<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>4. Metsien kukkakasveja</title>
<id>https://peda.net/id/jjmMF</id>
<updated>2013-08-08T10:35:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/jjmMF:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/metsat/kukkia#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Luvun tavoitteet</title>
<id>https://peda.net/id/NmjNF</id>
<updated>2013-06-25T14:39:23+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/metsat/kukkia/luvun-tavoitteet#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;strong&gt;&lt;strong&gt;Tavoitteena on&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/strong&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;oppia tunnistamaan metsän yleisimmät kukkakasvit ja varpukasvit&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;oppia kuvaamaan asioita, miten ne ovat sopeutuneet kasvamaan metsässä&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;oppia tekemään kasvio (lajien tunnistaminen ja siistin kasvion tekeminen)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vuokot kukkivat keväällä</title>
<id>https://peda.net/id/nLHTF</id>
<updated>2012-08-09T01:01:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/metsat/kukkia/vkk#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Valkovuokko&lt;/strong&gt; on monivuotinen kasvi. Keväällä maavarressa olevan ravinnon avulla vuokko kasvattaa lehtiä ja valkoisia kukkia. Vuokoilla ja esimerkiksi metsätähdellä on ohut ja hento varsi. Niitä kutsutaan ruohovartisiksi kasveiksi.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/leinikkikasvit/van/van#top&quot; title=&quot;valkovuokko_oharmaturku_MG_0227.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/leinikkikasvit/van/van:file/photo/1f22e99341670ea9bf073890ea359b73d6f9db9c/valkovuokko_oharmaturku_MG_0227.jpg&quot; alt=&quot;valkovuokko_oharmaturku_MG_0227.jpg&quot; title=&quot;Valkovuokko (Anemone nemorosa)&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Valkovuokko.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/leinikkikasvit/van/van2#top&quot; title=&quot;valkovuokko_oharma_turku_MG_0814.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/leinikkikasvit/van/van2:file/photo/ec24e4bd5964b91a2e0fae0c615e932791e86d25/valkovuokko_oharma_turku_MG_0814.jpg&quot; alt=&quot;valkovuokko_oharma_turku_MG_0814.jpg&quot; title=&quot;Valkovuokko (Anemone nemorosa)&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Valkovuokko on eteläisen Suomen äitienpäiväkukka. Äitienpäivänä, toukokuun toisena sunnuntaina, puissa ei ole vielä lehtiä. Tästä syystä valkovuokot saavat paljon valoa, kun puun lehdet eivät ole tekemässä varjoa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Valkovuokon valkoiset kukat näkyvät kauas. Niinpä hyönteiset löytävät ne helposti. Hyönteiset, kuten mehiläiset, lentävät kukasta toiseen ja pölyttävät kukat. Siemeniä levittävät muun muassa muurahaiset. Valkovuokko lisääntyy myös maavarren avulla. Tästä syystä valkovuokkoja on paikoitellen vieri vieressä suuria määriä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Sinivuokko&lt;/strong&gt; on toinen yleinen vuokko. Sen tuntee violetinsinisistä kukista.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/leinikkikasvit/shn/shn#top&quot; title=&quot;sinivuokko_sveistola.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/leinikkikasvit/shn/shn:file/photo/33cf8973fb799fec4c7894892f691141f14661e8/sinivuokko_sveistola.JPG&quot; alt=&quot;sinivuokko_sveistola.JPG&quot; title=&quot;Sinivuokko (Hepatica nobilis)&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Sinivuokko.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Metsätähti ja oravanmarja kukkivat kesällä</title>
<id>https://peda.net/id/Rrh2F</id>
<updated>2012-09-29T07:37:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/metsat/kukkia/mjokk#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Metsätähti&lt;/strong&gt; on helppo tuntea. Sillä ei ole liuskaisia lehtiä kuten valkovuokolla ja sen valkoinen kukka metsässä on kuin tähti.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/esikkokasvit/mte/mte#top&quot; title=&quot;metsatahti_sveistola.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/esikkokasvit/mte/mte:file/photo/5d63654fe70fe23bdf0c4bc6daad2f6e730aaa24/metsatahti_sveistola.JPG&quot; alt=&quot;metsatahti_sveistola.JPG&quot; title=&quot;Metsätähti (Trientalis europaea)&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Metsätähti.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Oravanmarjalla&lt;/strong&gt; on pienet valkoiset kukat. Oravanmarjan tunnistaa herttamaisista lehdistä, joita on yleensä kaksi.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/yksisirkkaiset_siemenkasvit/liljakasvit/omb/oravanmarja-kukassa#top&quot; title=&quot;oravanmarja.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/yksisirkkaiset_siemenkasvit/liljakasvit/omb/oravanmarja-kukassa:file/photo/7b006b3e79ee38eb7a194844d7b0948c80e21521/oravanmarja.JPG&quot; alt=&quot;oravanmarja.JPG&quot; title=&quot;Oravanmarja kukassa&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Oravanmarja.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/yksisirkkaiset_siemenkasvit/liljakasvit/omb/omb#top&quot; title=&quot;oravanmarja_oharma_urjala__MG_0925.