Oikeusjärjestelmämme ongelmia

Suomi muka oikeusvaltio?

2026-01-09T09:57:07+02:00

Kirkkonummen kunnan vuokrataloyhtiö teetti kuolinpesätyhjennyksen väärään asuntoon – perheen kaikki tavarat murskattiin Vuokrataloyhtiön toimitusjohtajan mukaan tarkoitus oli tyhjentää menehtyneen asukkaan asunto, eikä väärän osoitteen saanut yritys tarkistanut kohdetta kuvista. (Yle 22.4.26)

Vakuutusyhtiö jätti oleellisen videon pois todisteista – Fennian ja Sofia Tuomen tapaus huolestuttaa oikeusoppineita Rikosoikeuden professoreiden mielestä tapauksen esitutkinnassa ja oikeusprosessissa on piirteitä, jotka ovat hyvin harvinaisia Suomessa. (Yle 6.4.26)

Oikeudelta merkittävä ennakkopäätös: kouvolalainen pariskunta hävisi riidan sähkön hinnasta energiayhtiölle Kymenlaakson käräjäoikeuden mukaan hinnan alennus ainoastaan sähkön markkinahinnan laskemisen perusteella olisi hinnoitteluvapauden periaatteen vastaista (Yle 25.3.26)

Vakuutusetsivät seurasivat Sofia Tuomea salaa – nyt oikeus totesi hänet syyttömäksi Kanta-Hämeen käräjäoikeus on todennut Sofia Tuomen syyttömäksi törkeään petokseen. Vakuutusyhtiö Fennia on syyttänyt Tuomea vakavan sairauden teeskentelystä. (Yle MOT 20.3.26)

Yksi ihminen teki lähes 100 valitusta opettajavalinnoista – oikeus jätti tutkimatta niistä kymmeniä (Yle 12.3.26)

Uusi ilmiö pesiytyi käräjille, ja se voi tulla kalliiksi: tällaista on oikeussalien tekoälytauhka (Yle 12.3.26)

Oikeuspalveluvirasto sulkemassa yli sata toimipaikkaa ympäri Suomen – lue tästä koko lista (Yle 12.3.26)

Asianajajat eivät halua hoitaa oikeusapujuttuja, joissa tuntitaksa on 120 euroa ja asiakas usein pienituloinen (Yle 6.7.25)

Pekka Viljanen: ”Eräät tuomioistuimet ovat korruptiontorjunnan heikoin lenkki” (Iltalehti 14.12.22)

Meidät jätettiin yksin: Uutuuskirja paljastaa, kuinka yhteiskunta jättää henkirikoksen uhrit yksin. Kun järjestelmä pettää, ammottavia aukkoja paikkaavat läheiset ja tuntemattomat. (Yle 9.3.26)

Iltalehti 3.2.26: Koulutytön raiskaaja pakoili oikeutta 19 vuotta – Sai palkinnoksi lievemmän rangaistuksen

STT 15/16.8.12: Paljuselleistä eroon vasta vuonna 2017.

Paljuselleistä eroon vasta vuonna 2017
15.8.2012 18:17 16
STT
Mikko Stig / Lehtikuva
Paljuselli Hämeenlinnan vankilassa marraskuussa 2010.
Paljuselli Hämeenlinnan vankilassa marraskuussa 2010.

Suomen vankiloiden häpeätahrasta eli reilusta kahdesta sadasta paljusellistä ollaan pääsemässä eroon viimeistään vuonna 2017. Näin lupaa oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola.

Paljusellejä on vielä Mikkelissä 26, Helsingissä 73 ja Hämeenlinnassa 123. Paljuselleissä vangit joutuvat tekemään tarpeensa ämpäreihin eli paljuihin.

Valtiovarainministeriö leikkasi omassa ehdotuksessaan paljusellien poistamisesta liki 600 000 euroa verrattuna oikeusministeriön esitykseen. Tiina Astola tarkentaa kuitenkin, että ministeriö itse asiassa luopui rahan pyytämisestä itse. Syynä on se, että vankiloiden remontit alkavat valmistua vasta vuonna 2014, eikä vuonna 2013 kuten alun perin oli tarkoitus. Viivytyksen vuoksi varoja ei tarvita vielä tulevana vuonna.

