<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Opetusharjoittelu 1</title>
<id>https://peda.net/id/ff84fb88ff1</id>
<updated>2020-09-27T14:07:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/ff84fb88ff1:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Opetustunti 1 (syksy)</title>
<id>https://peda.net/id/fe9127003c7</id>
<updated>2021-04-29T11:24:55+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/opetustunti-12#top" />
<content type="html">Pistetyöskentely&lt;br/&gt;&#10;Ensimmäinen opetustunti toteutettiin pistetyöskentelynä ulkona kolmen muun opetusharjoittelijan kanssa ja päätavoitteena oli tutustua paremmin oppilaisiin. Alussa kokoonnuimme koulun pihalle, jossa annoimme yhdessä lapsille ensimmäiset ohjeet. Lapset jaettiin pieniin ryhmiin ja lähdimme kohti urheilukenttää. &lt;br/&gt;&#10;Omalla pisteelläni leikimme peiliä, jota muokkasin ympäristötiedon teemaan sopivaksi. Vaihdoimme leikin kierrosten välissä tapaamme liikkua valitsemalla jonkun eläimen liikkumistyylin. Lapset olivat leikistä innoissaan ja ohjaaminen sekä ohjeiden antaminen sujui hyvin. &lt;br/&gt;&#10;Lopussa kokosimme tunnin yhteisellä piirileikillä ja kysymällä lasten mielipidettä tunnista. &lt;br/&gt;&#10;Leikkini aikana eräs oppilaista pahoitti mielensä, koska ei päässyt ensimmäisenä perille ja kieltäytyi jatkamasta leikkiä. Ehdin oikeastaan vain kannustaa jatkamaan ja kerroin, että kaikki ehtivät ja pääsevät jääjän rooliin, kun oppilaiden oma opettaja jo tulikin paikalle ja otti ohjat käsiinsä.&lt;br/&gt;&#10;Lasten ohjaaminen ja leikin vetäminen oli tuttua puuhaa, koska olen jo joitakin vuosia toiminut parkourohjaajana. Pääsin kuitenkin tutustumaan oppilaisiin paremmin rennommassa ympäristössä (ilman maskia) ja se oli pääasia.</content>
<published>2020-12-12T14:24:34+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Opetustunti 2 (syksy)</title>
<id>https://peda.net/id/4f3f834c3c7</id>
<updated>2021-04-29T11:25:17+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/opetustunti-2#top" />
<content type="html">Joulu-teema&lt;br/&gt;&#10;Toisen opetustunnin pidin yhdessä kahden opetusharjoittelijan kanssa. Suunnittelimme jouluaiheisen tunnin, joka koostui joulutarinan lukemisesta, joululauluista ja jouluisista värityskuvista. Valmistelimme tuntia yhdessä, mutta jaoimme vastuualueet, joista itselläni oli värityskuvien piirtäminen etukäteen ja värittämisen ohjeistaminen tunnilla. &lt;br/&gt;&#10;Olimme miettineet etukäteen ajankäytön, asioiden ohjeistamisen, tunnin aloituksen ja lopetuksen sekä työrauhan ja järjestyksen vastuualueet. Tunnin alussa kaikkia jännitti ja alku oli hieman kankeaa, mutta pikkuhiljaa rentouduimme. Ajankäytön olimme suunnitelleet erittäin hyvin, missään vaiheessa ei tullut kiire eikä ylimääräistä aikaa jäänyt. &lt;br/&gt;&#10;Aloitimme oppitunnin joululaululla, jonka jälkeen ohjeistin värityskuvien hakemisen, värikynien esiinottamisen ja värittämisen. Olimme ennen oppitunnin alkua laittaneet värityskuvia eri paikkoihin luokkassa, jotta lapset voisivat jonoittain käydä valitsemalla itselleen haluamansa värityskuvan. Kuvien hakemisen ja värikynien esiin ottamisen