Hyvinvointiyhteiskunta - sosiaaliturva

Toimeentulotuen ehdot tiukkenevat helmikuussa – tutkija: ”Tässä ei ole kauheasti järkeä”
Helmikuusta alkaen Kela alkaa ohjata tuhansia toimeentulotuen saajia työllisyyspalveluihin. Nytkään työpaikkoja ei riitä kaikille.

Minna Kivipelto seisoo ulkona.

Avaa kuvien katselu
Todelliset säästöt, joita toimeentulotukilain uudistuksella saadaan, ovat pieniä, arvioi Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Minna Kivipelto. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Roosa Kajander
30.1. 09:52

Kuuntele juttu 3:20
Juttu tiivistettynä

Perustoimeentulotuen ehtoihin tulee tiukennuksia helmikuussa voimaan astuvalla lakimuutoksella.
Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Minna Kivipellon mukaan kyse on leikkauslaista, ei aidosta uudistuksesta.
Kivipelto arvioi, että uudistuksella ei saavuteta todellisuudessa juurikaan säästöjä. Samalla työllisyyspalvelut ruuhkautuvat ja työllistymisvaikutus on vähäinen.

Sulje
Perustoimeentulotuen ehtoihin tehdyt tiukennukset vaikeuttavat toimeentulotuen saajien jo valmiiksi vaikeaa tilannetta.

Tätä mieltä on työelämäprofessori Minna Kivipelto Jyväskylän yliopistosta.

– Tämä ei ole mikään uudistamislaki, vaan leikkauslaki. Uudistaminen olisi tarkoittanut sitä, että tukea olisi kehitetty vastaamaan paremmin tuen saajien tarpeisiin. Nyt näin ei ole.

Tiukennukset toimeentulotukeen astuvat voimaan helmikuussa.

Tutkija: hyödyt häviävän pienet
Hallitus tavoittelee tiukennuksilla 70 miljoonan euron säästöjä toimeentulotukimenoihin.

Kivipelto kuitenkin arvioi, että toimeentulotukilain uudistuksella saadaan todellisuudessa vain pieniä säästöjä.

– Byrokratia ainakin lisääntyy. Työllisyyspalveluihin tarvitaan lisää henkilökuntaa ja palveluaikoja. Ihmiset hakeutuvat sinne entistä enemmän, ja tämä lisää kustannuksia.

Myös halutut työllisyysvaikutukset jäävät Kivipellon mukaan vähäisiksi, koska työpaikkoja ei riitä nytkään kaikille.

Lisää: Työttömyys korkeimmillaan sitten vuoden 2009 – luvut synkkenivät jälleen
Työllisyyspalvelujen ovi talvisessa Helsingissä.
Lisäksi iso osa toimeentulotuen saajista on haavoittuvassa asemassa, eivätkä useimmat heistä ole esimerkiksi työkykyisiä, Kivipelto toteaa.

– Jos syy toimeentulotuen saamiselle on ollut esimerkiksi huono terveydentila, työkyvyttömyys ja sopivan työpaikan puuttuminen, eiväthän tällaiset leikkaukset mitenkään näitä asioita ratkaise.

Työelämäprofessori Minna Kivipelto uskoo, että toimeentulotuen leikkausten myötä ostovoima heikkenee entisestään ja kulutus vähenee.

– Myös viimesijaisen tuen saajille pitää sallia mahdollisuus osallistua tämän yhteiskunnan pyörittämiseen. Eihän se, että joku elää kädestä suuhun ole kenenkään etu. Se heikentää myös julkista taloutta.

Toimeentulotuki jo nyt alikäytetty etuus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusten mukaan toimeentulotuki on Suomessa jo nyt alikäytetty etuus.

Kaikkein huonoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät välttämättä jaksa, pysty tai osaa hakea toimeentulotukea, vaikka he olisivat siihen oikeutettuja, Kivipelto huomauttaa.

– On aika outoa kuvitella, että toimeentulotuen varassa eläminen on jotenkin helppoa ja yksinkertaista, sanoo Kivipelto.

Hän uskoo, että perustoimeentulotuen tiukennusten seurauksena yhteiskunnan levottomuus ja turvattomuus lisääntyvät, ja yhä useampi joutuu turvautumaan ruoka-apuun.

Kivipelto ihmettelee, miksi lakimuutoksen yhteydessä ei keskitytty enemmän keinoihin, joiden avulla tuen tarvetta olisi voitu vähentää.

– Näitä taustalla olevia ongelmia pitäisi pystyä vähentämään, eikä vain leikata tukia ja ajatella, että on olemassa joku yhtenevä ryhmä, joka ei halua tehdä töitä. Taustalla on aina joku syy, minkä vuoksi ihmiset elävät tuilla.

Eduskunnan joulukuussa hyväksymä lakimuutos ei saa Kivipellolta kiitosta.

– Kokonaisuutena tässä uudistuksessa ei ihan kauheasti ole järkeä.

Kommentit (338)

Suosituin ensin
Keskustelu tästä aiheesta on päättynyt.
Illanvarjo
30.1. 12:28
Aika moni on tutkijan kanssa samaa mieltä, jopa ihan palkansaajat, jotka eivät hae toimeentulotukea. Vielä olisi hyvä painottaa sitä, että toimeentulotuen uudistus myös työntää köyhimmät opiskelijat ulos opinnoistaan, sillä opintolainaa ja -tukea ei voi saada kesäkuukausilta, koska silloin vain harva pystyy opiskelemaan. Ennen ovat ilman kesätöitä tai sukulaisten apua selvitty harkinnanvaraisella toimeentulotuella, mutta nyt se on laitonta, koska tukea ei voi saada, jos ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi, ja kun näin tekee, menettää oikeuden opiskeluun. Tänä kesänä tullaan näkemään opintonsa keskeyttäneitä ennätysmäärä. 18 vuotta täyttäneille opiskelu on mahdollista sitten vain jos on turvattu elämä oman henkilökohtaisen taustan puolesta. Tässä samassa ministeriössä touhunnut ministeri opetusministeriaikoinaan myös tyhjensi ammattikoulujen sisällön opettamisesta, vaikka paikoitellen seiniä jättikin.

