https://peda.net/id/mRmTH 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/rTn2H 2013-03-06T13:17:31+02:00 <div><strong>Tavoitteena on</strong></div> <div> <ul> <li>oppia tunnistamaan hyönteisiä</li> <li>oppia tietämään hyönteisten elintapoja </li> <li>oppia kasvin lisääntymisen perusteet </li> </ul> </div> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/TL4hL 2013-06-20T12:40:13+03:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/perhoset/perhostoukkia/kiit%C3%A4j%C3%A4n-toukka#top" title="shutterstock_111126911.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/perhoset/perhostoukkia/kiit%C3%A4j%C3%A4n-toukka:file/photo/aa611cd18e9b931df7f3fcb2b0fbb451143b6b3d/shutterstock_111126911.jpg" alt="shutterstock_111126911.jpg" title="Kiitäjän toukka." class="inline" loading="lazy"/></a></span> </div> <div>Puiston kasvien lehdillä ja oksilla elää paljon pieniä eläimiä. Suurin osa niistä on hyönteisiä. Hyönteiset ovat kuusijalkaisia pieniä eläimiä. Hyönteisiin kuuluvat muun muassa perhoset, kovakuoriaiset, kirvat, kärpäset, hyttyset ja heinäsirkat.</div> <div> </div> <div>Hyönteiset elävät joko syömällä kasvin lehtiä tai toisia hyönteisiä. Hyönteiset ovatkin tärkeitä lenkkejä puiston ravintoketjussa. <strong>Ravintoketju</strong> alkaa <strong>tuottajasta</strong> eli vihreästä kasvista, joka <a href="#" title="Yhteyttämisessä kasvi valmistaa auringon valon avulla vedestä ja ilman hiilidioksidista sokeria ja happea. " rel="nofollow ugc noopener">yhteyttää</a> eli tuottaa sokeria. Toukka syö lehteä ja saa siitä energiaa. Toukan voi syödä toinen hyönteinen tai lintu, esimerkiksi talitiainen. Talitiaisen voi saalistaa varpushaukka. Toukka, talitiainen ja varpushaukka ovat <strong>kuluttajia</strong>. Kun haukka kuolee, <strong>hajottajat</strong> hajottavat haukan osat niin pieniksi, että kasvikin voi ottaa niitä veden mukana itselleen rakennusaineiksi.</div> <div> </div> <div>Ravintoketju opiskellaan tarkemmin <a href="/id/3t3dV" rel="nofollow ugc noopener">Metsät</a>-osiossa. </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> <div><em>Valokuvassa kiitäjän toukka syö lehteä. Kiitäjän toukan tuntee peräpään piikistä.</em></div> <div> </div> <div><em> </em></div> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/NdGjL 2013-01-04T13:51:49+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/perhoset/nni/ntn#top" title="neitoperhosen_toukat_sveistola.JPG"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/perhoset/nni/ntn:file/photo/3b999d8b0a5cf689aa8247a6519bd4d5fd129a11/neitoperhosen_toukat_sveistola.JPG" alt="neitoperhosen_toukat_sveistola.JPG" title="Neitoperhosen toukkia nokkosella" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div>Perhosten esiintymiseen vaikuttaa kaksi asiaa: paikalla tulee olla toukan ravintokasveja sekä kukkia.  Esimerkiksi oheisen kuvan neitoperhosen toukat syövät nokkosta. Kukista aikuiset perhoset saavat mettä ruuaksi.</div> <div> </div> <div>Päiväperhosia on melko helppo oppia tuntemaan. Suomen noin sadasta lajista kymmenisen lajia on melko yleisiä. Aikaisin keväällä lentävät aikuisina talvehtineet sitruunaperhonen, nokkosperhonen ja suruvaippa. Näitä voi nähdä myös myöhään syksyllä ennen kuin ne etsivät sopivat talvehtimispaikan. Kesän aikana perhoset ovat lisääntyneet ja toukat ovat kasvaneet kotelo-vaiheen kautta aikuisiksi perhosiksi.