<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>6. Metsien hyönteiset ja hämähäkit</title>
<id>https://peda.net/id/hNMrG</id>
<updated>2013-08-08T10:35:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/hNMrG:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/metsat/selkarangattomat#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Luvun tavoitteet</title>
<id>https://peda.net/id/hnHtG</id>
<updated>2013-06-25T14:52:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/metsat/selkarangattomat/luvun-tavoitteet#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Tavoitteena on&lt;/strong&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;oppia tunnistamaan hyönteinen ja erilaisia hyönteisiä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;oppia hyönteisten elintapoja&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;oppia asioita muurahaisten yhdyskunnan elämästä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;oppia tunnistamaan hämähäkki ja tietämään sen elintapoja&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Metsien hyönteiset ovat kasvinsyöjiä tai petoja</title>
<id>https://peda.net/id/RFhjht2</id>
<updated>2012-08-12T06:36:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/metsat/selkarangattomat/mhoktp#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Aikuisen&lt;strong&gt; hyönteisen&lt;/strong&gt; tuntee kuudesta jalasta. Hyönteisen päässä on usein isot silmät.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka mahdollistavat hyönteiset lentämisen. Yleensä toinen siipipari on lentämistä varten ja toinen siipipari peittää elintärkeät lentosiivet alleen. &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Takaruumiissa voi olla monia elimiä, esimerkiksi pistiäisillä, kuten ampiaisella, on pistin.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Monilla hyönteisillä on täydellinen muodonvaihdos. Munasta kuoriutuu toukka, joka tarpeeksi kasvettuaan koteloituu. Kotelosta kuoriutuu aikanaan aikuinen hyönteinen, kuten perhonen.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/perhoset/mittarilaji/mt#top&quot; title=&quot;mittaritoukka_oharma_turku__MG_4140.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/perhoset/mittarilaji/mt:file/photo/4c1641e68018df954989080b3d21a803b155d722/mittaritoukka_oharma_turku__MG_4140.jpg&quot; alt=&quot;mittaritoukka_oharma_turku__MG_4140.jpg&quot; title=&quot;Mittarilaji - toukka&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Mittari-perhosten toukat syövät lehtipuiden lehtiä.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Metsien yleisimmät hyönteisryhmät ovat perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset. Perhosten toukat ovat kasvinsyöjiä. Tästä on merkkinä syödyt puiden lehdet.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Monet kovakuoriaiset, kuten maakiitäjäiset, ovat petoja. Ne saalistavat ruuaksi muita hyönteisiä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/kovakuoriaiset/mgs/mgs#top&quot; title=&quot;metsäsittiainen_oharma__MG_3219.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/kovakuoriaiset/mgs/mgs:file/photo/5b669a973aaa5dee2da10bdfa83eccb4736562a7/mets%C3%A4sittiainen_oharma__MG_3219.jpg&quot; alt=&quot;metsäsittiainen_oharma__MG_3219.jpg&quot; title=&quot;Metsäsittiäinen (Geotrupes stercorosus)&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Metsäsittiäinen on tyypillinen kovakuoriainen, sillä on suojanaan vahva kitiinikuori. Metsäsittiäinen käyttää ravinnokseen mm. kasvinsyöjäeläinten lantaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/nivelkarsaiset/kirvalaji/kkl#top&quot; title=&quot;kirvoja_sveistola.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/nivelkarsaiset/kirvalaji/kkl:file/photo/fa037b2ea9950bf8ca35e9d92d075ba678520bd8/kirvoja_sveistola.jpg&quot; alt=&quot;kirvoja_sveistola.jpg&quot; title=&quot;Kirvoja koivun lehdellä&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Kirvoja koivun lehdellä.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Muurahaiset elävät yhteiskunnissa</title>
<id>https://peda.net/id/G4MG</id>
<updated>2012-08-23T08:03:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/metsat/selkarangattomat/mey#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Muurahaiset&lt;/strong&gt; ovat hyönteisiä: Niillä on kuusi jalkaa. Muurahaisen tunnistaa polvitaitteisista tuntosarvista ja kapeasta vyötäröstä (keski- ja takaruumiin välissä on kapeita jaokkeita).&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Muurahaisilla on kova kuori ja vahvat leuat. Jalat ovat voimakkaat, muurahainen pystyy kantamaan kokoonsa nähden uskomattoman suuria kantamuksia. Muurahaiset ovat petoja. Ne saalistavat ruuaksi pääosin toisia hyönteisiä, mutta ne syövät myös kukkien mettä ja imevät kirvoista mesikastetta.