1800-lukulainen luokkayhteiskunta on täällä.

646

Piilota vastaukset
Sasjana
30.1. 12:55
Illanvarjo
Näytä lisääAika moni on tutkijan kanssa samaa mieltä, jopa ihan palkansaajat, jotka eivät hae toimeentulotukea. Vielä olisi hyvä painottaa sitä, että toimeentulotuen uudistus myös työntää köyhimmät opiskelijat ulos opinnoistaan, sillä opintolainaa ja -tukea ei voi saada kesäkuukausilta, koska silloin vain harva pystyy opiskelemaan. Ennen ovat ilman kesätöitä tai sukulaisten apua selvitty harkinnanvaraisella toimeentulotuella, mutta nyt se on laitonta, koska tukea ei voi saada, jos ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi, ja kun näin tekee, menettää oikeuden opiskeluun. Tänä kesänä tullaan näkemään opintonsa keskeyttäneitä ennätysmäärä. 18 vuotta täyttäneille opiskelu on mahdollista sitten vain jos on turvattu elämä oman henkilökohtaisen taustan puolesta. Tässä samassa ministeriössä touhunnut ministeri opetusministeriaikoinaan myös tyhjensi ammattikoulujen sisällön opettamisesta, vaikka paikoitellen seiniä jättikin. 1800-lukulainen luokkayhteiskunta on täällä.
Luokkayhteiskunnan syventäminen merkitsee myös yhteiskuntarauhan horjumista. Sen seurauksia odotellessa•••

418

Sokea Reetta
30.1. 13:01
Illanvarjo
Näytä lisääAika moni on tutkijan kanssa samaa mieltä, jopa ihan palkansaajat, jotka eivät hae toimeentulotukea. Vielä olisi hyvä painottaa sitä, että toimeentulotuen uudistus myös työntää köyhimmät opiskelijat ulos opinnoistaan, sillä opintolainaa ja -tukea ei voi saada kesäkuukausilta, koska silloin vain harva pystyy opiskelemaan. Ennen ovat ilman kesätöitä tai sukulaisten apua selvitty harkinnanvaraisella toimeentulotuella, mutta nyt se on laitonta, koska tukea ei voi saada, jos ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi, ja kun näin tekee, menettää oikeuden opiskeluun. Tänä kesänä tullaan näkemään opintonsa keskeyttäneitä ennätysmäärä. 18 vuotta täyttäneille opiskelu on mahdollista sitten vain jos on turvattu elämä oman henkilökohtaisen taustan puolesta. Tässä samassa ministeriössä touhunnut ministeri opetusministeriaikoinaan myös tyhjensi ammattikoulujen sisällön opettamisesta, vaikka paikoitellen seiniä jättikin. 1800-lukulainen luokkayhteiskunta on täällä.
Meillä on ollut luokkayhteiskunta aina, mutta ajoittain niilä, joilla ei ole suvun varallisuus takanaan, ovat saaneet tehdä työtä varallisuutensa parantamiseksi. Tilanne on nyt melko erilainen, työ ei usein enään elätä tekijäänsä ja sitä ei ole tarjolla riittävästi. Megatuotot menee kokoomuksen kavereille suuryrityksiin ja ne taas kanavoi miljoonat sijoittajille, työ pitäisi tehdä talkoilla. Tuotot eivät voi mennä pienen eliitin porsasteluun, vaan se pitäisi jakaa tekijöidensä kesken. Hyvin moni joutuu enään selviytymään ja se tuhoaa yhteiskunnan sisältäpäin, kuin syöpä.

98

SargeSloth
30.1. 13:08
Illanvarjo
Näytä lisääAika moni on tutkijan kanssa samaa mieltä, jopa ihan palkansaajat, jotka eivät hae toimeentulotukea. Vielä olisi hyvä painottaa sitä, että toimeentulotuen uudistus myös työntää köyhimmät opiskelijat ulos opinnoistaan, sillä opintolainaa ja -tukea ei voi saada kesäkuukausilta, koska silloin vain harva pystyy opiskelemaan. Ennen ovat ilman kesätöitä tai sukulaisten apua selvitty harkinnanvaraisella toimeentulotuella, mutta nyt se on laitonta, koska tukea ei voi saada, jos ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi, ja kun näin tekee, menettää oikeuden opiskeluun. Tänä kesänä tullaan näkemään opintonsa keskeyttäneitä ennätysmäärä. 18 vuotta täyttäneille opiskelu on mahdollista sitten vain jos on turvattu elämä oman henkilökohtaisen taustan puolesta. Tässä samassa ministeriössä touhunnut ministeri opetusministeriaikoinaan myös tyhjensi ammattikoulujen sisällön opettamisesta, vaikka paikoitellen seiniä jättikin. 1800-lukulainen luokkayhteiskunta on täällä.
Opiskelen itse tällä hetkellä työttömänä avoimessa ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan insinöörin tutkintoa.