"Remontoitavat tilat ovat Senaattikiinteistöjen. Alamme maksaa heille lisävuokraa, kun korjatut tilat ovat valmiit", Astola selittää.

Ensimmäisenä paljuselleistä ollaan pääsemässä eroon Mikkelissä. Helsingissä paljusellit on poistettu käytöstä, ja niitä ollaan myös alkamassa remontoida pian. Sekä Mikkelin että Helsingin vankiloiden remonttien on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Hämeenlinnassa sellien remonteista valmistuu osa vuonna 2016.

"Loput saadaan kuntoon varmasti viimeistään vuonna 2017", Astola sanoo.

Hämeenlinnassa sijaitsee naisvankila, mutta vankeina on myös miehiä. Paljusellejä on molemmilla puolilla. Äiti-lapsi-osastolla sen sijaan ei Astolan mukaan paljusellejä enää ole.

Euroopan kidutuksen vastainen komitea on huomauttanut Suomea epäinhimillisistä oloista jo useaan otteeseen. Komitean mukaan vankien on päästävä vessaan vuorokauden ajasta riippumatta. Astola vakuuttaa, että näin nykyään myös tapahtuu, jos vanki sitä pyytää.

STT kertoi vielä viime keväänä, että vapautuneiden vankien mukaan vessaan pääseminen riippui joissakin tapauksissa siitä, kuka vartijoista oli työvuorossa.

Vielä reilu viisi vuotta sitten Suomessa oli reilut 700 paljuselliä. Muissa Pohjoismaissa paljusellejä ei ole. Rikosseuraamuslaitoksen tietojen mukaan paljusellejä löytyy lähinnä Itä- ja Etelä-Euroopasta.

HS.fi 4.4.2012: Vankiloiden paljusellien poistoon luvattiin tarvittavat rahat

http://www.hs.fi/kotimaa/a1305592894787, haettu 6.9.2013.

Ilta-Sanomat 15.3.18: Hämeenlinna saa uuden naisvankilan – vessattomat paljusellit jäävät historiaan

Arkkipiispa Leo peitteli avustusrahoja, jotta niitä ei tarvitsisi palauttaa, sanoo syyttäjä – vaatii ehdollista vankeutta (Yle 19.1.26)

Hyvinvointialueiden puheenjohtajien palkkioissa jopa 88 000 euron ero – professori: Ei minkäänlaista logiikkaa (Yle 15.1.26)

Q-park= Aimo Park. Kokemuksia omassa taloyhtiössä? (Vauva 22.10.19)

Poliisillekin tuli huono olo thaipoimijoiden majoitustiloissa: ”Ne olivat todella homeessa” (Yle 14.1.26)

Espoon Tapiolan siltaonnettomuuden uhrille Alexandr Emeltchenkolle, 18, jäi pysyvät vammat ja särkyneet unelmat (Yle 9.1.26)

Katariina Sipilä pysäköi autonsa alle tunniksi parkkihalliin – maksettavaa kertyikin yli 400 euroa: ”Olin vähän shokissa” (Yle 9.1.26)

Fair Trials Finland ry: Suomi ei ole oikeusvaltio (haettu 9.1.26)

HS 27.7.18: ”Pohjoismaiden mustana lampaana” pidetyn Suomen tuomiot Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kääntyivät laskuun – vielä 2000-luvun alussa langettavia tuli roimasti enemmän

Yle 31.10.25: Nyt puhuu mies, joka ei hyväksynyt naisia Suomalaisen klubin jäseneksi

Yle 3.11.25: Jenni joutui yllättäen elämään vieraan miehen kanssa tyttöjen soluasunnossa Tampereella: ”Välttelin yhteisiä tiloja”

MTV uutiset 3.11.25: Keski-Suomen hyvinvointijohtajalle suuri erokorvaus

Yle 4.11.25: Puolison kantelu paljasti vakavia epäkohtia – hyvinvointialue sai ankaran huomautuksen

Yle 4.11.25: Kansalaisaloite henkirikosten uhrien omaisten puolesta etenee eduskuntaan – murhatun tytön täti: ”Valopilkku pimeässä”

