https://peda.net/id/mTNFNn 2014-03-27T10:42:51+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/768880029e7 2024-11-09T10:06:02+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-3ce61812-9ff9-11ef-bb27-428e09909083"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-3ce61812-9ff9-11ef-bb27-428e09909083 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="3ce61812-9ff9-11ef-bb27-428e09909083"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://docs.google.com/presentation/d/1xfudGNb30YemXzj5_ByU8_ZlUKPnHrg1085SE2kRJmY/edit?usp=sharing" title="https://docs.google.com/presentation/d/1xfudGNb30YemXzj5_ByU8_ZlUKPnHrg1085SE2kRJmY/edit?usp=sharing (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">&quot;Keskustelun merkityksestä&quot;</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Sisältää linkin artikkeliin, jossa käsitellään lukevien aivojen hermoverkkoa + selitystä siitä</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-97f78822-9e72-11ef-aef4-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-97f78822-9e72-11ef-aef4-6e9f894da45d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="97f78822-9e72-11ef-aef4-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4/pjtk/topk2/nmmjsyl:file/download/b31f00aaf1e9eea7931c2c9b859562f856602346/portfolio_minuus.pdf" title="https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4/pjtk/topk2/nmmjsyl:file/download/b31f00aaf1e9eea7931c2c9b859562f856602346/portfolio_minuus.pdf (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">&quot;Nuoren minuuden muutos ja sen yhteys lukutaitoon&quot; (Laura 2018)</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Hieman polveileva ja jaaritteleva Erasmus-portfolioni, jossa kuitenkin ruoditaan myös kielitaidon ja kielentämisen tärkeyttä nuoren minuuden muodostumisessa. Onko relevanssia nykypäivänä? -&gt; jos kielentämisen ulkoistaa tekoälylle liian usein, niin sen harjaannuttaminen voi jäädä sivuun. Tämä edelsi lukutaidon painopistealue -työskentelyä.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-023080fa-9e72-11ef-a33c-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-023080fa-9e72-11ef-a33c-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="023080fa-9e72-11ef-a33c-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4/pjtk/topk2/lklh:file/download/8286e0dce739acbceba8d994c5d57a1277435440/painopistealuepyramidi.pdf" title="https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4/pjtk/topk2/lklh:file/download/8286e0dce739acbceba8d994c5d57a1277435440/painopistealuepyramidi.pdf (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Lähtökohtia lukutaitojen kehittämisen hankkeelle</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Yhteislyseon painopistealue (2018-19). Edelleen useat havainnot koulun arjesta pitävät paikkansa. Huom. kielitietoisuus myös mainittu!</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-a72470ea-9e71-11ef-a92e-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-a72470ea-9e71-11ef-a92e-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="a72470ea-9e71-11ef-a92e-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4/pjtk/aa:file/download/001fc18241699a5106eef84d99192243e6106911/TVT_kysymyksia.pdf" title="https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4/pjtk/aa:file/download/001fc18241699a5106eef84d99192243e6106911/TVT_kysymyksia.pdf (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">2013 digiloikkaan liittyviä kysymyksiä</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Edelleen pohdittavaa: taidot lukiokoulutuksen tuloksena + onko teknologia (nyk. AI) väline vai itseisarvo</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2024-11-09T10:06:02+02:00 https://peda.net/id/a0ba4588e41 2019-10-01T09:06:37+03:00 <a href="https://docs.google.com/presentation/d/18gxRhTI9rZiShgueY-JDihv0l6bfjzLyeUPR7Gvp7gQ/edit?usp=sharing" rel="nofollow ugc noopener">Alustus</a> 2019-10-01T09:06:37+03:00 https://peda.net/id/9e9cec1a997 2018-08-06T15:09:50+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4/pjtk/topk2/lklh#top" class="uuid-323bc120-f148-11e8-aaa1-62f3624c9a50">Lähtökohta koulun lukemisen hankkeelle</a></dt> <dd>Lähtökohta koulun lukemisen hankkeelle</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4/pjtk/topk2/nmmjsyl#top" class="uuid-07be6b38-9972-11e8-84c1-4631624c9a50">Nuoren minuuden muutos ja sen yhteys lukutaitoon</a></dt> <dd>Nuoren minuuden muutos ja sen yhteys lukutaitoon</dd> </dl> https://peda.net/id/570151da3ef 2018-08-06T15:09:13+03:00 Laura Mäkelä https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4 Ajauduin nuorten tekstejä ohjatessani osin aiemman kiinnostuksen kohteeni eli sosiaalipsykologian pariin mutta