https://peda.net/id/fff3cc42fa5 2016-04-04T22:08:09+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0f24dcf6fa5 2016-04-04T14:32:24+03:00 <b>TEMPERAMENTTIPIIRTEET </b><span>(Keltikangas-Järvinen 2006, Temperamentti ja koulumenestys)</span><br/> <br/> <span>1. Aktiivisuus (pysyykö paikallaan, juokseeko, äänenkäyttö)</span><br/> <span>2. Häirittävyys (keskeyttääkö tekemisen, kuinka helppo on keskittyä yhteen asiaan kerrallaan)</span><br/> <span>3. Sinnikkyys (antaako periksi, haluaako tehdä tehtävät aina loppuun)</span><br/> <span>4. Emotionaalinen intensiivisyys (voima, jolla ilmaisee tunteensa, äänekkyys, dramaattisuus)</span><br/> <span>5. Mieliala (miten helposti kokee ahdistusta/stressiä, hymyileekö/nauraako paljon, kuinka helposti ärtyy)</span><br/> <span>6. Estyneisyys (seuraako sivusta vai osallistuuko, onko ujo, kuinka reagoi yllätyksellisiin tilanteisiin)</span><br/> <span>7. Sosiaalisuus (nauttiiko toisten seurasta, viihtyykö itsekseen)</span><br/> <br/> <br/> <b>TUTKIMUSTULOKSIA (Vanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen - VALO -tutkimus, toteutettu 2006-2009)<br/> </b><br/> <span>Lapset voidaan jakaa temperamentiltaan</span><br/> <ul> <li>haastaviin (– negatiivinen mieliala – varauksellinen suhtautuminen uuteen; halu pikemminkin välttää kuin lähestyä uusia ihmisiä ja asioita – vaikeus sopeutua muutoksiin – alhainen ärsytyskynnys, häiriöherkkyys – tunteiden osoittamisen intensiteetti korkea)</li> <li>helppoihin (– positiivinen mieliala – positiivinen suhtautuminen uuteen; halu lähestyä uusia ihmisiä ja asioita – muutoksiin sopeutuvuus – korkea ärsytyskynnys, matala häirittävyys – tunteiden osoittamisen intensiteetti vähäinen) ja</li> <li>hitaasti lämpeneviin (– Varauksellinen ja negatiivinen suhtautuminen uuteen – Hidas sopeutuminen uusiin ihmisiin, asioihin ja muutoksiin – Tunteiden osoittamisen intensiteetti alhainen – Ajan kanssa suhtautumisen muuttuminen positiiviseksi).</li> </ul> <br/> <span>VALO-tutkimuksessa on todettu, että</span><b> temperamenttityyppi EI vaikuta</b><span> älykkyyteen, sanavarastoon, kirjaintuntemukseen, lukujonotaitoihin tai matemaattisiin taitoihin.</span><br/> <br/> <span>Sen sijaan </span><b>temperamenttityyppi vaikuttaa oppimisminäkuvaan</b><span>. Ujot ja varaukselliset lapset ovat alttiita kielteisen minäkuvan kehittymiselle. Opettajan/vanhempien palautteet ja tulkinnat oppilaan osaamisesta ja taidoista vaikuttavat erityisesti estyneiden lasten minäkäsitykseen oppijana. Tämä taas vaikuttaa <b>oppimistuloksiin</b>.</span><br/> <br/> <span>Temperamenttityyppi vaikuttaa myös siihen, miten opettajat arvioivat oppilaiden taitotasoa. </span><b>Opettajat aliarvioivat temperamenttityypiltään haastavien lasten taitotasoa</b><span>.</span><br/> <br/> <em><b>Lähde:</b> Luento Hyvä Alku -tapahtumassa 2016, Kaisa Launonen)</em> 2016-04-04T14:26:22+03:00