Naisten linja 27.8.25: Suomi on EU:n väkivaltaisin maa naisille

Yle 4.11.25: Erika Englundin iäkäs äiti joutui ulosottoon, kun perintätoimistolta tuli kasa hyvinvointialueen laskuja

Yle 5.11.25: Varha hyvittää 18 miljoonan euron laskutuskaaosta – asiakkaille palautetaan yhteensä 2 000 euroa

Yle 5.11.25: Yhden miehen valituskierre uhkaa satoja uusia työpaikkoja Tampereella – myös Akun Tehtaan muutto on jäissä

Iltalehti 8.11.25: Orpon hallituksen hanke näyttää sudelta – Tästä syystä ”ohituskaista” ei toimi Hyppyvalituksen piti tuoda riidat nopeammin korkeimman oikeuden ratkaistavaksi, mutta puolessa vuodessa yksikään tapaus ei ole hypännyt hovioikeuden ohi

Yle 9.11.25: "Sitten piti riisua myös housut" - Millan sydämen tutkimus muuttui pitkäksi taisteluksi lääkäriä vastaan

Yle 15.11.25: Yle selvitti, kuinka usein perintäyhtiöt rikkovat lakia ja sääntöjä – seuraukset ovat kevyitä

Yle 21.7.24: Helsingissä tästä saa pysäköintivirhemaksun, mutta Kotkassa ei – ”Tässä ei ole mitään järkeä”, sanoo Autoliitto

Kuljettaja.fi 4.6.24: Väärin pysäköidyistä autoista ilmoitetaan yhä enemmän

MTV uutiset 28.4.23: Viranomainen puuttui ParkkiPaten "kiellettyyn" käytäntöön

Ilta-Sanomat 2.5.25: Asko voitti pitkän taistelun parkkifirmaa vastaan – lataa suorat sanat tylystä lopusta: ”Ketuttaa”

Ilta-Sanomat 22.4.25: Kotipihaansa pysäköinyt Sini ei voinut arvata, mikä yllätys tuulilasissa odotti: ”Härskiksi on mennyt”

MTV uutiset 16.1.20: Uskomatonta, mutta totta! Lappuliisat tulkitsevat samaa lakia täysin eri tavoin: "Autoilijan oikeusturvan kannalta kestämätöntä"

Yle 28.2.25: Yksi autoilija muutti tunnetun pysäköintisäännön koko Suomessa – nyt tästä parkkeerauksesta ei saa sakottaa

Yle 12.12.25: Rekrytoija kysyi, tuleeko saamelaisuudesta ongelma

Yle 15.12.25: Rikoksen uhri voi joutua Suomessa tilanteeseen, jossa poliisi ei saa auttaa – tästä on kyse

Tekniikan Maailma 27.12.25: Myyjän teettämä Bemarin umpion korjaus meni pieleen, hintalappu 2 458 euroa – Lautakunta päätti, kuka maksaa

Yle 28.12.25: Oikeuskansleri: Toivottavasti opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi omaa toimintaansa virkanimityksissä

Suomiko oikeusvaltio?

2024-09-25T13:04:50+03:00

Onko suomi oikeusvaltio?

Suomi on oikeusvaltio, ainakin maailman
mittakaavassa verrattuna.

Tämä tarkoittaa, että Suomen valtio on
järjestetty oikeussäännösten mukaisesti.

Toisaalta yhteiskunnassamme esiintyy
korruptiota, kuten hyväveliverkostoja ja
ns. "maan tapaa".

Sekä viranomaisten että kansalaisten on noudatettava
lakeja.

Kuitenkin julkisuudessa paljastuu viranomaisten
virkavirheitä, vika-aseman väärinkäyttöä ym.
korruptiota.

Esimerkkinä esim. korkeimpien turvallisuus-
viranomaisten tietovuodot, lahjontatapukset,
virkarikokset:

Esim. poliisijohto, puolustusvoimain
johto, suojelupoliisi, ministeriöiden kansliapäälliköt

Oikeusvaltioperiaate on keskeinen osa
Suomen valtiosääntöä ja perustuslakia.

Laillisuudelle on periaatteessa ollut Suomessa
pitkä historia Ruotsin vallan ajoista lähtien.