Työllisyyspalveluiden osalta en ole oikeutettu työmarkkinatukeen, koska ne määritellään opiskelutahdillani päätoimiseksi opinnoiksi. Samanaikaisesti KELA ei lue opintojani päätoimiseksi, koska olen avoimen opiskelija.

Tämän lisäksi maksan 450€ lukukausimaksuja eli 900€ vuodessa opinnoistani.

Koska minulla oli pieni summa sijoitettuna rahastoon (alle 2000€) en saanut myöskään toimeentulotukea ennen näiden rahojen syömistä, joista suurin osa meni lukukausimaksuihin.

84

Besserwasser
30.1. 13:09
Illanvarjo
Näytä lisääAika moni on tutkijan kanssa samaa mieltä, jopa ihan palkansaajat, jotka eivät hae toimeentulotukea. Vielä olisi hyvä painottaa sitä, että toimeentulotuen uudistus myös työntää köyhimmät opiskelijat ulos opinnoistaan, sillä opintolainaa ja -tukea ei voi saada kesäkuukausilta, koska silloin vain harva pystyy opiskelemaan. Ennen ovat ilman kesätöitä tai sukulaisten apua selvitty harkinnanvaraisella toimeentulotuella, mutta nyt se on laitonta, koska tukea ei voi saada, jos ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi, ja kun näin tekee, menettää oikeuden opiskeluun. Tänä kesänä tullaan näkemään opintonsa keskeyttäneitä ennätysmäärä. 18 vuotta täyttäneille opiskelu on mahdollista sitten vain jos on turvattu elämä oman henkilökohtaisen taustan puolesta. Tässä samassa ministeriössä touhunnut ministeri opetusministeriaikoinaan myös tyhjensi ammattikoulujen sisällön opettamisesta, vaikka paikoitellen seiniä jättikin. 1800-lukulainen luokkayhteiskunta on täällä.
Erittäin hyvä huomio ja opintoja keskeyttävien nuorten määrä lähtee todennäköisesti kasvuun jo helmikuusta. Opintolaina ei ole myöskään vaihtoehto heikossa asemassa oleville nuorille joiden työllistyminen ilman suhteita on täysin mahdotonta nykyään.

Syrjäytyminen ja mielenterveyden ongelmat kasvavat ja hallitus ajaa tietoisesti tätä maata kohti luokkayhteiskuntaa, missä vain rikkaiden lapsilla on tulevaisuutta.
Tämä kehitys on johtanut aina yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, mutta on erikoista ettei vanhoista virheistä olla opittu edes Suomessa.

99

microprosessori79
30.1. 13:17
Sasjana
Näytä lisääLuokkayhteiskunnan syventäminen merkitsee myös yhteiskuntarauhan horjumista. Sen seurauksia odotellessa•••
Johan tässä on seurauksia nähty sen jäljiltä, kun ammattikouluista potkittiin opettajia pihalle ja tilalle annettiin jotain nettiaineistoa. Olihan se hieno idea laittaa 16 kesäset nuoret oman onnensa nojaan.

Ennen Suomessa oli ihan huippuosaamista näillä fyysisen työn aloilla, nyt ollaan oltu mahalaskussa jo jonkin aikaa näiden osalta. Odottakaa vaan, kun vanhemmasta ikäpolvesta jää eläkkeelle vielä useampi. Jäljelle jää vain nuoriso, jota ei ole kunnolla opetettu alalle, kun ajateltiin että parin dia shown lukeminen kotona korvaa opettajan ja opetustilanteet.

73

Wolfman53
30.1. 13:23
Sasjana
Näytä lisääLuokkayhteiskunnan syventäminen merkitsee myös yhteiskuntarauhan horjumista. Sen seurauksia odotellessa•••
Niin , monella ei leikkausten jälkeen ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä pimeää bisnestä. Ei satasella , parilla tule toimeen ja asuakin pitäisi .

66

Heidegger sen jo ajatteli
30.1. 13:40
Sasjana
Näytä lisääLuokkayhteiskunnan syventäminen merkitsee myös yhteiskuntarauhan horjumista. Sen seurauksia odotellessa•••
Ja tämä on se päämäärä johon pyritään. Seurauksiin on varauduttu rajoittamalla kansalaisoikeuksia ja lisäämällä poliisin valtuuksia. EU:n militarisointi vastaa tähän tarpeeseen, eli oikeat piirit kyllä rikastuvat. Kaikki on hyvin suunniteltua. Yhteiskunta rauhan siis halutaankin horjuvan; media esittelee näitä seurauksia enemmän kuin mielellään. Jotta voi myydä turvaa, ensin on myytävä pelko. Tutkija ei ymmärrä tätä koska hän ei voi hyväksyä näitä premissejä. He tietävät mitä he tekevät. Kaiken taustalla on tietenkin finanssitalouden romahdus; rahaa ei voi luoda tyhjästä loputtomiin. Eliitin on turvattava asemansa väkivaltamonopolilla kun työväestön luottamus romahtaa. Tutkija ei myös käsitä uudistuksia koska ne vain lisäävät menoja eli työllisyyspalvelujen tarvetta. Mutta nämä palvelut ovat jo ulkoistettu; ne ovat liiketoimintaa, voitontavoittelua kuten terveydenhuoltokin. Köyhät todellakin tuottavat ja ovat tuottanee jo pitkään lisäarvoa; he vain eivät pääse nauttimaan siitä.