</div> <div> </div> <div>Monet neitoperhoset, amiraalit ja ohdakeperhoset ovat kasvaneet etelämpänä ja ovat lentäneet Suomeen suotuisten tuulien mukana. Yöperhoset eroavat päiväperhosista siitä, että niiden väritys on vaatimattomampaa ja niiden tuntosarvissa ei ole nuppipäitä. Vaatimattomat mittarit, pimeällä lentävät yökköset ja hämärissä kukasta kukkaan sujahtavat kiitäjät ovat yöperhosia.</div> <div> </div> <div> <div><em> </em></div> </div> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/hT3jL 2013-06-20T12:41:07+03:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/perhoset/ovc/ovc2#top" title="ohdakeperhonen_oharma_turku_DSC08308.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/perhoset/ovc/ovc2:file/photo/cfc75dd9bce3be4633aa7860a3a981774cf16ef1/ohdakeperhonen_oharma_turku_DSC08308.jpg" alt="ohdakeperhonen_oharma_turku_DSC08308.jpg" title="Ohdakeperhonen (Vanessa cardui)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div>Perhoset ovat näkyvimpiä hyönteisiä. Päiväperhosilla on isot, värikkäät siivet. Niiden avulla perhoset lentävät pitkiäkin matkoja etsien sopivia kukkia. Kukista perhoset imevät pitkällä imukärsällään <a href="#" title="Mesi on kukan sokeripitoista nestettä, joka houkuttelee hyönteisiä." rel="nofollow ugc noopener">mettä</a>. Kasvi hyötyy perhosen vierailusta kukalla, sillä perhoseen tarttuu kukan siitepölyä. Lentäessään seuraavaan saman lajin kukkaan perhonen huomaamattaan siirtää siitepölyä toiseen kukkaan. On tapahtunut <b>pölytys</b>.</div> <div> </div> <div>Kun pölytys on tapahtunut, voi tapahtua <b>h</b><strong>edelmöitys</strong>. Hedelmöityksessä toisesta kukasta tullut siitepöly yhdistyy kukan munasoluun ja syntyy siemen. Kun yhdessä kukassa on monia munasoluja, kukkaan voi syntyä satoja siemeniä. </div> <div> </div> <div> <div>Valokuvassa ohdakeperhonen imee mettä kärsällään. Samalla se on kuljettanut kukasta toiseen siitepölyä: on tapahtunut pölytys. </div> </div> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/HLFmL 2013-01-04T13:40:10+02:00 <div><strong><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/ravintoketju/k%3Ek%3E%3Ek#top" title="kirva_muurahainen_leppakerttu_oharmaypaja_DSC08338.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/ravintoketju/k%3Ek%3E%3Ek:file/photo/8530bffcd577cf0044e80c1620421b676f53f22b/kirva_muurahainen_leppakerttu_oharmaypaja_DSC08338.jpg" alt="kirva_muurahainen_leppakerttu_oharmaypaja_DSC08338.jpg" title="Kasvi &gt; kirva &gt;muurahainen &gt; kovakuoriainen" class="inline" loading="lazy"/></a></span></strong></div> <div><strong> </strong></div> <div><strong>Kirvat</strong> ovat pieniä, pehmeitä hyönteisiä. Ne imevät kärsällään puiden lehtien sisältä sokeripitoista nestettä. Kirvat lisääntyvät nopeasti ja niitä voi olla puiden lehdillä tuhansia.</div> <div> </div> <div><strong>Kovakuoriaiset</strong> ovat tyypillisiä hyönteisiä. Niillä on kuusi jalkaa ja neljä siipeä. Kovakuoriaiset siivet ovat erilaistuneet. Päällimmäiset etusiivet ovat kovat. Takasiivet ovat lentämistä varten: ne voi nähdä vain kun kovakuoriainen lentää.</div> <div> </div> <div>Leppäpirkko on tunnetuin kovakuoriainen. Yleisimmällä leppäpirkkolajilla on punaisissa etusiivissään seitsemän mustaa pistettä.</div> <div> </div> <div>Leppäpirkon toukat ja aikuiset pirkot syövät pieniä kirvoja. Kun kirvat kerääntyvät usein suurina joukkoina imemään kasvien sokeripitoisia nesteitä, leppäpirkot tulevat taas saalistamaan kirvoja. Silloin tällöin muurahaiset puolustavat kirvoja.</div> <div> </div> <div>Miksi muurahaiset suojelevat kirvoja? Tähän on syynä se, että muurahaiset käyttävät kirvoja lehminään. Muurahaiset imevät varovaisesti kirvan takaruumiista sinne kertynyttä makeaa nestettä.