Suomen historiassa on kuitenkin esimerkkejä
laillisuuden rikkomisesta.

Esim. punavankien kohtelu, Lapuan liike,
UKK:n ylivalta, suomettuminen, totaalikieltäytyjien
kohtelu.

Suomessa oikeusvaltioperiaate tarkoittaa että:

Lait säädetään demokraattisesti
valitun eduskunnan toimesta.

Kuitenkin säädöstulva johtanut huolimattomasti
tehtyihin lakeihin.

Riippumattomat tuomioistuimet soveltavat
lakeja yksittäistapauksiin.

Tuomareiden pääätökset ovat kuitenkin
herättäneet ihmettelyä ja paheksuntaa ajoittain.

Esim. lievät rangaistukset talousrikollisille tai
seksuaalirikollisille.

Kansalaisten perusoikeudet ja ihmisoikeudet
ovat turvattuja perustuslaissa.

Nykyinen (2024) Kokoomuksen ja perussuomalaisten
johtama hallitus (Orpo & Purra) rikkoo
perus- ja ihmisoikeuksia, koska hallitus heikentää
sosiaaliturvaa ja palkansaajien oikeuksia liian
voimakkaasti.

Perusoikeuksien toteutuminen

Suomessa perusoikeudet eivät toteudu täydellisesti.

Useimmat suomalaiset kokevat, että perusoikeudet
ja vapaudet toteutuvat ainakin riittävästi.

Mutta tyytymättömien määrä on lisääntynyt
varsinkin 2020-luvulla.

Kokoontumisvapaus ja sananvapaus ovat hyvin
turvattuja.

Kuitenkin on joitakin alueita, joissa perusoikeuksien
toteutumisessa on haasteita.

Esimerkiksi palvelujen saatavuus vaihtelee kunnittain.

Se johtaa alueelliseen epätasa-arvoon.

Joissakin tapauksissa perusoikeuksien toteutuminen
voi olla sattumanvaraista riippuen, missä kunnassa asuu.

Sosiaaliturva ja terveydenhoidon palvelut ovat
vaikeutuneet huomattavasti.

SOTE-uudistus (hyvinvointialueet) on epäonnistunut.

Esimerkki: oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon?

Suomessa jokaisella pysyvästi asuvalla henkilöllä
on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon
ilman syrjintää.

Tämä oikeus kattaa sekä julkisen että yksityisen
terveydenhuollon palvelut.

Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä
on kunnioitettava.

Potilasasiamiehellä ei ole oikeudellista tuomiovaltaa
puolustaa potilaiden oikeuksia.

Hoitovirheet ovat lisääntyneet merkittävästi.

Potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja
kulttuuri on huomioitava mahdollisuuksien
mukaan.

Hyvinvointialueet hoitavat julkisen terveyden-
hoidon.

Yksityinen terveydenhoito hyvätuloisille.

Terveydenhoidon epätasa-arvon kasvaminen.

Hoitajapula, lääkäripula.

Palvelujen saatavuus vaihtelee alueittain.

Kuitenkin perusperiaatteena että jokainen saa
tarvitsemansa hoidon terveydentilansa edellyttämällä
tavalla.

Todellisuudessa tämä ei toteudu.

Totaalikieltäytyminen Suomessa (otteita Wikipedia-artikkelista)

2024-09-19T11:58:12+03:00

Päivitetty: To 19.9.2024

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi,
koska sen sisältö on osin vanhentunut.

Tarkennus: Poikkeuslaki kumoutui 1.4.2019

Totaalikieltäytyminen tarkoittaa, että asevelvollinen
kieltäytyy suorittamasta sekä varusmies- että siviilipalvelusta.

Totaalikieltäytymisestä on yleensä tuomittu Suomessa enintään
173 vuorokaudeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Rikosnimike ja vankeusrangaistus

Valvontarangaistukseen kuuluva jalkapanta

Totaalikieltäytyjät, jotka kieltäytyvät suoraan varusmiespalveluksesta,
tuomitaan rikosnimikkeellä asevelvollisuudesta kieltäytyminen, kun
siviilipalvelukseen hakeneet ja siitä kieltäytyvät tuomitaan siviilipalveluksesta
kieltäytymisestä.

