https://peda.net/id/m4TjM 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/N22tM 2012-09-04T08:36:21+03:00 <div><strong>Tavoitteena on oppia</strong></div> <div> <ul> <li>eliöiden luokittelun periaatteet</li> <li>tärkeimmät selkärangattomien eläinryhmien piirteitä</li> <li>tärkeimmät hyönteisryhmät (ks. lisätietoa-osio)</li> </ul> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/HFH33G 2013-01-09T10:45:44+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/eli%C3%B6kunta/njs#top" title="nokkosperhonen_sitruunaperhonen_oharma.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/eli%C3%B6kunta/njs:file/photo/48ceb56df11b5ab6ff97f4ef45866a656a89223e/nokkosperhonen_sitruunaperhonen_oharma.jpg" alt="nokkosperhonen_sitruunaperhonen_oharma.jpg" title="Nokkos- ja sitruunaperhonen." class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div>Lajin yksilöt ovat yleensä melko samannäköisiä: niillä on samanlainen väritys ja rakenne. Esimerkiksi nokkosperhoset ovat helppo tuntea nokkosperhosiksi ja sitruunaperhoset sitruunaperhosiksi. Samaan lajiin kuuluvat tunnistavat toisensa ja pyrkivät pariutumaan ja siten tuottamaan uusia jälkeläisiä.</div> <div> </div> <div>Yhteen eläinryhmään kuuluu monia lajeja. Esimerkiksi perhosia elää Suomessakin satoja lajeja. Eri eläinryhmiä voidaan yhdistää isommaksi ryhmäksi. Esimerkiksi hyönteisiin kuuluvat perhoset, kovakuoriaiset, sudenkorennot ja niin edelleen.</div> <div> </div> <div> </div> <div>Kukin eläinlaji kuuluu näin isompiin ryhmiin. Esimerkiksi nokkosperhonen on:</div> <div>Eläin</div> <div>  Selkärangaton eläin</div> <div>    Niveljalkainen</div> <div>      Hyönteinen</div> <div>         Perhonen</div> <div>           Nokkosperhonen (laji)</div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/ntrGM 2013-06-25T19:43:09+03:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/nilviaiset/tos/tos#top" title="tursas_shutterstock_857018.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/nilviaiset/tos/tos:file/photo/2f1846143161f4fa738f53e371cc5dba6e757a85/tursas_shutterstock_857018.jpg" alt="tursas_shutterstock_857018.jpg" title="Tursas (Octopus sp.)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div>Selkärangattomilla eläimillä ei ole sisäistä tukirankaa, selkärankaa.</div> <div> </div> <div>Selkärangattomilla voi olla kova kuori, kuten ravulla tai simpukalla. Hyönteisillä on kova kuori. Vedessä elävät selkärangattomat eivät tarvitse tukirakenteita, sillä vesi kannattaa niitä hyvin. Esimerkiksi kuva mustekala ei tarvitse lainkaan kovaa kuorta tai vahvaa selkärankaa.</div> <div> </div> <div>Selkärangattomilla ei ole kovin hyvin kehittyneitä aisteja. Myös verenkierto- ja hengityselimistö ovat melko huonosti kehittyneitä.</div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/FjMLM 2013-01-09T10:28:40+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/nivelmadot/klt/klt#top" title="kasteliero_shutterstock_8973604.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/nivelmadot/klt/klt:file/photo/be239844cddc25942479dfa4f42ce480597fab60/kasteliero_shutterstock_8973604.jpg" alt="kasteliero_shutterstock_8973604.jpg" title="Kasteliero (Lumbricus terrestris)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div>Madot ovat alkeellisia eläimiä. Niillä ei ole lainkaan päätä. Kehittyneemmillä eläimillä, kuten hyönteisillä tai ihmisellä, päässä on muun muassa silmät ja aivot.</div> <div> </div> <div>Koska madoilla ei ole jalkoja ja niiden ruumis on pehmeä, ne olisivat helppoa saalista esimerkiksi linnuille. Tästä syystä madot viettävät piilottelevaa elämää.