jälkeen Meri aloitti lukemaan kirjoittamaansa tarinaa, jossa luokan oppilaat seikkailivat metsässä. Tarinan puolessa välissä lauloimme toisen joululaulun, johon liittyi erilaisia liikkeitä. Lapset jatkoivat kuvien värittämistä, Meri luki tarinan loppuun ja tunnin lopuksi lauloimme viimeisen joululaulun. &lt;br/&gt;&#10;Tunti meni mielestäni hyvin, sillä lapset tuntuivat viihtyvän sekä osallistuivat joululaulujen laulamiseen ja kuvien värittämiseen. Vaikka lapset kommentoivat ja naureskelivat tarinalle ja liikkuivat välillä hakemaan uuden värityskuvan, vallitsi tunnin aikana rauhallinen tunnelma. &lt;br/&gt;&#10;Ohjeiden antamisessa minulla on vielä harjoittelemista, etenkin pienempien lasten kanssa. Ohjeiden on oltava selvät, ytimekkäät ja niitä on toistettava useita kertoja. Värityskuvien ohjeistamisessa huomasin, että luokan oma opettaja keskeytti muutaman kerran ohjeistukseni ja pyysi toistamaan tai tarkentamaan ohjetta. &lt;br/&gt;&#10;Olen aiemmin tehnyt useita avustajan sijaisuuksia ja huomaisinkin vetäytyväni avustajan rooliin useamman kerran oppitunnin aikana. Onnistuinkin mielestäni hyvin työrauhan ja järjestyksen ylläpidossa. Säikähdin hieman jopa itse auktoriteettista ääntäni, kun muistutin lapsia viittaamaan melutason noustessa ja lasten innostuessa keskustelusta. Aiemmissa parkour-ohjauksissa ja sijaisuuksissa minulla on ollut ongelmia siinä, etten saa ääntäni kuuluviin.</content>
<published>2020-12-12T14:48:18+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Opetustunti 3 (kevät)</title>
<id>https://peda.net/id/b179cb6aa8b</id>
<updated>2021-04-29T11:25:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/opetustunti-3#top" />
<content type="html">Ympäristöoppi&lt;br/&gt;&#10;Kolmannen opetustunnin pidin taas kahden muun opetusharjoittelijan kanssa. Tällä kertaa rakensimme tunnin kuitenkin niin, että luokka jaettiin kolmeen ryhmään, joilla kullakin oli oma ohjaava opettaja. Työskentelimme myös eri tiloissa, jotta saimme työrauhan jokaiselle ryhmälle. &lt;br/&gt;&#10;Oppitunnin alussa järjestimme yhteisen alustuksen, jossa yksi meistä näytti ympäristöopin kirjasta kuvia erilaisista vaaratilanteista ja me toisen opettajan kanssa kyselimme kuvaan liittyviä kysymyksiä ja jaoimme vastausvuoroja. Alustus sujui rauhallisesti ja kiireettömästi, oppilaat osallistuivat hyvin ja vaikka tilanteen improvisointiluonne jännitti etukäteen huomasin, että sekin onnistuu tarvittaessa.&lt;br/&gt;&#10;Ryhmiin jaon jälkeen me menimme ryhmäni kanssa toiseen tilaan, kauemmas ryhmän omasta luokasta ja saimmekin olla suurimman osan oppitunnista keskenämme. Aluksi jatkoimme hieman vaaratilanteista keskustelua, sitten oppilaat jaettiin pareihin ja he alkoivat piirtää yhdessä kuvia erilaisista vaaratilanteista. Vasta töiden esittelyvaiheessa luokan oma opettaja ja muutama muu harjoittelija, jotka olivat havainnoimassa tulivat katsomaan työskentelyämme. Tunti loppui siihen, että palasimme luokkaan, tavarat siivottiin ja lapset menivät omille paikoilleen. Teimme lopussa vielä lyhyen itsenäisen peukkuarvioinnin liittyen omaan työskentelyyn ja tunnin mielekkyyteen.