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Muurahaiskeon lähellä puissa elää lehtiä syöviä toukkia vähemmän kuin muualla: muurahaiset aivan kuin puolustavat puita. Muurahaiset puolustautuvat kaikkia isompiakin eläimiä vastaan. Kyykäärmeet välttävät seutuja, joissa on paljon muurahaisia. Ei edes ihminen viihdy kauaa muurahaiskeon lähellä, sillä muurahaisen leukojen puraisu sattuu ja muurahaisen peräpäästään ruiskuttama muurahaishappo kirvelee.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Muurahaiset elävät yhteiskunnissa. Kekomuurahainen rakentaa neulasista ison keon pesäkseen. Toisten muurahaislajien yhteiskunnat asuvat maan sisällä tai kivien alla. Yhteiskunnassa on tarkat roolit ja säännöt. Vain kuningatar lisääntyy. Muut naaraat ovat työläisiä: ne ruokkivat toukkia ja puolustavat pesää. Koirasmuurahaiset ovat kuhnureita. Ne osallistuvat häälennolle tulevien kuningattarien kanssa. Uudet kuningattaret perustavat oman yhteiskuntansa uuteen paikkaan.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/pistiaiset/kfrr/muurhaiskeko#top&quot; title=&quot;muurahaiskeko_sveistola.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/pistiaiset/kfrr/muurhaiskeko:file/photo/792ba3e806ede7476dc941dc7737451f8139c877/muurahaiskeko_sveistola.jpg&quot; alt=&quot;muurahaiskeko_sveistola.jpg&quot; title=&quot;Muurhaiskeko&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Muurahaiskeko. Muurahaisten yhteiskunta asuu keon suojassa. Työläiset huolehtivat munista ja ruokkivat toukkia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt; &lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/pistiaiset/kfrr/kfrr#top&quot; title=&quot;kekomuurahainen_oharma_turku__MG_3700.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hyonteiset/pistiaiset/kfrr/kfrr:file/photo/ee97c78a093dc695292295e6bffec08646640368/kekomuurahainen_oharma_turku__MG_3700.jpg&quot; alt=&quot;kekomuurahainen_oharma_turku__MG_3700.jpg&quot; title=&quot;Kekomurhainen (Formica rufa -ryhmä)&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Kekomuurahaiset ovat väritykseltään punamustia.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Hämähäkki kutoo verkon</title>
<id>https://peda.net/id/MHHNG</id>
<updated>2013-06-25T14:53:27+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/metsat/selkarangattomat/hkv2#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Hämähäkit&lt;/strong&gt; eroavat hyönteisistä muun muassa siinä, että hämähäkeillä on kahdeksan jalkaa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Hämähäkit ovat petoja. Ne saalistavat erityisesti hyönteisiä. Kaikki hämähäkit osaavat tehdä seittiä, mutta vain osa lajeista tekee saaliin pyydystämistä varten verkon.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Ristihämähäkki kutoo taidokkaan verkon. Kun verkko on valmis, hämähäkki odottaa, että verkkoon lentää jokin hyönteinen. Kun hyönteinen on takertunut verkkoon, hämähäkki tainnuttaa sen myrkyllään.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hamahakit/r/h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kin-verkko#top&quot; title=&quot;hamahakki_verkko_sveistola.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hamahakit/r/h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kin-verkko:file/photo/4dab08eade4b08be6c459ba53be9af8654e69e3f/hamahakki_verkko_sveistola.jpg&quot; alt=&quot;hamahakki_verkko_sveistola.jpg&quot; title=&quot;Hämähäkin verkko&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Ristihämähäkin verkko aamukasteessa.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt; &lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hamahakit/r/rlas#top&quot; title=&quot;ristihamahakki_opmaki.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hamahakit/r/rlas:file/photo/62b550d294d777edae204214ebb3d2464ec2ced1/ristihamahakki_opmaki.JPG&quot; alt=&quot;ristihamahakki_opmaki.JPG&quot; title=&quot;Ristihämähäkki-laji (Araneus sp.)&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Ristihämähäkki odottaa saalista tyypillisesti verkon keskellä.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt; &lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hamahakit/susih%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki/susih%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki#top&quot; title=&quot;susihamahakki_oharma__MG_3203.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/hamahakit/susih%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki/susih%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki:file/photo/13478488d5dd4d3eb1c078b33394097fe95d50b0/susihamahakki_oharma__MG_3203.jpg&quot; alt=&quot;susihamahakki_oharma__MG_3203.jpg&quot; title=&quot;Susihämähäkki&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Susihämähäkit eivät kudo verkkoa, vaan ne saalistavat maanpinnalla juosten saaliinsa kiinni.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:09+03:00</published>
</entry>


</feed>