lisäksi myös uudenlaisten lähteiden äärelle. Samaan aikaan kävimme kollegoiden kanssa keskusteluja siitä, miten nykyopiskelijat ovat erilaisia aiempiin opiskelijapolviin verrattuna. Tästä syntyi arkinen ns. työskentelyteoria, jota lähdin sitten tarkemmin tutkimaan eri lähteisiin ja asiantuntijoihin nojaten. Apuna tässä olivat hankkeen opettajat, saman aineen kollegat sekä esimerkiksi psykologian ja yhteiskuntatiedon opettajat. <br/> <br/> Hankehakemuksessamme mainitaan identiteetti ja voimaantuminen. Totesimme kuitenkin alkusyksystä fokusta tarkentaessamme, että se jää työssämme mahdolliseksi osaksi, mutta ei nouse päärooliin. Nyt kuitenkin huomaan, että olemme tukeneet myös identiteettiprosessiin liittyvää työtä työtavoillamme. <br/> <br/> Koostin oppimastani portfolion, johon kuuluu merkityssuhdeanalyysi, artikkeli ja muita aiheeseen liittyviä tekstejä (paperiversioon). Aion käyttää sitä oman työni kehittämisessä ja kenties jossain muuallakin.<div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4/pjtk/ato/aso#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2018-04-13T12:30:44+03:00 https://peda.net/id/2a5c6f1 2014-08-22T08:50:04+03:00 Laura Mäkelä https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4 Omana tutkimuskohteenani on tänä vuonna tutkiva oppiminen. Ensimmäinen vaihe on siis laatia kysymyksiä, joista osa valikoituu tarkemman tutkimisen arvoisiksi. Teen kysymykset omaa työyhteisöäni (ja kenties oppiainettani, kun en muita niin tunne), ajatellen.<br/> <br/> 1. Kuinka ehtiä toteuttaa tutkivan oppimisen hankkeita jakson aikana?<br/> 2. Pitäisikö opiskelijoiden saada valita &quot;korvamerkitysti&quot; tutkivat kurssit? Jos ei, kuinka jakaa ryhmät ja tukea erityisopiskelijoita?<br/> 3. Pitäisikö tutkimuskurssien olla soveltavia vai korvata pakollisia kursseja? Jos pakollisia, kuinka oppiaineiden yhteistyöstä päätetään?<br/> 4. Miten toteuttaa <em>todella </em>yhteisöllistä tiedon rakentamista eikä liimata yhteen eri opiskelijoiden tuottamia tiedon paloja?<br/> 5. Kuinka saada opiskelijat irti tiedon toistamisen perinteestä? Entä opettajat, esim. minut?<br/> 6. Kuinka arviointi toteutetaan, kun prosessi on (kenties) lopputuotosta tärkeämpi?<br/> <br/> Jokaiseen liittyy lukuisia jatkokysymyksiä, joihin palaan. Osa kysymyksistä on samoja kuin aiemmin pohtimani tvt:n käyttöön liittyvät kysymykset (löytyvät pdf:nä &quot;Askarruttavia asioita&quot; omalta sivultani), mikä on luonnollista, koska suuri osa dokumentoinnista tapahtuisi varmasti verkkoympäristössä.<br/> <br/> <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4/pjtk/ato/ttol#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2014-08-22T08:50:04+03:00 https://peda.net/id/17b6509 2014-08-22T08:42:24+03:00 Laura Mäkelä https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4 Tutkiva oppiminen (Kirsti Lonka ym.) ja ilmiöpohjainen oppiminen tarkoittavat kutakuinkin samaa asiaa. Toisin kuin perinteisessä (?) projektityöskentelyssä, näissä ei tähdätä helposti löydettävän tiedon toistamiseen eri muodossa (esim. diaesityksen laatiminen), vaan pyritään luomaan kysymyksiä, joihin vastaukset tutkimalla ymmärrys asiasta syvenee. Ymmärrys on aiempaa syvempää käsitteellistä ymmärrystä, asian laajempaa hahmottamista, ei yksittäisten tietojen muistamista.<br/> <br/> Tutkivan oppimisen &quot;sykli&quot; aloitetaan yleensä laatimalla kysymyksiä kohteena olevasta ilmiöstä. Lisäksi pitäisi saada esiin osallistujien ennakkokäsitykset ja arkiset selitykset ko. ilmiöstä, joita Lonka ym. kutsuu &quot;työskentelyteorioiksi&quot;. Eli luodaan kysymyksiä ja vastataan niihin aluksi arkisesti. Joukosta nousee kysymyksiä, joihin ei osata vastata tai joiden selitysten paikkansapitävyyttä on syytä epäillä. Näitä ryhdytään tutkimaan tarkemmin. Kun tietoa on löytynyt lisää, joudutaan kysymyksiä ja jatkotutkimuksen suuntaa miettimään uudestaan. Tämän vuoksi puhutaan syklistä. Menetelmä muistuttaa siis akateemista laadullista tutkimusta, jossa tutkimuskysymystä joutuu päivittämään ja se saa lopullisen muotonsa vasta monen vaiheen jälkeen (nimim. yleisen kirjallisuustieteen gradu '07). Prosessin alussa ei siis välttämättä tiedetä, mihin päädytään. (Toki myös määrällinen tutkimus voi tarjota ennakko-oletusten vastaisia tietoja, jotka vievät tutkimusta uuteen suuntaan. Itselleni laadullinen tutkimus vain on tutumpaa.<div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Laura%20M%C3%A4kel%C3%A4/pjtk/ato/l%C3%A4ht%C3%B6kohtia#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2014-08-22T08:42:24+03:00 https://peda.net/id/d0155d384 2014-10-06T09:48:43+03:00 2014-10-06T09:48:43+03:00 https://peda.net/id/a65e709 2018-08-06T15:14:17+03:00 2014-08-22T09:07:51+03:00