https://peda.net/id/hjHNMN 2014-08-06T13:06:57+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/rRrjj3r 2014-08-06T13:06:57+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/djosjslvjees#top" title="BI2_dnajuoste_justus_eoppi.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/djosjslvjees:file/thumbnail/45e3f9395f8a5510c5b95ef386d07e0c3a7df9f0/BI2_dnajuoste_justus_eoppi.png" alt="" title="Dna-juosteella on suunta, jossa sitä luetaan. Vastakkaiset juosteet etenevät eri suuntiin." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dna-juosteella on suunta, jossa sitä luetaan. Vastakkaiset juosteet etenevät eri suuntiin.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/djsje#top" title="BI2_dna_emasparisaanto_jmutanen_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/djsje:file/thumbnail/5bf7c8a0ad0d983d69ed3e8d34be6a762ab65a44/BI2_dna_emasparisaanto_jmutanen_peda.png" alt="" title="Dna-juosteiden suunta ja emäsparisääntö" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dna-juosteiden suunta ja emäsparisääntö</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/dnkkrmsjfdneosvvk#top" title="BI2_dna_vetysidokset_Justus_eoppi_1586_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/dnkkrmsjfdneosvvk:file/thumbnail/e53f9e2683adc7b52226ac86e7dea4e01ff3bb35/BI2_dna_vetysidokset_Justus_eoppi_1586_peda.png" alt="" title="Dna:n kaksoiskierteessä kierteen rungon muodostavat sokeri- ja fosfaattiosat. Dna:n emäkset ovat sitoutuneet vastinemäkseensä vetysidoksin (katkoviivat)." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dna:n kaksoiskierteessä kierteen rungon muodostavat sokeri- ja fosfaattiosat. Dna:n emäkset ovat sitoutuneet vastinemäkseensä vetysidoksin (katkoviivat).</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/gojdtjttptrtikdsv2og#top" title="kromos dna geeni luku11 D2.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/gojdtjttptrtikdsv2og:file/thumbnail/1dcdd95c40f33f39b1357ca45917a8bd14df6d50/kromos%20dna%20geeni%20luku11%20D2.jpg" alt="" title="Geeni on jakso dna:ta, joka tuottaa toimivaa proteiinia tai rna:ta. Ihmisen koko dna:sta vain 2 % on geenejä. Geenien ulkopuolinen dna esimerkiksi ohjaa geenien toimintaa ja säätelee kromosomin rakennetta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Geeni on jakso dna:ta, joka tuottaa toimivaa proteiinia tai rna:ta. Ihmisen koko dna:sta vain 2 % on geenejä. Geenien ulkopuolinen dna esimerkiksi ohjaa geenien toimintaa ja säätelee kromosomin rakennetta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/jeovsaskhjyoveassh#top" title="BI2_homotsygootti_heterotsygootti_justus_eoppi_1541.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/jeovsaskhjyoveassh:file/thumbnail/462f1e0632f97386ab2e283ae49eacb5a9fcdc04/BI2_homotsygootti_heterotsygootti_justus_eoppi_1541.png" alt="" title="Jos eliöllä on vastinkromosomeissaan sama alleeli, sitä kutsutaan homotsygoottiseksi. Jos yksilöllä on vastinkromosomeissa eri alleeli, sitä sanotaan heterotsygoottiseksi." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Jos eliöllä on vastinkromosomeissaan sama alleeli, sitä kutsutaan homotsygoottiseksi. Jos yksilöllä on vastinkromosomeissa eri alleeli, sitä sanotaan heterotsygoottiseksi.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/kkdsjpnmrkktkopmajkv#top" title="BI2_kromosomin_rakenne_jonna_salomaa.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/kkdsjpnmrkktkopmajkv:file/thumbnail/62f13697f18741412823a76cbb4203a875dec710/BI2_kromosomin_rakenne_jonna_salomaa.png" alt="" title="Kromosomit koostuvat dna:sta ja proteiineista. Niiden muodostamaa rakennetta kutsutaan kromatiiniksi. Tiukimmillaan kromatiini on pakattu mitoosin aikana, jolloin kromosomit voi havaita valomikroskoopinkin avulla." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kromosomit koostuvat dna:sta ja proteiineista. Niiden muodostamaa rakennetta kutsutaan kromatiiniksi. Tiukimmillaan kromatiini on pakattu mitoosin aikana, jolloin kromosomit voi havaita valomikroskoopinkin avulla.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/lyvdnevgmeavsaefei2#top" title="BI2_alleelit_oskari.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/lyvdnevgmeavsaefei2:file/thumbnail/594d9afe0283aa3f16db9c8586e3530421062738/BI2_alleelit_oskari.png" alt="" title="Lajin yksilöiden välillä dna:n emäsjärjestys vaihtelee. Geenin muoto eli alleeli voi saada aikaan erilaisen fenotyypin eli ilmiasun." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Lajin yksilöiden välillä dna:n emäsjärjestys vaihtelee. Geenin muoto eli alleeli voi saada aikaan erilaisen fenotyypin eli ilmiasun.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/perinn%C3%B6llisyys#top" title="dnakuvitus.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/perinn%C3%B6llisyys:file/thumbnail/6fd95a91fa277d0bae5856fbaf624c640d87693b/dnakuvitus.jpg" alt="" title="Perinnöllisyys" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Perinnöllisyys</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/tikeikkkokkeiodenokx2#top" title="BI2_ihmisen_kromosomisto_shutterstock_112795513_justus.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat2/tikeikkkokkeiodenokx2:file/thumbnail/c33442150103a8d2c02438c3504638500d40f72d/BI2_ihmisen_kromosomisto_shutterstock_112795513_justus.png" alt="" title="Tavallinen ihmisen kromosomisto eli ihmisen karyotyyppi. Kutakin kromosomia on kaksi kappaletta eli ihminen on diploidinen eliö. Naisella on kaksi X-kromosomia ja miehellä X- ja Y-kromosomit." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Tavallinen ihmisen kromosomisto eli ihmisen karyotyyppi. Kutakin kromosomia on kaksi kappaletta eli ihminen on diploidinen eliö. Naisella on kaksi X-kromosomia ja miehellä X- ja Y-kromosomit.</dd> </dl> 2014-08-06T13:06:57+03:00 https://peda.net/id/3TR3MN 2014-08-06T13:06:58+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat/teht%C3%A4v%C3%A4#top" title="BI2_tehtava_9-1.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/9dnrjg/mediamappi/kuvat/teht%C3%A4v%C3%A4:file/thumbnail/61da8529938aef529ebafbfb14191736a8eceaa9/BI2_tehtava_9-1.png" alt="" title="Tehtävä" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Tehtävä</dd> </dl> 2014-08-06T13:06:58+03:00