Ehdottoman vankeusrangaistuksen pituus on kummassakin tapauksessa sama:
puolet jäljellä olevasta siviilipalvelusajaksi muutetusta palvelusajasta.

Totaalikieltäytymisestä langetetun vankeusrangaistuksen kokonaan suorittaminen
merkitsee käytännössä myös siviilipalveluksen suorittamista, sillä totaalikieltäytyjä
vapautetaan vapautumisen yhteydessä asepalveluksesta rauhan aikana.

Totaalikieltäytymisestä ei seuraa rikosrekisterimerkintää siviilipalveluksen ja siitä
kieltäytymisen vakaumuksellisen luonteen vuoksi.

Aseistakieltäytyjäliiton mukaan sen sijaan Supo saattaa tehdä siitä merkinnän
omiin rekistereihinsä, josta saattaa olla haittaa hakiessa työpaikkaa, jossa
vaaditaan turvallisuusselvitys.

Muista vankeusrangaistuksista poiketen totaalikieltäytymisestä langetettu
vankeusrangaistus kärsitään päivästä päivään, eli yleinen ensikertalaista koskeva
1/2-sääntö ei päde.

Myöskään muut vankila-aikaa lyhentävät poikkeussäännöt eivät ole voimassa.

Vankeusrangaistus mahdollista muuttaa ehdonalaiseksi rangaistusajan loppupäässä,
olloin tuomittu kärsii ehdonalaisen Siviilipalveluskeskuksessa.

Toisinaan totaalikieltäytyjiä on myös armahdettu.

Totaalikieltäytyjät sijoitetaan yleensä avovankilaan, josta käsin työnteko
ja opiskelu helpommin järjestettävissä.

2011 lähtien myös mahdollista totaalikieltäytyjien tuomitseminen
valvontarangaistukseen,eli elektronisesti valvottuun kotiarestiin.

Vapauttaminen syrjinnän perusteella

Aiemmin totaalikieltäytyjille määrättiin vankeusrangaistuksia,
mutta vuonna 2018 heitä alettiin vapauttaa syytteistä.

2018 Helsingin hovioikeus hylkäsi 1. kertaa totaalikieltäytyjän
syytteen.

Hovioikeus katsoi, että totaalikieltäytymisestä tuomitseminen
on perustuslain mukaan syrjivää kohtelua verrattuna Jehovan
todistajien vapauttamiseen asevelvollisuudesta.

Tämän jälkeen totaalikieltäytyjien määrä kasvoi voimakkaasti
ja tuomioistuimet vapauttivat heistä useita.

Eduskunta kumosi Jehovan todistajien erivapauden.

Kumoaminen astui voimaan 1.4.2019.

Sen jälkeen totaalikieltäytyjät on jälleen tuomittu vankeuteen
vakaumuksesta riippumatta.

Oikeudellinen oravanpyörä

Kuitenkin jos totaalikieltäytyjä ei saa vankeustuomiota,
lain mukaan hänet on määrättävä uudelleen palvelukseen.

Silloin hän joko suorittaa siviilipalveluksen tai kieltäytyy
palveluksesta uudestaan.

Uudesta kieltäytymisestä seuraa toinen rikosilmoitus.

Kun Jehovan todistajia suosinut laki kumottiin, rangaistuksesta
vapautetut totaalikieltäytyjät joutuivat uusimaan kieltäytymisensä.

Syyttäjät katsoivat, että toinen kieltäytyminen oli uusi rikos,
josta tulisi rangaista oikeudessa

Käräjäoikeus oli asiasta samaa mieltä.

Käräjillä tuomittu ainakin 19 sellaista totaalikieltäytyjää, jotka oli jo
kertaalleen vapautettu syytteestä.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan ketään ei saa syyttää tai
rangaista kahdesti samassa asiassa (ne bis in idem).

Tällä perusteella totaalikieltäytyjät valittivat tuomioistaan hovioikeuteen.

Hovioikeus asettui totaalikieltäytyjien kannalle ja kumosi kolmen
totaalikieltäytyjän uudet tuomiot.