</div> <div> </div> <div>Matoina pidettäviä eläimiä kuuluu moneen eri pääjaksoon. Nivelmatoihin kuuluva kasteliero elää maan sisällä syöden kuolleita kasvin osia. Toisaalta monet laakamatoihin kuuluvat madot elävät loisina toisissa eläimissä, esimerkiksi kalojen suolistossa. Elämä kosteassa maaperässä tai loisena onkin monelle madolle tyypillinen tapa elää.</div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/j2mMM 2013-01-09T10:38:44+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/nilviaiset/sme/sme#top" title="sinisimpukka_oharmaIMG_3968.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/nilviaiset/sme/sme:file/photo/e3f1a5af9a445d38ff81640de5f932d69ea6944a/sinisimpukka_oharmaIMG_3968.jpg" alt="sinisimpukka_oharmaIMG_3968.jpg" title="Sinisimpukka (Mytilus edulis)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div>Nilviäiset ovat matoja kehittyneempiä. Niillä on muun muassa silmät ja suojaava kuori. Nilviäiset syövät kasveja.</div> <div> </div> <div>Etanat, kotilot ja simpukat ovat nilviäisiä. Kuvan sinisimpukkaa tavataan myös Suomen rannikkovesissä.</div> <div> </div> <div>Monissa merissä elää suuria nilviäisiä, mustekaloja.</div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/dT2MM 2013-01-09T10:36:01+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hamahakit/r/rlas#top" title="ristihamahakki_opmaki.JPG"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hamahakit/r/rlas:file/photo/62b550d294d777edae204214ebb3d2464ec2ced1/ristihamahakki_opmaki.JPG" alt="ristihamahakki_opmaki.JPG" title="Ristihämähäkki-laji (Araneus sp.)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div>Hämähäkkejä ja hyönteisiä yhdistävät nivelikkäät jalat.</div> <div> </div> <div>Samaan niveljalkaisten ryhmään kuuluu hämähäkkien ja hyönteiset lisäksi vielä äyriäiset, kuten ravut.</div> <div> </div> <div>Hämähäkin erottaa hyönteisistä siitä, että niillä on kahdeksan jalkaa - hyönteisillä on kuusi jalkaa.</div> <div> </div> <div>Hämähäkit ovat petoja. Osa tekee saalistusta varten verkon, osa juoksee saaliinsa kiinni. </div> <div> </div> <div>Hämähäkkiä ei kannata ottaa käteen, sillä kaikki hämähäkit pystyvät puremaan. Saaliin hämähäkki lamauttaa myrkyllään.</div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/QFHNM 2013-01-09T10:34:34+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/perhoset/nps/nps#top" title="niittysinisiipi_oharma_IMG_4314.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/perhoset/nps/nps:file/photo/f97e7666543bfc25f08617817fef486b592759e8/niittysinisiipi_oharma_IMG_4314.jpg" alt="niittysinisiipi_oharma_IMG_4314.jpg" title="Niittysinisiipi (Polyommatus semiargus)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div>Hyönteiset ovat maailman runsaslajisin eläinryhmä. Niitä on lähes kaikkialla. Erityisen runsaasti niitä on sademetsissä, missä on tarpeeksi lämpöä ja kosteutta.<br/> <br/> </div> <div>Hyönteisiä yhdistävät seuraavat piirteet:</div> <div> <ul> <li>kuusi jalkaa</li> <li>kolme ruumiinosaa: etu-, keski- ja takaruumis</li> <li>päässä useita silmiä</li> <li>siivet</li> <li>kova, tukeva kuori</li> <li>muodonvaihdos muna-toukka-(kotelo)-aikuinen</li> <li>vaihtolämpöisiä kuten kaikki muutkin selkärangattomat eläimet</li> <li>elävät erakkoina (poikkeuksena mehiläiset ja muurahaiset)</li> </ul> <div> </div> <div>Tunnetuimpia hyönteisryhmiä ovat</div> <div> <ul> <li>perhoset (kuvassa niittysinisiipiä)</li> <li>sudenkorennot</li> <li>kovakuoriaiset</li> <li>kärpäset</li> <li>pistiäiset (mm. mehiläiset ja muurahaiset)</li> </ul> <div> </div> </div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/LhjQM 2013-08-08T10:35:15+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kh/kokukkmkkslttopkea#top" title="kenttakiitajainen_oharma_MG_1664.