</div> <div> </div> <div> </div> <div><em> </em></div> <div><em> </em></div> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/QL2mL 2013-01-26T08:02:47+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/perhoset/rpm/rm#top" title="ritariperhonen_muodonvaihdos.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/perhoset/rpm/rm:file/photo/db475ac3774b828008fac58c11d2d056163da18c/ritariperhonen_muodonvaihdos.jpg" alt="ritariperhonen_muodonvaihdos.jpg" title="Ritariperhosen muodonvaihdos" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div>Hyönteisen elämä alkaa munasta. Se voi kehittyä toukaksi joko vedessä (hyttysen munat) tai kasvin pinnalla (perhoset). Toukka vaihtaa nahkaansa monta kertaa toukan kasvaessa. Lopulta toukka koteloituu, ja kotelosta kuoriutuu aikuinen hyönteinen</div> <div> </div> <div>Kehityssarjaa muna-toukka-kotelo-aikuinen kutsutaan <strong>täydelliseksi muodonvaihdokseksi</strong>. Oheisessa valokuvassa on esitetty ritariperhosen kehitys munasta isoksi, värikkääksi perhoseksi.</div> <div> </div> <div>Muun muassa perhosilla (kuvassa ritariperhonen) on täydellinen muodonvaihdos. Toukat vaihtavat nahkaansa muutaman kerran, sillä niiden kasvaessa ne eivät enää mahdu &quot;vanhoihin vaatteisiinsa&quot;.</div> <div> </div> <div>Heinäsirkoilla ja kirvoilla kehitys munasta tapahtuu vähitellen. Toukka muistuttaa jo jonkin verran aikuista ja kotelo-vaihe puuttuu kokonaan. Tällaista kehitystä kutsutaan <strong>vähittäiseksi muodonvaihdokseksi</strong>.</div> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/Gnd 2013-01-26T08:06:36+02:00 <div>Sudenkorennot ovat isoja hyönteisiä. Naaras munii pieniä munia veteen. Munasta kuoriutuu toukka. Toukka kiipeää kasville ja siitä kehittyy aikuinen sudenkorento. Sudenkorentojen muodonvaihdokseen ei siis kuulu lainkaan kotelovaihetta. </div> <div> </div> <div>Oheisessa videossa on esitetty miten vedestä kasville kiivenny sudenkorennon toukka vähitellen kuoriutuu aikuiseksi, lentokykyiseksi sudenkorennoksi.</div> <div><br/> <div><iframe src="http://www.youtube.com/embed/D7FunKQtaSE?rel=0" width="560" height="315"></iframe></div> </div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/LRRnL 2013-08-08T10:34:59+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/mkpkmsskrts#top" title="shutterstock_14616013.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/mkpkmsskrts:file/thumbnail/33b3cbf8965fa1fb2075318829b508d36b17d853/shutterstock_14616013.jpg" alt="" title="Mehiläinen kerää pajun kukasta mettä. Samalla sen karvaiseen ruumiiseen tarttuu siitepölyä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Mehiläinen kerää pajun kukasta mettä. Samalla sen karvaiseen ruumiiseen tarttuu siitepölyä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/stasnvnjakl#top" title="sitruunaperhonen_oharma_MG_1570.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/stasnvnjakl:file/thumbnail/2e1a7c96788e3ad7b953f937a1a2b936626fa2ce/sitruunaperhonen_oharma_MG_1570.jpg" alt="" title="Sitruunaperhonen talvehtii aikuisena. Siksi niitä voi nähdä jo aikaisin keväällä lentämässä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Sitruunaperhonen talvehtii aikuisena. Siksi niitä voi nähdä jo aikaisin keväällä lentämässä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/neitoperhonen#top" title="neitoperhonen_sveistola_p.