahvaa ja se tukee kasvia ja estää joitain osia mekaaniselta vauriolta. Ydinpuun lisäksi myös monissa siemenissä ja hedelmissä on tuki- ja vahvikesolukkoa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/kasvisolukko#top" title="BI2_viherhiukkanen_shutterstock_86435191_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/kasvisolukko:file/thumbnail/74a7f59bf9c4a5e4d16aad3c3f16b40b5011ef90/BI2_viherhiukkanen_shutterstock_86435191_peda.jpg" alt="" title="Kasvin yhteyttävän perus- eli tylppysolukon solut ovat tasalevyisiä ja sisältävät runsaasti viherhiukkasia." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kasvin yhteyttävän perus- eli tylppysolukon solut ovat tasalevyisiä ja sisältävät runsaasti viherhiukkasia.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/laventeli#top" title="BI2_shutterstock_110368796_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/laventeli:file/thumbnail/f88cc78c8fbbc5e355fdba8eef22332bdec614d1/BI2_shutterstock_110368796_peda.jpg" alt="" title="Laventelin tuottama voimakashajuinen laventeliöljy karkottaa tuholaishyönteisiä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Laventelin tuottama voimakashajuinen laventeliöljy karkottaa tuholaishyönteisiä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/lehti#top" title="kasvi_lehti_shutterstock_11723914_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/lehti:file/thumbnail/c13951e9e4fab0e94ad1ca0959ca8c9acd742daf/kasvi_lehti_shutterstock_11723914_peda.jpg" alt="" title="Lehden pinnalla näkyvä pisarointi ei ole kastetta, vaan havainnollinen esimerkki juuripaineen vaikutuksesta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Lehden pinnalla näkyvä pisarointi ei ole kastetta, vaan havainnollinen esimerkki juuripaineen vaikutuksesta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/neuroni#top" title="BI2_neuroni_shutterstock_109416893.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/neuroni:file/thumbnail/15b43d0f32899317e05fd013c476ccabe6bb2b22/BI2_neuroni_shutterstock_109416893.png" alt="" title="Neuronissa on tuojahaarakkeita eli dendriittejä ja viejähaarake eli aksoni. Sähköinen signaali kulkee dendriiteistä aksoniin. Aksonin päässä on synapseja, joissa sähköinen signaali muuttuu kemialliseen muotoon." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Neuronissa on tuojahaarakkeita eli dendriittejä ja viejähaarake eli aksoni. Sähköinen signaali kulkee dendriiteistä aksoniin. Aksonin päässä on synapseja, joissa sähköinen signaali muuttuu kemialliseen muotoon.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/jakautuminen#top" title="BI2_jakautuminen_shutterstock_67730830_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/jakautuminen:file/thumbnail/b0034b5c948c838e4417732e7603e52604c8ae0f/BI2_jakautuminen_shutterstock_67730830_peda.jpg" alt="" title="Nopeasti jakautuvaa kasvin juurisolukkoa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Nopeasti jakautuvaa kasvin juurisolukkoa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/lihaskudos#top" title="BI2_lihaskudos__shutterstock_116410819.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/lihaskudos:file/thumbnail/16d3f5c8723d9eb8a9cf85c73866e827e268c01d/BI2_lihaskudos__shutterstock_116410819.png" alt="" title="Poikkijuovaisessa luustolihaksessa solut ovat monitumaisia. Niissä on runsaasti lihassäikeitä, jonka perusyksikkö on sarkomeeri. Sarkomeeri koostuu esimerkiksi aktiini- ja myosiinimolekyyleistä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Poikkijuovaisessa luustolihaksessa solut ovat monitumaisia. Niissä on runsaasti lihassäikeitä, jonka perusyksikkö on sarkomeeri. Sarkomeeri koostuu esimerkiksi aktiini- ja myosiinimolekyyleistä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/pl#top" title="BI2_poikkijuovainen_lihaskudos_shutterstock_95890468_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/pl:file/thumbnail/60d93a4ef459217732ab86c0a73e459973ecb7ef/BI2_poikkijuovainen_lihaskudos_shutterstock_95890468_peda.jpg" alt="" title="Poikkijuovaisessa luustolihaksessa solut ovat monitumaisia. Niissä on runsaasti lihassäikeitä, jonka perusyksikkö on sarkomeeri. Sarkomeeri koostuu esimerkiksi aktiini- ja myosiinimolekyyleistä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Poikkijuovaisessa luustolihaksessa solut ovat monitumaisia. Niissä on runsaasti lihassäikeitä, jonka perusyksikkö on sarkomeeri. Sarkomeeri koostuu esimerkiksi aktiini- ja myosiinimolekyyleistä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/pr#top" title="BI2_putkilokasvin_rakenne_shutterstock_105989807.