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kh/kokukkmkkslttopkea:file/thumbnail/e69cda6d34e147f6b688fb01eef82eff31fa19b0/kenttakiitajainen_oharma_MG_1664.jpg" alt="" title="Kovakuoriaisilla on kova ulkoinen kitiinikuori. Kuvassa maakiitäjäisiin kuuluva kenttäkiitäjäinen. Sen lentämiseen tarkoitetut takasiivet ovat piilossa kovien etusiipien alla." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kovakuoriaisilla on kova ulkoinen kitiinikuori. Kuvassa maakiitäjäisiin kuuluva kenttäkiitäjäinen. Sen lentämiseen tarkoitetut takasiivet ovat piilossa kovien etusiipien alla.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kh/kovks#top" title="karpanen_oharma_MG_4134.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kh/kovks:file/thumbnail/38ee44ce28ac7ef99433e057da5d40fc3a6f1d7e/karpanen_oharma_MG_4134.jpg" alt="" title="Kärpäset kuuluvat kaksisiipisiin, niiden takasiivet ovat surkastuneet pieniksi väristimiksi" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kärpäset kuuluvat kaksisiipisiin, niiden takasiivet ovat surkastuneet pieniksi väristimiksi</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kh/mtos#top" title="kekomuurahainen_oharma_turku__MG_3700.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kh/mtos:file/thumbnail/41e1ac58de0f10ee3399a21307898b5430f12e8a/kekomuurahainen_oharma_turku__MG_3700.jpg" alt="" title="Muurahaisilla työläiset ovat siivettömiä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Muurahaisilla työläiset ovat siivettömiä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kh/sohljtsroysys#top" title="ruskohukankorento_oharma_MG_1116.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kh/sohljtsroysys:file/thumbnail/f37db9387105aef337f40e7ab42998134ba6c6ce/ruskohukankorento_oharma_MG_1116.jpg" alt="" title="Sudenkorennot ovat hyviä lentäjiä ja tarkkanäköisiä saalistajia. Ruskohukankorento on yksi Suomen yleisimmistä sudenkorennoista." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Sudenkorennot ovat hyviä lentäjiä ja tarkkanäköisiä saalistajia. Ruskohukankorento on yksi Suomen yleisimmistä sudenkorennoista.</dd> </dl> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/MmmN 2013-08-08T10:35:15+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kse/hokjjks#top" title="selkarangaton_hamahakki_shutterstock_116503348_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kse/hokjjks:file/thumbnail/ed17bc6c6b68fc9d84b7a66f79dbccd0cda01721/selkarangaton_hamahakki_shutterstock_116503348_peda.jpg" alt="" title="Hämähäkillä on kahdeksan jalkaa ja kahdeksan silmää." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Hämähäkillä on kahdeksan jalkaa ja kahdeksan silmää.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kse/jomvojamasvoilvpe#top" title="selkarangaton_juotikas_shutterstock_54613252_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kse/jomvojamasvoilvpe:file/thumbnail/996c24b1d96c60025c5caf464e85c589e87c4d64/selkarangaton_juotikas_shutterstock_54613252_peda.jpg" alt="" title="Juotikas on mato. Verijuotikkaita on jopa aikoinaan myyty apteekeissa, sillä verijuotikkaat ovat imeneet &quot;likaista verta&quot; pois elimistöstä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Juotikas on mato. Verijuotikkaita on jopa aikoinaan myyty apteekeissa, sillä verijuotikkaat ovat imeneet &quot;likaista verta&quot; pois elimistöstä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kse/vnvpsvosrs2#top" title="vesikirppu_shutterstock_92793061.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/selkarangattomat/kse/vnvpsvosrs2:file/thumbnail/0fdcbd1f52bbfc33c83f52473f74da87adddf7ca/vesikirppu_shutterstock_92793061.jpg" alt="" title="Vesikirpun näkee vaivoin paljain silmin. Vesikirppu on äyriäinen, siis rapujen sukulainen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Vesikirpun näkee vaivoin paljain silmin. Vesikirppu on äyriäinen, siis rapujen sukulainen.</dd> </dl> 2013-08-08T10:35:15+03:00