Vapauttavasta tuomiosta huolimatta totaalikieltäytyjät saattavat saada
vielä kolmannenkin määräyksen siviilipalvelukseen.

Jos he kieltäytyvät edelleen, edessä voi olla jälleen uusi rikosprosessi,
ja sen jälkeen seuraava.

Kierre saattaa jatkua niin kauan, kunnes henkilöt täyttävät 30 vuotta
ja heidän palvelusvelvollisuutensa päättyy.

Arvostelua vankeusrangaistusta kohtaan

Aiemman siviilipalveluslain ollessa voimassa Amnesty International
piti 1999 lähtien suomalaisia totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina ja
vaati heidän vapauttamistaan.

Järjestö pitää myös uutta, 2008 voimaan tullutta siviilipalveluslakia
rangaistuksenluontoisena ja syrjivänä, ja siten siviilipalveluksesta
kieltäytyviä mielipidevankeina.

YK:n ihmisoikeuskomitea on toistuvasti kritisoinut Suomen
siviilipalveluksen kestoa suhteessa asepalvelukseen.

Erityisesti se "suosittelee, että Suomi takaa Jehovan todistajille
annetun erivapauden asevelvollisuudesta myös muille
aseistakieltäytyjien ryhmille."

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu antoi huomautuksen
seurantaraportissaan 2006 arvostellen Suomen aseistakieltäytymis-
lainsäädäntöä.

Hän kiinnitti huomiota seikkaan, että edellisen raportin (2001) jälkeen
edistystä ei ole tapahtunut.

Ihmisoikeudet Suomessa

2024-09-19T10:40:40+03:00

Lähde: Wikipedia (kooste artikkelista "Ihmisoikeudet Suomessa")
sekä lisäyksiä

Arvostelu

YK:n mukaan Suomen ihmisoikeustilanteessa edelleen
parannettavaa.

Ihmisoikeusneuvosto kehottaa Suomea tehostamaan syrjinnän
vastaisia toimia.

Erityisesti etnisten ja seksuaalisten vähemmistöjen asemasta
(tarkastelu mm. 2008)

Suomi ei ole hyväksynyt Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
alkuperäiskansojen aseman yleissopimusta.

14–17-vuotiaiden avioliitot olivat luvanvaraisesti sallittuja

Kesäkuusta 2019 lähtien alle 18-vuotiaat eivät voi mennä
avioliittoon edes poikkeusluvalla.

Kuitenkin alaikäisten muissa maissa solmimat avioliitot ovat
voimassa myös Suomessa.

Aiemminkaan alaikäisenä naimisiin ei yleensä ollut laillista,
mutta oikeusministeriö sai antaa poikkeusluvan.

Unicef piti kirjallista hakukäytäntöä YK:n lasten oikeuksien
vastaisena.

Vuosina 1995–2014 avioituneista alaikäisistä 76 % tyttöjä.

Syiksi lapsiavioliittoihin kelpasivat raskaus taikka uskonnollinen
tai kulttuurinen syy.

Poikkeuslupien lopettamista olivat vaatineet Suomen
lapsiasiavaltuutettu, oikeusministeri Antti Häkkänen,
Suomen Unicef, Ihmisoikeusliitto ja Naisjärjestöjen keskusliitto.

Maailman terveysjärjestön kannanotto: "lapsiavioliitto loukkaa
tyttöjen ihmisoikeuksia ja estää usein koulutukseen pääsyn ja
oppimisen, altistaa raskauksille ja äitiyteen sekä lisää riskiä
lähisuhdeväkivaltaan".

Alaikäisten syrjintä lastensuojelujärjestelmässä

Lastensuojelujärjestelmä sisältää epäkohtia ja vakavia
oikeusturvaongelmia.

2013 sijoitettiin kiireellisesti 4 202 lasta, määrä kasvoi 6,6% 2012.

Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on kasvanut 2005 lähtien.

Huostassa olleiden lasten määrä 10 735 pysyi edellisen vuoden
tasolla.

Kaikkiaan kodin ulkopuolelle 2013 aikana sijoitettuna 18 022 lasta
ja nuorta.

Eduskunnan oikeusasiamies 2013: lastensuojelun ja lapsiasioiden
puutteet vakava suomalainen perus- ja ihmisoikeusongelma.

