<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/533/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Ratkaisuja</title>
<id>https://peda.net/id/ffac53fceea</id>
<updated>2021-06-11T13:00:25+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/ffac53fceea:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/er%C3%A4s-ratkaisu2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Jaksollisen järjestelmän ratkaisu</title>
<id>https://peda.net/id/ae12d22ce3d</id>
<updated>2022-09-07T18:26:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/er%C3%A4s-ratkaisu2/jaksollisen-jarjestelman-ratkaisu#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Huom: Varmista lisäksi, että tunnistat metallit ja epämetallit väripohjan avulla.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;Siniset metalleja ja keltaiset epämetalleja (valkoiset puolimetalleja)&lt;br/&gt;&#10;Huomaa myös kemiallisen merkin kanssa lokerosta löytyvä järjestysnumero, joka ilmaisee protonien (ja elektronien) lukumäärän atomissa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/er%C3%A4s-ratkaisu2/jaksollisen-jarjestelman-ratkaisu/jaksollinenratkaisu.png#top&quot; title=&quot;jaksollinenratkaisu.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/er%C3%A4s-ratkaisu2/jaksollisen-jarjestelman-ratkaisu/jaksollinenratkaisu.png:file/photo/e064f46c5700e9ddfa0e54535c2fb9303c5c7a39/jaksollinenratkaisu.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;jaksollinenratkaisu.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2021-07-13T16:24:41+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kaliumfluoridi ja magnesiumkloridi</title>
<id>https://peda.net/id/49bce92e194</id>
<updated>2021-09-19T16:34:17+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/er%C3%A4s-ratkaisu2/kaliumfluoridi-ja-magnesiumkloridi#top" />
<content type="html">2 KF + MgCl&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; → 2 KCl + MgF&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; &lt;br/&gt;&#10;Magnesiumfluoridi muodostaa sakan</content>
<published>2021-09-19T16:34:17+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kuparisulfaatti ja alumiininitraatti</title>
<id>https://peda.net/id/c4c3dd8c194</id>
<updated>2021-09-19T16:23:25+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/er%C3%A4s-ratkaisu2/kuparisulfaatti-ja-alumiininitraatti#top" />
<content type="html">Ratkaisu:&lt;br/&gt;&#10;3 CuSO&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt; + 2 Al(NO&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;)&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt; → 3 Cu(NO&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;)&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; + Al&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;(SO&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;)&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt; &lt;br/&gt;&#10;Sekoituksessa ei muodostu sakkaa, koska kaikki suolat ovat vesiliukoisia.</content>
<published>2021-09-19T16:23:25+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastauksia tai ratkaisuja</title>
<id>https://peda.net/id/267ea71eeea</id>
<updated>2021-07-01T11:06:52+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/er%C3%A4s-ratkaisu2/er%C3%A4s-ratkaisu#top" />
<content type="html">Ratkaisut kysymyksiin:&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Hiili ja pii kuuluvat samaan pääryhmään. Siksi niilä on yhtä monta ulkoelektronia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Vety on yksinkertaisin alkuaine ja sen järjestysnumero on yksi. Se on ryhmänsä ainoa epämetalli. Vety muodostaa vain yhden molekyylisidoksen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ruokasuola liukenee ioneina ja sokeri molekyyleinä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Helium ja krypton ovat eri jaksoissa eli eri riveillä. Niillä on siksi eri lukumäärä elektronikuoria. Molemmilla on oktetti (jalokaasuja) heliumilla on silti vain kaksi ulkoelektronia, kryptonilla kahdeksan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Protonien määrästä näkee järjestysluvun ja näin ollen tunnistaa alkuaineen. Elektronien määr voi muuttua (ionit)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mendelejev keksi, että joillakin alkuaineilla on jaksoittain samankaltaisia ominaisuuksia. Ne siis muodostavat ryhmiä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ulkoelektroneja on 1-8&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sisimmälle kuorelle mahtuu 2 elektronia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Protoni on +, neutroni on neutraali (nämä muodostavat ytimen), elektroni on -&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ioniyhdisteessä sidos perustuu positiivisten ja negatiivisten ionien väliseen vuorovaikutukseen. Sidos pettää, jos samanmerkkiset ionit pääsevät kohdakkain.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/er%C3%A4s-ratkaisu2/er%C3%A4s-ratkaisu/e#top&quot; title=&quot;E8E38778-2399-4B43-B99E-6FF96251EC8A.jpeg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/er%C3%A4s-ratkaisu2/er%C3%A4s-ratkaisu/e:file/photo/881d884adab2201f38c79676dcbd96a5984ee588/E8E38778-2399-4B43-B99E-6FF96251EC8A.jpeg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;E8E38778-2399-4B43-B99E-6FF96251EC8A.jpeg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2019-10-14T20:57:55+03:00</published>
</entry>


</feed>