42

Termar
30.1. 14:02
Illanvarjo
Näytä lisääAika moni on tutkijan kanssa samaa mieltä, jopa ihan palkansaajat, jotka eivät hae toimeentulotukea. Vielä olisi hyvä painottaa sitä, että toimeentulotuen uudistus myös työntää köyhimmät opiskelijat ulos opinnoistaan, sillä opintolainaa ja -tukea ei voi saada kesäkuukausilta, koska silloin vain harva pystyy opiskelemaan. Ennen ovat ilman kesätöitä tai sukulaisten apua selvitty harkinnanvaraisella toimeentulotuella, mutta nyt se on laitonta, koska tukea ei voi saada, jos ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi, ja kun näin tekee, menettää oikeuden opiskeluun. Tänä kesänä tullaan näkemään opintonsa keskeyttäneitä ennätysmäärä. 18 vuotta täyttäneille opiskelu on mahdollista sitten vain jos on turvattu elämä oman henkilökohtaisen taustan puolesta. Tässä samassa ministeriössä touhunnut ministeri opetusministeriaikoinaan myös tyhjensi ammattikoulujen sisällön opettamisesta, vaikka paikoitellen seiniä jättikin. 1800-lukulainen luokkayhteiskunta on täällä.
Pelkkä työnhakijaksi ilmoittautuminen ei aiheuta opiskeluoikeuden menettämistä. Työnhakijana voi olla, mutta päätoimisena opiskelijana ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Opintojen keskeyttäminenkään ei riitä etuuden saamiseen, vaan opinnoista täytyisi kokonaan erota. Päätoimisten opiskelijoiden pakottaminen työnhakijaksi ilmoittautumiseen on aivan älytön ratkaisu, eikä auta ketään. Päinvastoin. Turhauttaa opiskelijaa ja tuo lisätyötä työllisyyspalvelulle, kun päivänselvä asia täytyy tutkia selvityspyynnöllä. Veikkaanpa, että päätoimisia opiskelijoita varten on pakko keksiä joku soveltamisohje ellei peräti lakimuutos - tai viisainta kai olisi perua koko järjetön sääntö.

24

parviainenjuhapekka
30.1. 14:29
Sasjana
Näytä lisääLuokkayhteiskunnan syventäminen merkitsee myös yhteiskuntarauhan horjumista. Sen seurauksia odotellessa•••
En olisi huolissaan köyhien kapinasta! Jos mellakoita tulee, meillä on käytössö Trumpin ICE joukot DCA sopimuksen mukaan ja poliisin ja rajavartioiden oikeuksia lisätään, joten mellakat ja kansa pysyy kurissa!

3

Poliisin poika
30.1. 14:43
Sasjana
Näytä lisääLuokkayhteiskunnan syventäminen merkitsee myös yhteiskuntarauhan horjumista. Sen seurauksia odotellessa•••
Yhteiskuntarauhan horjuttaminen tarkoittaa nykypäivänä netissä öyhöttämistä.

1

Jonex63
30.1. 15:08
Illanvarjo
Näytä lisääAika moni on tutkijan kanssa samaa mieltä, jopa ihan palkansaajat, jotka eivät hae toimeentulotukea. Vielä olisi hyvä painottaa sitä, että toimeentulotuen uudistus myös työntää köyhimmät opiskelijat ulos opinnoistaan, sillä opintolainaa ja -tukea ei voi saada kesäkuukausilta, koska silloin vain harva pystyy opiskelemaan. Ennen ovat ilman kesätöitä tai sukulaisten apua selvitty harkinnanvaraisella toimeentulotuella, mutta nyt se on laitonta, koska tukea ei voi saada, jos ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi, ja kun näin tekee, menettää oikeuden opiskeluun. Tänä kesänä tullaan näkemään opintonsa keskeyttäneitä ennätysmäärä. 18 vuotta täyttäneille opiskelu on mahdollista sitten vain jos on turvattu elämä oman henkilökohtaisen taustan puolesta. Tässä samassa ministeriössä touhunnut ministeri opetusministeriaikoinaan myös tyhjensi ammattikoulujen sisällön opettamisesta, vaikka paikoitellen seiniä jättikin. 1800-lukulainen luokkayhteiskunta on täällä.
Tämä on koko ajan ollut nykyisen hallituksen tavoitteena. Kokoomuksen kannattajilla tulee jatkossakin menemään hyvin. Heihin nämä uudistukset eivät juurikaan vaikuta. Sitä kuitenkin ihmettelen, että Perussuomalaiset ja KD hyväksyivät nämä leikkaukset. Osa Perussuomalaisten kannattajista saa tätä tukea, eikä kristityissä näytä löytyvän juurikaan empatiaa vähävaraisia kohtaan. Näyttäisi vähän siltä, ettei kaikkien suomalaisten pärjääminen kiinnosta hallituksessa ketään, riittää kun itsellä ja lähipiirillä menee hyvin.

33

Redemption
30.1. 15:18
parviainenjuhapekka
Näytä lisääEn olisi huolissaan köyhien kapinasta! Jos mellakoita tulee, meillä on käytössö Trumpin ICE joukot DCA sopimuksen mukaan ja poliisin ja rajavartioiden oikeuksia lisätään, joten mellakat ja kansa pysyy kurissa!
Yhteiskuntarauhan horjuminen ei välttämättä tarkoita edes kapinaa, vaan esimerkiksi sitä, että köyhät hakevat toimeentulotukea laittomin keinoin, mikä sitten näkyy esimerkiksi omaisuus- ja huumerikollisuuden kasvuna.

