https://peda.net/id/ff926ffc17f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/004748e417f 2018-11-27T12:58:27+02:00 <span><b>Kappale 3 - puhdas aine ja seos<br/> </b><br/> <span>- jaottele aineet ensin </span><strong class="editor red">puhtaisiin aineisiin ja seoksiin</strong><span>. </span><br/> <span>- jaottele sitten puhtaat aineet </span><strong class="editor red">alkuaineisiin tai yhdisteisiin</strong><span>.</span><br/> <span>- jaottele seokset </span><strong class="editor red">tasakoosteisiin (homogeeninen) tai sekakoosteinen (heterogeeninen)</strong><br/> <span>- puhtaiden aineiden ja seosten erot</span><br/> <span>-</span><strong class="editor red"> liuoksen ja kylläisen liuoksen määritelmät</strong><br/> <br/> <b>Kappale 4 - erotusmenetelmät<br/> </b><br/> <span>- </span><strong class="editor red">erotuskaavion piirtäminen</strong><br/> <br/> <span>- </span><strong class="editor red">suodattaminen</strong><span> → mihin perustuu?</span><br/> <span>- </span><strong class="editor red">haihduttaminen</strong><span> → mihin perustuu? </span><br/> <span>- </span><strong class="editor red">tislaus</strong><span> → mihin perustuu?</span><br/> <span>- </span><strong class="editor red">uuttaminen</strong><span> → mihin perustuu? </span><br/> <span>- </span><strong class="editor red">linkous</strong><span> → mihin perustuu? </span><br/> <span>- </span><strong class="editor red">mekaaninen erottelu</strong><span> → mihin perustuu? </span><br/> <span>- </span><strong class="editor red">kromatografiset menetelmät</strong><span> → mihin perustuu? </span><br/> <br/> <span>- valitse järkevin erotusmenetelmä annetulle esimerkille. </span><br/> <br/> <b>Kappale 5 - alkuaine ja atomi<br/> </b><br/> <span>- atomin osat →</span><strong class="editor red"> ydin ja elektronipilvi</strong><br/> <span>- </span><strong class="editor red">perushiukkaset → nimi ja nimen lyhenne sekä paikka atomissa sekä varaus (protoni, elektroni ja neutroni)</strong><br/> <span>- alkuainelistan </span><strong class="editor red">30 alkuainetta osattava</strong><span> → nimi ja kemiallinen merkki</span><br/> <span>- </span><strong class="editor red">pallomallit ja niiden piirtäminen</strong><span> → yksittäinen atomi vai molekyyli/yhdiste. Nimeäminen &quot;suomeksi ja kemiaksi&quot;<br/> <br/> <b>Kappale 6 - kemiallinen reaktio<br/> </b>- tunnista merkinnästä onko aine → <strong class="editor red">atomi, alkuaine, molekyyli tai yhdiste</strong><br/> - <strong class="editor red">kemiallisen reaktion</strong> määritelmä<br/> - reaktioyhtälön kirjoittaminen pallomalleista<br/> - <strong class="editor red">reaktioyhtälön osat</strong><br/> - <strong class="editor red">endo- ja eksoterminen</strong> reaktio<b><br/> <br/> Kappale 7 - kemiallisen reaktion nopeus<br/> </b>- reaktion nopeuteen<strong class="editor red"> vaikuttavat tekijät</strong> <br/> - <strong class="editor red">esimerkki</strong> jokaisesta tekijästä<b><br/> <br/> Kappale 8 -</b><b>palaminen ja paloturvallisuus</b><br/> -<strong class="editor red"> palamisen edellytykset</strong><br/> - <strong class="editor red">syttymispiste ja leimahduspiste</strong><br/> - mikä on <strong class="editor red">oksidi</strong> → esimerkkejä<br/> - <strong class="editor red">hidas ja nopea</strong> palaminen → esimerkit<br/> <br/> - <strong class="editor red">sammutusmenetelmät</strong><br/> - <strong class="editor red">rasvapalon</strong> sammutus<br/> - <strong class="editor red">häkäkaasun</strong> vaarallisuus → vaikutus ihmiselle</span></span> 2022-08-09T18:52:48+03:00