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/neitoperhonen:file/thumbnail/f30cd4a80d96c624ed9d79171f62a2453a71b1e2/neitoperhonen_sveistola_p.jpg" alt="" title="Neitoperhonen" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Neitoperhonen</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/ohdakeperhonen#top" title="ohdakeperhonen_keltaisella_kukalla_sveistola.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/ohdakeperhonen:file/thumbnail/dbabc3556bf1bfa7d07a3aff07f0919bb68d65c6/ohdakeperhonen_keltaisella_kukalla_sveistola.jpg" alt="" title="Ohdakeperhonen vaeltaa etelämpää Suomeen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Ohdakeperhonen vaeltaa etelämpää Suomeen.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/nosyp#top" title="nokkosperhonen_oharma_turku_MG_0854.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/nosyp:file/thumbnail/3848d8c43dadd55b3b94a363f793deefff644f4a/nokkosperhonen_oharma_turku_MG_0854.jpg" alt="" title="Nokkosperhonen on Suomen yleisimpiä perhosia." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Nokkosperhonen on Suomen yleisimpiä perhosia.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/htack#top" title="herukkaperhonen_sveistola.JPG"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/htack:file/thumbnail/463ab1b093eb40ef8f29d85366f345f98ba3ae5d/herukkaperhonen_sveistola.JPG" alt="" title="Herukkaperhosen tuntee alasiiven c-kirjaimesta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Herukkaperhosen tuntee alasiiven c-kirjaimesta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/koy#top" title="shutterstock_106334696 – Kopio.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/koy:file/thumbnail/b02c9dbc1b9d07301b3b580cae7a20e3cf1bdaeb/shutterstock_106334696%20%E2%80%93%20Kopio.jpg" alt="" title="Kiitäjät ovat yöperhosia. Matarakiitäjä" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kiitäjät ovat yöperhosia. Matarakiitäjä</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/movpy#top" title="shutterstock_109069784.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/movpy:file/thumbnail/202388ea684d9aa960b5c5576684a88937723e61/shutterstock_109069784.jpg" alt="" title="Mittarit ovat vaatimattoman näköisiä pieniä yöperhosia." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Mittarit ovat vaatimattoman näköisiä pieniä yöperhosia.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/kiklsn#top" title="kirvoja_sveistola.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/kiklsn:file/thumbnail/d0a315a53ebc927ab01d95ae20f90b51b7882037/kirvoja_sveistola.jpg" alt="" title="Kirvat imevät koivun lehdistä sokeripitoista nestettä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kirvat imevät koivun lehdistä sokeripitoista nestettä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/kokepvvma#top" title="kukkakarpanen_sveistola.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/kokepvvma:file/thumbnail/f4074e8476a49ad6919915840a4a1e4f9bf840d0/kukkakarpanen_sveistola.jpg" alt="" title="Kukkakärpänen on kärpänen eikä pistiäinen, vaikka väritys muistuttaa ampiaista." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kukkakärpänen on kärpänen eikä pistiäinen, vaikka väritys muistuttaa ampiaista.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/mkk#top" title="maakiitajainen_shutterstock_53598715.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_hyonteisia/kph/mkk:file/thumbnail/d507fe149729e33ecee081d879888407113dc9fb/maakiitajainen_shutterstock_53598715.jpg" alt="" title="Maakiitäjäiset kuuluvat kovakuoriaisiin." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Maakiitäjäiset kuuluvat kovakuoriaisiin.</dd> </dl> 2013-08-08T10:34:59+03:00