33

Timppa_1962
30.1. 15:27
Illanvarjo
Näytä lisääAika moni on tutkijan kanssa samaa mieltä, jopa ihan palkansaajat, jotka eivät hae toimeentulotukea. Vielä olisi hyvä painottaa sitä, että toimeentulotuen uudistus myös työntää köyhimmät opiskelijat ulos opinnoistaan, sillä opintolainaa ja -tukea ei voi saada kesäkuukausilta, koska silloin vain harva pystyy opiskelemaan. Ennen ovat ilman kesätöitä tai sukulaisten apua selvitty harkinnanvaraisella toimeentulotuella, mutta nyt se on laitonta, koska tukea ei voi saada, jos ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi, ja kun näin tekee, menettää oikeuden opiskeluun. Tänä kesänä tullaan näkemään opintonsa keskeyttäneitä ennätysmäärä. 18 vuotta täyttäneille opiskelu on mahdollista sitten vain jos on turvattu elämä oman henkilökohtaisen taustan puolesta. Tässä samassa ministeriössä touhunnut ministeri opetusministeriaikoinaan myös tyhjensi ammattikoulujen sisällön opettamisesta, vaikka paikoitellen seiniä jättikin. 1800-lukulainen luokkayhteiskunta on täällä.
Työkyvyttömät kuuluvat työkyvyttömyyseläkkeelle, joko tilapäiselle tai toistaiseksi eli lopulliseen eläkkeeseen saakka.
Kuitenkin meissä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista tarvitsisi toisinaan myös toimeentulotukea mm. lääkkeiden ostoa varten, tai sitten ollaan ilman lääkkeitä ja rasitetaan terveydenhuoltoa ylenpalttisesti ja toisaalta on kohtuutonta sekin että hoitopäivämaksu on ylittänyt useinpien maksukyvyn, 3vrk sairaalassa 200€!
No hoitamattomuus ja passiivinen eutanasia hoitaa velat, kun omaisuutta ei enään ole mitään jäljellä

Yle 30.1.26: Turku nosti päiväkotiensa täyttöasteen yli sataan prosenttiin – nyt lapsia siirrellään ryhmästä toiseen kesken päivän

Yle 30.1.26: Tamperelainen työkyvytön Jenni pelkää menettävänsä puolet toimeentulotuestaan – ”Kela haluaa, että menen töihin”

Mtv uutiset 30.1.26: Tutkija: Vanhusten perusoikeuksia rikotaan räikeällä tavalla – näin vastaa ministeri

Yle 29.1.26: Vanhus hälytti apua Espoon hoivakodissa: kukaan ei kuullut, koska puhelimet olivat pois päältä – kuolinsyytä tutkitaan

Yle 25.1.26: Vasta kolmas oire paljasti Antti Kaipaisen keuhkosyövän

Yle 22.1.26: Kotihoito sotki 93-vuotiaan lääkityksen Jyväskylässä

JHL uutiset 21.1.26: JHL: Hankintalain muutos voi lisätä julkisen sektorin kustannuksia

Yle 20.1.26: Kehitysvammainen Adalmina Salmi saattaa menettää työnsä, koska Pirkanmaan hyvinvointialue rikkoo lakia

Yle 19.1.26: Päiväkodissa paljastui vakava väkivaltaongelma Joensuussa – lapset purevat ja käyvät toisiin lapsiin käsiksi

Yle 19.1.26: Pirkanmaan hyvinvointialueelle jo toinen huomautus vanhusten palveluasumisen laittomuuksista

Yle 15.1.26: Imatralainen lähihoitaja sai potkut hyvinvointialueelta: ”Tämän irtisanomisen varmasti muistan koko loppuelämäni”

Yle 15.1.26: Kokenut kirurgi on pettynyt valtakunnallisiin päätöksiin: ”Tekisimme leikkauksia, jos saisimme”

Ilta-Sanomat 11.1.26: Vanhus kuristui kuoliaaksi hoivakodissa – nyt jyrähtää asiantuntija

Yle 22.8.24: TE-toimistot lakkautetaan pian – katso kartalta, mistä saat jatkossa apua työnhakuun

Yle 25.10.12: Hyvinvointivaltion alasajo alkoi, kun sosialismi romahti

Yle 22.10.25: Ville Ruson työpäivät voivat venyä jopa 18 tuntiin: ”Talous on mennyt huonompaan suuntaan, oli pakko keksiä jotain”

Yle 27.10.25: Turkulainen Hannu Lahti sai yli 17 000 euron karhukirjeen hyvinvointialueelta – hän ei edes tiedä, mitä lasku koskee

Yle 28.10.25: Varha karhuaa tuhansia euroja kuolleilta – järkyttynyt omainen: ”En pysty maksamaan”

Yle 30.10.25: Hyvinvointialueiden asiakkailtaan perimissä summissa näkyy huolestuttava kehitys

Yle 31.10.25: Uusi käänne Varsinais-Suomen laskutussotkussa: Christa Patron sai laskun, jossa näkyy toisen ihmisen henkilötietoja

Yle 30.10.25: Varsinais-Suomen hyvinvointialue keskeyttää karhukirjeiden lähettämisen – laskuille annetaan jopa vuosia maksuaikaa

Yle 20.6.24: Palkittu taloustieteilijä: Suomi on vielä hyvinvointivaltio, mutta länsinaapurissa sen perusteet on jo rapautettu

Yle 4.11.25: Analyysi: Kun Varhan asiakkaita kohtasi 18 miljoonan laskutuskaaos, hyvinvointialue pakeni vastuuta

Yle 5.11.25: Keskimääräinen opintovelka paisunut viime vuosina

Yle 3.11.25: Pula psykiatrian vuodepaikoista kiristää tilannetta HUS:ssa – ylilääkärin musta huumori hämmensi

Maaseudun Tulevaisuus 4.11.25: Lukijalta: Jäähyväiset suomalaiselle hyvinvointivaltiolle – kansalla edessä niukkuuden ja puutteen aika

