Kärjenniemen koulun toimintakulttuuri -rakentuminen ja kehittäminen

2016-09-26T13:33:55+03:00

Uusin päivitys 22.9.2016

Kärjenniemen koulun toimintakulttuuri
-rakentuminen ja kehittäminen

Kärjenniemen koulu
22.5.2015
muokattu 26.5.2016

Sisällys

Kärjenniemen koulun toimintakulttuuri
Mikä meidän koulussa on kaikkein tärkeintä?
Kärjenniemen koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
1. Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
2. Hyvinvointi ja turvallinen arki
3. Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely
4. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta
6. Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
7. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Toimiva työyhteisö

Kärjenniemen koulun toimintakulttuuri

Tämän dokumentti kuvaa koulumme toimintakulttuurin kehittämisprosessia. Prosessi koskee sekä koulun toimintakulttuuria laajana kokonaisuutena että opettajien sisäistä toimintakulttuuria. Toimintakulttuurin kehittäminen on prosessi, joka jatkuu edelleen, ja joka edellyttää avointa keskustelua jatkossakin.
Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se rakentuu
työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä

Mikä meidän koulussa on kaikkein tärkeintä?

Olennaista koulumme toimintakulttuurin työstämisessä oli kartoittaa arvot, jotka pohjimmiltaan ohjaavat toimintaamme. Halusimme kysyä koulun toimintaan osallistuvilta tahoilta, mikä meidän koulussa on kaikkein tärkeintä. Uuden ja paremman toimintakulttuurin arvopohjan rakentamiseen otettiin mukaan kaikki koulumme toimintakulttuurissa mukana olevat tahot: oppilaat, opettajat, oppilaiden vanhemmat ja muu henkilökunta. Tässä työkaluna käytettiin kaikkien tahojen kohdalla nk. arvokelloa.

Arvokellon avulla esille nousseista tärkeimmistä arvoista rakensimme arvopuut. Puiden hedelminä ovat ne arvot, joiden pohjalle koulumme toimintakulttuurin haluttaisiin rakentuvan.
Tärkeimpinä arvoina kokonaisuudesta nousivat turvallisuus, opiskelu ja oppiminen, laadukas opetus ja hyvä henkilökunta, sekä sosiaaliset taidot.

Kärjenniemen koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Peilasimme puihin koottuja arvoja valtakunnallisessa ops-tekstissä esille nostettuihin toimintakulttuurin kehittämistä ohjaaviin periaatteisiin. Osa niistä nousi selvästi muita tärkeämpään osaan. Painotamme näitä periaatteita kehittäessämme koulumme toimintakulttuuria.
Helpottaaksemme kokonaisuuden hahmottamista, rakensimme jokaisesta edellä mainitusta tärkeästä periaatteesta yksinkertaistetun mallin. Vihreällä alleviivatut sanat ovat arvopuissa esiintyneitä arvoja.

1. Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö koostuu oppilaista, opettajista, muusta henkilökunnasta, kodeista ja ympäröivästä kyläyhteisöstä. Koulumme on entinen pieni kyläkoulu, joka on kasvanut keskellä tiivistä kyläyhteisöä. Kyläkoulun perintö elää edelleen vanhempien tiiviinä yhteydenpitona koskien myös kouluasioita. Luokkatoimikunnat ja vanhempainyhdistys ovat aktiivisia, ja vanhemmilla on oma facebook-ryhmä. Olisi tärkeää saada kyläyhteisön vahvuudet osaksi koulun voimavaroja. Tiivis yhteydenpito, avoin tiedotus, yhteinen ideointi ja kotien osallistuminen koulun toimintaan ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Kyläkoulun perintönä keittiö- ja siivoushenkilökunnalla on myös merkittävä rooli koulumme kasvatusyhteisössä. Kaikki tämä mahdollistaa sen, että oppivan yhteisön on mahdollista toteutua koulussamme luontevasti.

2. Hyvinvointi ja turvallinen arki

Turvallisuus nousi kaikkein tärkeimmäksi toimintakulttuuria ohjaavaksi arvoksi. Mallissa näkyvälle arvopohjalle perustuvat käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat siten edellytyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Jotta lapsen olisi koulussa turvallista olla, on tärkeää, että koko koulun henkilökunta toimii johdonmukaisesti samojen periaatteiden mukaan. Tämä toteutuu esimerkiksi yhtenäisinä tapoina kohdata oppilas välituntitilanteissa, tai puututtaessa sääntörikkomuksiin.

3. Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan kirjataan toiminnallisen oppimisen ja joustavien ryhmittelyjen selkeä jatkumo luokkatasolta toiselle.

4. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta vaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Jotta tarjolla oleva tuki saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin, erityisopettajan ja koulunkäyntiavustajan tuntien jakoa ja näihin liittyviä ryhmittelyjä tulee kehittää.

5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Osallisuutta edistävä ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi kansalaisiksi. Oppilaskuntatoimintaa kehitetään siihen suuntaan, että oppilaita ohjataan toimimaan itsenäisemmin ja aktiivisemmin vastuuopettajan ohjatessa taustalla. Vanhempainyhdistyksen ja oppilaskunnan toiminnat pidetään erillään, jolloin oppilaskunnan toiminta kohdistuu koulupäivien aikana toteutettaviin tapahtumiin ja koulun arkeen.

6. Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista ympäristöön. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea. Arvopuissa tämä periaate ei noussut esiin, joten sitä täytyy tietoisesti edistää. Oppilaskunnan rooli vihreiden arvojen kehittämisessä on tärkeä.

7. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kulttuuritraditioihin tutustutaan, erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä. Arvopuissa tämä periaate ei noussut esiin, joten se ei itsessään korostu koulumme toimintakulttuurissa. Sen sijaan kulttuurisen moninaisuuden tiedostaminen sisältyy kohtaan 4, jossa korostetaan yksilön ainutlaatuisuutta. Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne kuitenkin vaatii monikulttuurisuuden kohtaamista. Maalaisyhteisössä kulttuurista moninaisuutta ei kohdata arjessa, jolloin koulun tehtävänä on luoda puitteet suvaitsevaisuuden kehittymiselle. Käytänteitä tämän periaatteen toteuttamiseksi kehitetään.

Toimiva työyhteisö

Työyhteisössä opettajat käänsivät katseensa omaan toimintakulttuuriinsa ja sen tarkoituksenmukaisuuteen. Erityisesti kiinnitimme huomiota johtamiseen sekä työn organisointiin, suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tulimme siihen tulokseen, että opetustyössä nämä seikat ovat paremmin hallussa kuin opettajatyöyhteisön sisällä. Alla olevassa kuvassa on ympyröity punaisella kehittämisen kohteet työyhteisössä. Opetussuunnitelmatyöhön ryhdymme syksyllä 2015.

Kysyimme:
”Tiedämme hyvin mitä teemme luokassa, mutta onko selvää, mitä pitäisi tehdä luokan ulkopuolella?”
”Mitä on ammatillisuus?”
”Miten saadaan toimiva työyhteisö?”

Keskustelimme työpaikkakokousten, tyhy-toiminnan ja kouluttautumisen kehittämisestä. Vastuiden jakaminen nousi tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Tavoitteena on luokkahuoneen ulkopuolisen työnkuvan selkeyttäminen ja vastuun ottaminen yhteisistä asioista. Tärkeää on suunnitelmallisuus ja toiminnan systemaattinen arviointi. On kehitettävä yhteistä ajankäyttöä tehokkaammaksi, löydettävä paikka rakentavalle keskustelulle sekä epäviralliselle yhdessäololle. Tällä on vaikutusta työilmapiiriin.
Keskusteluissa huomattiin piiloisia rakenteita ja ajatusmalleja, joita on hyvä kyseenalaistaa jatkossakin. Kuudennen opettajan saaminen kouluumme lisää entisestään tarvetta toimintatapojen kyseenalaistamiseen ja uusien käytänteiden organisointiin.
Käytännön tasolla listasimme työn organisointiin liittyviä asioita, joista pitäisi sopia yhdessä. Nämä asiat liittyvät esimerkiksi yhteisten tilojen järjestämiseen ja uudelleenorganisointiin.

Pedagoginen toimintakulttuuri

Kärjenniemen koulun toimintakulttuuri -rakentuminen ja kehittäminen