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/yksisirkkaiset_siemenkasvit/liljakasvit/omb/omb:file/photo/4115e9381ee72993429a1c99cf8ec80980acb9cc/oravanmarja_oharma_urjala__MG_0925.jpg&quot; alt=&quot;oravanmarja_oharma_urjala__MG_0925.jpg&quot; title=&quot;Oravanmarja (Maianthemum bifolium)&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Oravanmarjan lehti, taustalla käenkaalin lehtiä.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Käenkaali&lt;/strong&gt; eli ketunleipä on kolmas metsien valkokukkainen kasvi. Sen lehdet ovat apilamaiset. Ketunleipä-nimi johtuu lehtien mukavan happamasta mausta.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/pienetheimot/kaenkaalikasvit/koa/koa2#top&quot; title=&quot;kaenkaali_oharma_MG_1727.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/pienetheimot/kaenkaalikasvit/koa/koa2:file/photo/05045b4e9fbc54f7b7bd007fefde8fd327d6e62e/kaenkaali_oharma_MG_1727.jpg&quot; alt=&quot;kaenkaali_oharma_MG_1727.jpg&quot; title=&quot;Käenkaali (Oxalis acetosella)&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Käenkaali.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt; &lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/pienetheimot/kaenkaalikasvit/koa/koa#top&quot; title=&quot;kaenkaali_oharma_urjala__MG_0936.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/pienetheimot/kaenkaalikasvit/koa/koa:file/photo/5589b2dc0b11c6981223e77af907b35aa55d01c4/kaenkaali_oharma_urjala__MG_0936.jpg&quot; alt=&quot;kaenkaali_oharma_urjala__MG_0936.jpg&quot; title=&quot;Käenkaali (Oxalis acetosella)&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Loppukesästä kuusimetsistä löytää paljon käenkaalin lehtiä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Puolukka ja mustikka ovat varpuja</title>
<id>https://peda.net/id/GTN2F</id>
<updated>2012-09-29T07:34:28+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/metsat/kukkia/puolukka_mustikka#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Puolukalla ja mustikalla on kestävä ja vankka, puumainen varsi. Näitä pieniä puuvartisia metsien kasveja kutsutaan &lt;strong&gt;varpukasveiksi&lt;/strong&gt;.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Mustikka&lt;/strong&gt; on kaikkien tuntema metsien kasvi. Jos alkukesä on säiden puolesta suosiollinen, loppukesällä kuusimetsistä voi poimia ämpärikaupalla mustikan marjoja. Mustikan lehdet ovat ohuet ja mustikka pudottaa ne talveksi.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/kanervakasvit/mvm/mvm#top&quot; title=&quot;mustikka_oharma_parainen__MG_9064.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/kanervakasvit/mvm/mvm:file/photo/8a248a68b0f146990e0a4fb61d62eeb4b36fed26/mustikka_oharma_parainen__MG_9064.jpg&quot; alt=&quot;mustikka_oharma_parainen__MG_9064.jpg&quot; title=&quot;Mustikka (Vaccinium myrtillus)&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Mustikka.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Puolukka&lt;/strong&gt; on mäntymetsien laji. Puolukan punaiset marjat eivät ole makeita, mutta ne säilyvät hillona hyvin. Vielä parikymmentä vuotta sitten oppilaat toivat kouluun puolukoita, joista keittiön väki teki terveellistä ja hyvää hilloa kouluaterioiden lisukkeeksi. Puolukka sietää mustikkaa paremmin kuivuutta sen vahapintaisten lehtien ansiosta. Lehdet säilyvät talven yli. &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/kanervakasvit/pvvi/pvvi#top&quot; title=&quot;puolukka_oharma_parainen__MG_9752.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/kanervakasvit/pvvi/pvvi:file/photo/dec8d8bc77f631562914b72a8d52119866482a87/puolukka_oharma_parainen__MG_9752.jpg&quot; alt=&quot;puolukka_oharma_parainen__MG_9752.jpg&quot; title=&quot;Puolukka (Vaccinium vitis-idaea)&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Puolukka.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Digikasvio</title>
<id>https://peda.net/id/TFn3F</id>
<updated>2012-09-03T09:37:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/metsat/kukkia/digikasvio2#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Suunnittele ja tee digikasvio.&lt;/strong&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;- Kuvaa vähintään kymmenen kasvia. Voit tehdä kasvion ryhmätyönä! &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;- Muokkaa kuvat  (rajaus, tiedoston koko) tietokoneohjelmalla.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;- Tunnista lajit.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;- Siirrä kuvat kuva-arkistoon (esimerkiksi Peda.net-palveluun)&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;- Ilmoita muille missä digikasviosi sijaitsee.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;- Kunkin kasvin osalta pitää mainita seuraavat asiat: kasvilaji, kuvauspaikka (kunta ja tarkempi paikka), kuvausaika.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Vaihtoehtoisesti voit tehdä perinteisen, oikean kasvion:&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;a) Kerää kasvit (Älä kisko juurineen!)&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;b) Aseta kasvit imukykyisten paperien väliin &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;c) Laita kasvien päälle painoja (esimerkiksi isoja, painavia kirjoja)&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;d) Määritä kasvit ja kiinnitä ne valkoiselle paperille pienillä teipin kappaleilla&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;e) Kirjoita paperiin kasvin nimi, keräyspaikka ja -aika, kerääjien nimet.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:09+03:00</published>
</entry>


</feed>