Yle 7.11.25: Toimeentulotuessa hyväksyttävien asumiskustannusten rajoja nostetaan 17 kunnassa

Anna Zeira / National Library of Medicine, Pub Med Central 25.5.21: Mental Health Challenges Related to Neoliberal Capitalism in the United States (haettu 9.1.26)

Ote artikkelista: "Economic policies such as deregulation of industry and decreased public sector spending starting in the 1980s have spawned wealth inequality, mass incarceration, and job insecurity, which all can contribute to emotional distress (Case & Deaton, 2020; Wilkinson & Pickett, 2011). Additionally, economic and social policies created a change in ideology favoring individualism, materialism, and competitiveness, which are not compatible with human needs such as social connection and community, leading to anxiety and depression (James, 2008). Furthermore, through poor access to mental healthcare due to the for profit healthcare system and the medicalization of emotional distress due to the rise of biological psychiatry, how we treat mental illness in the United States has also contributed to rising rates of anxiety and depression (Case & Deaton, 2020; Cohen, 2017). This article will explain the economic and social tenets of neoliberalism and how they exacerbate emotional distress. Additionally, this article will discuss how neoliberalism has affected the mental healthcare system further contributing to the rise in mental illness."

Yle 9.11.25: Professori: Hyväosaisten on nyt aika tinkiä saavutetuista eduistaan, jotta julkinen terveydenhoito voidaan pelastaa

Yle / STT 10.11.25: Vain noin puolet iäkkäistä asiakkaista tyytyväisiä saamaansa kotihoitoon

Wikipedia: Väestön ikääntyminen (haettu 9.1.26)

Yle 12.11.25: Luottamus Kelan johtoon pohjalukemissa – Ylen haltuunsa saama henkilöstöbarometri kertoo karua kieltä

Yle 13.11.25: Kelan muutos vie suomalaisten arkaluontoiset terveystiedot ulkomaisiin konesaleihin

MTV uutiset 25.11.25: Suomi joutui "yhteiskunnallisen kehityksen tarkkailuluokalle"

Yle 27.11.25: Hallitus antaa lisäaikaa talouden tasapainotukseen osalle sote-alueista – lisää alueita voi joutua valtion ohjaukseen

HS 17.11.25: Vanhusten oikeanlaista hoivaa pitkitetään niin paljon, että kyse on enää saattohoidosta, selvitys kertoo

Yle 4.12.25: Hyvinvointialueet leikkaavat taas vanhuspalveluita – professori: ”Siellä he istuvat vaippojensa päällä tuntikausia”

Yle 5.12.25: Ikkunasta puuttuvat verhot paljastivat äidille määrätyn edunvalvojan – koko asunto oli yllättäen tyhjennetty

Yle 7.12.25: Ylilääkäri kyllästyi säästölinjaan ja irtisanoutui

Yle 17.12.25: Etelä-Karjalan hyvinvointialue uusii kantelunsa oikeuskanslerille – ilman muutoksia rahoitus kehittyy heikoiten Suomessa

Yle 18.12.25: Hoitajat riuhtoivat 70-vuotiasta muistisairasta, penkoivat huoneen ja söivät joulusuklaat – tyttäret näkivät kaiken

SAK uutisia 17.12.25: Vuodenvaihteen muutoksia 2026: Työlainsäädännössä heikennykset jatkuvat, sosiaaliturvan saamisen ehtoja kiristetään

Yle 26.12.25: Kemissä ulkoistettiin sairaala vaikka hallituskin vastusti - nyt sen tarina on lopussa

Yle 29.12.25: Belgiassa mielenterveysongelmia on melkein yhtä paljon kuin Suomessa, mutta maa on ratkaissut niiden hoidon toisin

Yle 6.1.26: Potilaiden viha on savonlinnalaisen Jenna Korpin arkea

Iltalehti 7.1.26: Posti aikoo lopettaa lähes kaikki asiakaspalvelupisteet

Yle 8.1.26: Äiti ei jaksa enää raahata pressulla aikuista lastaan – haluaisi pojan hoitoon, mutta joutuikin oikeuteen

Sosiaaliturva Suomessa (AI generoitu) / 23.10.2025 luotu

2025-10-23T14:54:18+03:00

SOSIAALITURVA SUOMESSA
Luotu to 23.10.2025

1. Sosiaaliturvan perusajatus

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata
ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi eri
elämäntilanteissa.

Perustuu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin.

[Oikeistopuolueet ja oikeistolaisesti
ajattelevat ihmiset eivät kannata
sosiaalista oikeudenmukaisuutta vaan
hyväksyvät tulo- ja luokkaerot.]

[Tämä asenne on yleistynyt maailmassa
ja Suomessa, ainakin 1990-luvulta
lähtien.]

[Tämän mielipiteen taustalla uuslibera-
lismin ideologia: jokainen on oman
onnensa seppä eikä valtio saa mitenkään
puuttua yksilön elämään]

Rahoitetaan pääosin veroilla ja
sosiaalivakuutusmaksuilla.

Tavoitteena on ehkäistä köyhyyttä,
syrjäytymistä ja lisätä hyvinvointia.

[Oikeiston mielestä tämä vain johtaa
siivelläelämiseen ja laiskistumiseen ja
sitä kautta koko yhteiskunnan talous-
vaikeuksiin.]

2. Sosiaaliturvan järjestelmä Suomessa

Sosiaaliturva koostuu kahdesta pääosasta:

Perusturva (verorahoitteinen)

Rahoitetaan valtion ja kuntien varoista
(verot).