2008 lastensuojelulain kokonaisuudistus, oikeusasiamies: uudessa
laissa ei ole selvitetty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen havait-
semien ongelmien ehkäisemistä.

Alkuperäiskansaoikeuksien toteuttaminen

Suomi lupasi 2006 ratkaista saamelaisten maaoikeudet, kun
Suomi haki YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä.

Suomi on neuvoston jäsen, mutta maaoikeuksia ei ole ratkaistu.

Kiista on jatkunut 50 vuotta.

Saamelaisrekisterissä 9 300 saamelaissukuista henkilöä.

Rekisteriin pääsystä on kiistaa.

Metsähallituksen hakkuut vaarantavat saamelaisten elinkeinoa
poronhoitoa.

Toisaalta metsätyöpaikkojen pelätään vähenevän mikäli
hakkuita rajoitetaan.

Asevelvollisuudesta kieltäytyminen johtaa mielipidevankeuteen

Amnesty International: siviilipalveluksesta kieltäytyvät totaalikiel-
täytyjät mielipidevankeja, koska siviilipalveluksen rangaistuksen-
omainen pidempi palvelusaika ja syrjivyys.

2018 Helsingin hovioikeus ensimmäistä kertaa hylkäsi
"siviilipalveluksesta kieltäytynyttä" vastaan nostetun syytteen.

Oikeuden mukaan henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta
kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua, koska jehovantodistajat
on erillislailla vapautettu asevelvollisuudesta.

Päätöksen jälkeen asevelvollisuudesta kieltäytyneitä ei ole
tuomittu ja toinen asevelvollisuudesta kokonaan kieltäytynyt
on vapautettu Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa, joka
käsittelee "siviilipalveluksesta kieltäytymiset".

Internetin sensurointi ja tiedonsaantivapaus

EFFI ja kansanedustaja Jyrki Kasvi (Vihr.) ilmaisivat huolensa
pyrkimyksistä laajentaa sensuuria uusille internetin alueille.

Mm. Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotus nettipokeri-
sivustojen suodattamiseksi.

ÄKT puolestaan harkitsi oikeusjutun nostamista
The Pirate Baytä vastaan velvoittaakseen operaattoreita
estämään pääsyn sinne.

EU:n turvallisuuskomissaari Franco Frattini toistuvasti
ehdotellut EU-laajuista "terroristien", rasististen ja
väkivaltaan kiihottavien sivujen sensurointia.

Eduskuntapuolueet suhtautuneet varauksella ehdotuksiin
ja ainoastaan oikeuden päätöksellä, ei siis salaisilla listoilla,
tapahtuvat estot saaneet rajallista kannatusta.

Avustajaa tarvitsevan henkilön kaksinkertainen hinta junalla matkustaessa, kun hänellä on kehitysvamma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa junapalveluiden järjestäminen on Suomen valtion omistaman VR-Yhtymän yksinoikeus. VR:n politiikan mukaan ihminen joutuu maksamaan junassa oman lippunsa lisäksi henkilökohtaisen avustajansa matkalipun, kun hänellä on kehitysvamma, jonka vuoksi hän tarvitsee avustajan. Asiakkaan junalipun hinta nousee siis kaksinkertaiseksi kehitysvamman perusteella. Niin ei tapahdu, jos henkilöllä ei ole vammaa. VR tarjoaa henkilökohtaisen avustajan ja opaskoiran lipun liikuntavammaisille ja sokeille.[38] Junaliput ovat Suomessa kalliita, minkä tuplahinnalla on suuri vaikutus budjettiin.

Syrjinnästä tehtiin kanteluita yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiälle. Kanteluiden käsittely oli kesken syyskuussa 2016[38].