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/pr:file/thumbnail/4aabc120a1f9a10465440507ef8d1e4d5d85c931/BI2_putkilokasvin_rakenne_shutterstock_105989807.png" alt="" title="Putkilokasvin rakenne jaetaan juureen ja versoon, joka jaetaan varteen ja lehtiin. Esimerkiksi kukka on erikoistunut lehtirakenne. Osa kasvin soluista on erikoistunut yhteyttämiseen, osa aineiden kuljettamiseen ja osa lisääntymiseen tai ravinteiden ottoon." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Putkilokasvin rakenne jaetaan juureen ja versoon, joka jaetaan varteen ja lehtiin. Esimerkiksi kukka on erikoistunut lehtirakenne. Osa kasvin soluista on erikoistunut yhteyttämiseen, osa aineiden kuljettamiseen ja osa lisääntymiseen tai ravinteiden ottoon.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/sienijuuri#top" title="BI2_sienijuuri_olli_seppala_eoppi_1527.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/sienijuuri:file/thumbnail/649ce6690c5bfa3b28e7f4feddfa300570581fa5/BI2_sienijuuri_olli_seppala_eoppi_1527.png" alt="" title="Sienijuuren eli mykoritsan rakenne. Sienirihmasto (violetti) tunkeutuu kasvin juuren solujen väleihin ja joskus myös solujen sisään. Sieni antaa kasville vettä ja ravinteita, kasvi sienelle yhteyttämistuotteita, kuten sokeria." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Sienijuuren eli mykoritsan rakenne. Sienirihmasto (violetti) tunkeutuu kasvin juuren solujen väleihin ja joskus myös solujen sisään. Sieni antaa kasville vettä ja ravinteita, kasvi sienelle yhteyttämistuotteita, kuten sokeria.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/suolen-kodoksia#top" title="BI2_suolenkudoksia_shutterstock_45765172_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/suolen-kodoksia:file/thumbnail/a0bdc7a91b7afad1592177c2ecaeb242793375c9/BI2_suolenkudoksia_shutterstock_45765172_peda.png" alt="" title="Suolen kudokset." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Suolen kudokset.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/verisolut#top" title="BI2_verisolut_shutterstock_113312887_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/verisolut:file/thumbnail/e47e3b0fc47cd8bc922893fd35312b8a1cf2d63b/BI2_verisolut_shutterstock_113312887_peda.jpg" alt="" title="Verisolut ovat side- ja tukikudosta. Punasolut (yläpuolella) kuljettavat happea keuhkoista elimiin. Valkosolut (alapuolella) vastaavat elimistön immuunipuolustuksesta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Verisolut ovat side- ja tukikudosta. Punasolut (yläpuolella) kuljettavat happea keuhkoista elimiin. Valkosolut (alapuolella) vastaavat elimistön immuunipuolustuksesta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/haihtumisimu#top" title="BI2_haihtumisimu_shutterstock_59613712_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/haihtumisimu:file/thumbnail/179682726957ecc8eb77c739cad9d593a817ce18/BI2_haihtumisimu_shutterstock_59613712_peda.jpg" alt="" title="Vesi kulkee kasvin johtosolukosta juurista versoon pääasiassa haihtumisimun vaikutuksesta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Vesi kulkee kasvin johtosolukosta juurista versoon pääasiassa haihtumisimun vaikutuksesta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/hermosolu#top" title="BI2_hermosolu_shutterstock_8865610_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/hermosolu:file/thumbnail/83ed3d76c999358753c83b6402da7eea13a7de9b/BI2_hermosolu_shutterstock_8865610_peda.jpg" alt="" title="Värjättyä hermokudosta. Hermosolujen solukeskukset ovat värjäytyneet sinisiksi." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Värjättyä hermokudosta. Hermosolujen solukeskukset ovat värjäytyneet sinisiksi.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/epiteeli#top" title="BI2_epiteelisolukko_shutterstock_112824991_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/epiteeli:file/thumbnail/54bc16c3e5afabdefc9b858594f75d5e839100fd/BI2_epiteelisolukko_shutterstock_112824991_peda.jpg" alt="" title="Värjättyä kerrostunutta epiteelikudosta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Värjättyä kerrostunutta epiteelikudosta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/putkisoluja#top" title="BI2_shutterstock_86435167_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku3/mediamappi/kuvat/putkisoluja:file/thumbnail/3f52a16c9afc4b4727aa8c879a684f45fe30b8af/BI2_shutterstock_86435167_peda.jpg" alt="" title="Yksisirkkaisen kasvin varressa johtojänteet ovat hajallaan." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Yksisirkkaisen kasvin varressa johtojänteet ovat hajallaan.</dd> </dl> 2014-08-06T13:06:55+03:00