[Myös kirkko (kirkollisvero) auttaa
pienituloisia ja syrjäytyneitä.]

Tavoitteena turvata vähimmäistoimeentulo.

[Mikä sitten on vähimmäistoimeentulo? Ei
se ole mitään kivaa elämää.]

[Käytännön todellisuudessa nykyinen vähimmäis-
toimeentulo ei riitä elämiseen, vaan pienituloi-
simmat joutuvat hakemaan apua esim. kirkon
leipäjonoista yms. hyväntekeväisyysjärjestöiltä.]

Esim. asumistuki, toimeentulotuki, työttömyysturvan
peruspäiväraha, opintotuki (opintoraha ja asumislisä).

[Todellisuudessa monet sosiaalietuudet ovat alkaneet
muistuttamaan sosiaalilainoja, kun etuuksien myöntä-
minen on tarkkaan sidottu hakijan tuloihin, ts. kun
pienituloinen ihminen saa vähänkin jotain palkkatuloa
pätkätöistä, niin jo myönnetty ja maksettu etuus vaadi-
taan takaisin ja jopa viivästyskorkoineen.]

Sosiaalivakuutus (maksuperusteinen)

Rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien
vakuutusmaksuilla.

Taso riippuu usein tuloista tai työuran
pituudesta.

Esim. työeläke, sairauspäiväraha,
työttömyyskassaetuudet, tapaturmavakuutus.

[Yhä useampi ihminen hankkii oman yksityisen
sairausvakuutuksen, koska heillä on siihen varaa
ja he eivät halua käyttää tehottomia ruuhkautuneita
julkisia sairaanhoitopalveluita.]

[Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio monien tutkijoiden
mielestä]

[Tässäkin näkyy yhteiskunnan muuttuminen kahden
kerroksen väeksi.]

3. Sosiaaliturvan osa-alueet

a) Perustoimeentulo

Toimeentulotuki (viimesijainen tuki, Kela)

[Kun muita sosiaalietuuksia Orpon-Purran hallitus on
2020-luvulla heikentänyt niin seurauksena ollut että
yhä useampi pienituloinen ja syrjäytynyt joutuu anomaan
toimeentulotukea Kelalta]

Asumistuki (yleinen, opiskelijoiden,
eläkkeensaajien asumistuki)

[Asumistuen pienentäminen ja saannin vaikeuttaminen
Orpon-Purran hallituksen toimesta johtanut asunnotto-
muuden lisääntymiseen ja inhimillisiin tragedioihin]

[Asumistuki käytännössä menee suurituloisille koroillaan-
eläville asuntosijoittajille, jotka vuokraavat asuntoja
pieni- ja keskituloisille ihmisille, joilta asumistuki menee
suoraan näille eikä vuokra-asujille.]

[Suomessa omistusasuminen on yliarvostettua, rakenteellisesti
vinoutunut systeemi.]

Opintotuki (opintoraha, asumislisä /
asumistuki, opintolainan takaus)

[Opintoraha ei ole enää 1990-luvulta lähtien riittänyt
kattamaan opiskelijoiden elinkustannukset, mikä on
pakottanut opiskelijat joko ottamaan opintolainaa tai
menemään töihin, mikä taasen on vaikeuttanut keskitty-
mistä opintoihin, samalla kun opiskelun pakkotahtisuutta
on lisätty, esim. enimmäisaika opiskella tutkintoon]

b) Työttömyysturva

[Työttömien hallinnollinen paapominen on lisääntynyt.
Työttömien työnhakijoiden pitää tehdä kuukaudessa
vähintään 4 työhakemusta, jotta he eivät menettäisi
työttömyyskorvausta. Tämä johtanut hakemusten tulvaan
ja taasen työnantajat vetämään pois työpaikat julkisesta
hausta "tiskin alle", koska eivät pysty käymään läpi tuhansia
turhia työhakemuksia.]

[Rakenteellista työttömyyttä ei ole sitten 1990-luvun laman
kyetty vähentämään merkittävästi ja nyt 2025 Suomella
on EU-maista 2. suurin työttömyys Espanjan jälkeen]

Peruspäiväraha (Kela)

Ansiopäiväraha (työttömyyskassa)

[Ansiosidonnainen työttömyysturva on heikentynyt mm. siten,
että sitä maksetaan aiempaan vähäisemmiltä työttömyyspäiviltä.]

Työmarkkinatuki (niille, joilla ei ole
työssäoloehtoa)

c) Sairaus- ja terveysetuudet

Sairauspäiväraha (Kela)

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat

Kela-korvaukset lääkkeistä ja
yksityislääkäripalveluista

Vammaisetuudet ja kuntoutusraha

d) Eläketurva

[Eläkepommi, ei ole varaa maksaa eläkkeitä yhä suurenevalle
vanhusten joukolle. Eläkkeitä on jo pienennetty. Eläkeläiset
jakautuvat kahteen kastiin: pienituloisilla eläke ei riitä, ansio-
eläkkeellä ym. järjestelyin hyvätuloiset eläkeläiset nauttivat
kaikenlaisista kulttuuri- ja sosiaali-terveyspalveluista.]

Työeläke (riippuu ansioista ja
työvuosista)

Kansaneläke ja takuueläke (jos
työeläke on pieni tai sitä ei ole)

e) Perhe-etuudet

Lapsilisä

[Ehdotettu poistaa lapsilisät suurituloisilta.]

Elatustuki

Vanhempainetuudet

Lasten kotihoidon ja
yksityisen hoidon tuet

4. Sosiaaliturvaa hallinnoivat tahot

Kela (Kansaneläkelaitos): hoitaa
suurimman osan perusturvasta.