Kristillisen uskonnon ja Suomen valtion ero
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Kirkkojen ja valtion suhde Suomessa ja Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa
Kirkon ja valtion eron kannattajien mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton.[39] Suomessa on kirkon ja valtion eron kannattajien mielestä kaksi valtiokirkkoa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko (jotka itse kutsuvat itseään kansankirkoiksi), jotka tulisi muuttaa nykytilanteen vastustajien mielestä tavallisiksi yhdistyksiksi. Rahoituksensa kirkkojen tulisi hoitaa kuten muutkin yhdistykset, eikä kirkollisveron kautta. Kirkoilla ei tulisi olla julkisoikeudellista asemaa eikä mitään erioikeuksia. Tätä ajaa muun muassa Vapaa-ajattelijain liitto.[40]

Naisia vastaan tehty väkivalta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa kuoli vuosina 2000–2004 väkivaltaan keskimäärin 39 naista vuodessa, joista keskimäärin 17 parisuhdeväkivallan seurauksena. Sekä naisten väkivaltakuolemien yleensä, että parisuhdeväkivaltakuolemien trendi oli laskeva.[41] Vuonna 2010 Amnesty Internationalin Suomen johtaja Frank Johansson otti asiaan kantaa ja kehotti vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa asenteita muuttamalla. Ongelma tulisi tunnustaa ja tunnistaa, uhrien ja tekijöiden tukipalveluja tulisi laajentaa, ja lainsäädännöllä tulisi ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä aseiden saatavuutta, Johansson esitti.[42]

Seksuaalirikoslaki, joka syyllisti uhria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen rikoslain mukainen raiskauksen määritelmä uudistui vuoden 2023 alussa niin, että raiskauksen määritelmä täyttyy, jos on sukupuoliyhteydessä sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Tätä aiemmin Suomen seksuaalirikoslaki ei ollut Amnesty Internationalin mukaan kansainvälisen oikeuden mukainen. Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan raiskauksen määritelmä on, ettei uhri anna suostumusta seksiin. Suomen määritelmässä oli olennaista fyysisen väkivallan käyttö ja uhrin kyky vastustaa raiskaajaa. Esimerkiksi jos uhri ei unen tai humalan vuoksi kykene puolustautumaan, toukokuun loppuun 2011 asti[43] Suomen lain mukaan kyse ei ollut raiskauksesta vaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa oikeuskäsittely ei ole uhrin vastuulla. Amnestyn mukaan Suomen laki velvoitti uhrin päättämään, onko kyse rikoksesta. Amnestyn mukaan rikoksen tekijän rankaiseminen on valtion eikä rikoksen uhrin tehtävä. Amnesty on suositellut, että seksuaalirikoksista tehtäisiin virallisen syytteen alaisia rikoksia.[44]

Ihmiskauppa kiellettiin Suomen rikoslaissa vuonna 2004. Uhrien apujärjestelmä on toiminut vuodesta 2006. Vuoden 2009 lopussa prostituutiossa rikosnimike muuttui parituksesta ihmiskaupaksi, mikä paransi uhrien asemaa.[45]

Uskonnottomien oikeudet ja syrjintä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Uskonnottomien syrjintä Suomessa
Kaisa Virkkunen tutki pro gradu -tutkielmassaan 32 uskonnottoman nuoren kokemuksia. Virkkusen mukaan nuorten kokema uskonnottomuudesta johtuva syrjintä ja kiusaaminen oli ollut vähäistä ja rajoittunut enimmäkseen alakouluikään.[46]

Elämänkatsomustiedon opetukseen voivat osallistua ne oppilaat, jotka eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Elämänkatsomustietoa opiskelevien määrä oli vuonna 2018 7,7 prosenttia kaikista Suomen peruskoululaisista.[47] Uskontokuntiin kuulumattomia koululaisia on erään arvion mukaan kaikista oppilaista noin 10–15 prosenttia.[46]lähde?

Yliluonnollisen, kuten jumalten, pilkkaamisen kriminalisoivat lait
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1999 tuli voimaan Suomen rikoslain 17 luvun 10 § uskonrauhan rikkomisesta. Lain mukaan uskonrauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Uskonrauhan rikkomiseen syyllistyy mikäli[48] ”julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta.” Uskonnonvapauslain 2 §:n mukaisesti uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan evankelis-luterilaista tai ortodoksista kirkkoa tai rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa.[49] Vapaa-ajattelijain liitto on arvostellut rikosnimikettä tarpeettomana, koska muut lait suojelevat uskonnon harjoittamista häiritsemiseltä.[50]