[KELA on äärettömän byrokraattinen ja tehoton
ja poliittisesti korruptoitunut virasto; kuin
valtio valtiossa.]

Työttömyyskassat: maksavat
ansiosidonnaisia työttömyysetuuksia.

[Ammattiyhdistyksiin kuuluminen vähentyy
palkansaajissa, mutta työttömyyskassoissa
pysyminen lisääntyy. Tämä ei kuitenkaan paranna
työntekijöiden asemaa vaan esim palkkatasot
ja irtisanomissuoja ovat heikentyneet.]

Eläkeyhtiöt ja -laitokset: huolehtivat
työeläkkeistä.

[Valtio (hallitus) haluaisi alkaa käyttämään
eläkerahastojen miljardeja Suomen valtio-
velan ja kestävyysvajeen maksamiseen.]

Kunnat: vastaavat sosiaali- ja
terveyspalveluista sekä
toimeentulotuen perusosasta.

[Kunnat talousvaikeuksissa ja täten
sosiaaliturvan taso vaihtelee suuresti
kuntien välillä. Silti yleisesti ottaen
kunnissa julkiset palvelut huonontuneet
1990-luvulta lähtien.]

5. Sosiaaliturvan ongelmia ja kehittämistä

Monimutkainen järjestelmä →
vaikea hahmottaa.

Byrokratia ja etuuksien
yhteensovittaminen voivat
olla hankalia.

[On sanottu, että 5 miljoonan
väestön Suomen hallinto vastaa
todellisuudessa 20 miljoonan
väestöä.]

[Byrokratian tehottomuuteen on monta
syytä mutta yksi johtuu huonosta
johtamistaidosta ja työilmapiiristä, liian
monista kunnista ja poliittisesta korruptiosta]

Kannustinloukkuja (tulojen nousu
voi vähentää tukia liikaa).

[Näiden takia oikeiston mielestä on
perusteltua pienentää sosiaaliturvaa,
jolloin työntekeminen tehdään muka
rahallisesti ihmiselle paremmaksi.]

[Samalla kuitenkin palkat ovat polarisoitu-
neet eli pienet palkat pienenee ja suuret
suurenee.]

Digitalisaatio ja perustulokeskustelu:
tavoitteena selkeyttää ja
yksinkertaistaa järjestelmää.

[Jäänyt teoreettisen keskustelun tasolle.]

[Todellisuudessa esim. digitalisaatio
lisännyt valtavasti kustannuksia ja byrokratiaa
ja tehottomuutta... mm. liikaa aikaa kuluu
hallinnollisiin kirjauksiin ym.]

6. Ajankohtaisia kehityssuuntia

Keskustelu yhtenäisestä
sosiaaliturvamallista (esim.
perusturva tai perustulo).

Sote-uudistus (hyvinvointialueet)
vaikuttaa sosiaalipalveluiden
järjestämiseen.

[Hyvinvointialueet kriisissä, järjestelmä
johtanut inhimillisiin tragedioihin,
potilasturva vaarantunut, mm. päivystyk-
siin kuolee ihmisiä jonoihin, lääkäri- ja
sairaanhoitajapula]

Painopiste ennaltaehkäisevissä
palveluissa ja aktiivisessa¨työllistämisessä.

[Kolmas sektori eli yksityiset ja yleishyödylliset
järjestöt eivät voi riittää korvaamaan virallista
sote-sektoria.]

Sekalaisia pointteja sosiaaliturvasta (Forum 9, kpl 11)

2024-11-19T10:51:10+02:00

- sosiaaliturva on heikentynyt Suomessa

- perinteisesti kehuttu Suomen sosiaaliturvan tasoa

- puhuttu pohjoismaisesta hyvinvointivaltion mallista

- sosiaaliturva heikentyi ensimmäistä kertaa todella
voimakkaasti 1990-luvun alun laman alettua

- toinen heikennysvaihe oli 2000-luvun alun nousu-
kausi

- sitten tuli 2007-17 lama

- viimeaikaiset ongelmat: kestävyysvaje, kiky, velkaan-
tuminen,vsote-uudistus, hoivapalvelukriisi, korona-
pandemia

- nämä heikentäneet sosiaaliturvan tasoa

- yleiskuva se että tukimuodot ovat olemassa mutta
niiden saaminen entistä vaikeampaa

- byrokratiaa ja huonoa hallintoa

- KELA on kuin valtio valtiossa

- KELA tekee paljon virheitä ja rikkoo perusoikeuksia
ja hyvää hallintotapaa

- sosiaalietuuksien kriteereitä on tiukennettu, mikä
lisännyt köyhyyttä

- työmarkkinoiden rakennemuutos kohti pätkätöitä ja
pienpalkkoja (esim. nollatuntisopimukset) lisänneet
ihmisten köyhyyttä

- kolmas sektori, leipäjonot, Hursti ym.

- kirkko kritisoinut valtion asennetta

- rakennetyöttömyys

- tutkimusten mukaan Suomessa sosiaaliturvan tasoa
merkittävästi heikompi kuin muissa EU- ja OECD-maissa

- silti Suomessa ankara veroaste

- aiheen politisoiminen: oikeisto haluaa yksityistää
sosiaalipalvelut ja vähentää sosiaaliturvaa, vasemmisto
ei

- moni sosiaalietuus on käytännössä muuttunut vastik-
keettomasta tulonsiirrosta vastikkeelliseksi viivästyskorol-
liseksi sosiaalilainaksi

- esim asumistuki, opintotuki