&lt;br/&gt;&#10;Pienen ryhmän kanssa työskentely tuntui luontevalta. Ohjeistaminen sujui hyvin ja mitään isompia hankaluuksia ei tunnin aikana ilmennyt. Viimeistään tällä opetustunnilla tiedostin, että muiden aikuisten läsnäolo häiritsee omaa keskittymistäni ja opetustani.&lt;br/&gt;&#10;Eräs oppilas piirsi aiheeseen liittymättön kuvan enkä oikein osannut käsitellä tilannetta oikein. Kävin kuitenkin keskustelun asiasta luokan oman opettajan kanssa ja uskon, että seuraavalla kerralla osaan toimia samantyyppisessä tilanteessa. Kun parit esittelivät töitään ja luokan oma opettaja ja harjoittelijat tulivat katsomaan, jännitykseni nousi heti. Asiaa ei auttanut se, että ensimmäisen pari lopettaessa esittelyn, opettaja sanoi, että minun tulisi antaa spesifiä palautetta oppilaille. Tilanne kuitenkin meni hieman ohitse, sillä seuraavat aloittivat jo esittelynsä ja menin tilanteessa vielä enemmän lukkoon. Opettaja kuitenkin sanoi, että voin antaa palautteen vielä kaikkien esittelyiden jälkeen, ja tämä toimikin hyvin.</content>
<published>2021-04-29T10:37:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tilannekiinnostus ja tehtäväsuuntautunut käyttäytyminen (syksy)</title>
<id>https://peda.net/id/c4e393f417a</id>
<updated>2021-05-04T18:24:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/tjtk#top" />
<content type="html">9.10.2020&lt;br/&gt;&#10;Oppilaiden tullessa luokkaan, suurin osa meni suoraan käsien pesun kautta paikoilleen. Osa keskusteli kaverin kanssa hiljaa, kunnes muut pääsivät istumaan. Oppilaat lopettivat itse puhumisen, kun opettajan sulki oven oppitunnin alkamisen merkiksi. Luokan takana istuu poika, jolla on lieviä keskittymisvaikeuksia ja tunnin alussa hän selaili Pokemon-korttejaan. Opettaja puuttui tilanteeseen tulemalla lapsen luo ja sanomalla, että välitunti on nyt ohi ja laski kolmeen, jolloin korttien tulisi olla repun taskussa. Opetuksen jatkuessa poika alkoi keskittyä opetukseen, vaikka olikin hieman levoton ja muun muassa makoili pöydällä. Hän kuitenkin selvästi kuunteli opettajaa ja viittasi vastatakseen kysymyksiin. &lt;br/&gt;&#10;Opetuksen aikana noin puolet luokasta viittasi opettajan kysyessä kysymyksen. Opettaja osallisti lapsia pyytämällä heitä kaikkia sanomaan vastauksen yhteen ääneen, kun käsiä oli paljon ylhäällä. Tällöin lähes koko luokka vastasi yhteen ääneen, vaikka puolet eivät olleet edes viitanneet vastauksen tietämisen merkiksi. Kaikki lapset olivat lähes koko tunnin katse ja keho kohti taulua, opettajaa ja luokan etuosaa. Opettajan sanoessa, että kohta päästään tekemään tehtäviä, yksi lapsista alkoi jo kaivaa kirjoja repustaan. Hän kuitenkin nopeasti tajusi, että opettaja antaa vielä tarkempia ohjeita, joten hän jätti kirjat reppuun ja kääntyi katsomaan taululle. Kun opettaja pyysi lapsia ottamaan kirjat esille ja aloittamaan tehtävien tekemisen, kaikki toimivat heti. Kuitenkin vain alle puolet aloitti tehtävien tekemisen ja loput vielä hidastelivat avatessaan kirjoja ja valitessaan kynää. Muutama oppilas nosti käden ylös heti kirjan avattuaan eivätkä lukeneet tehtäviä ensin läpi. Jonkun hetken kuluttua koko luokka vaikutti olevan tehtävien kimpussa. &lt;br/&gt;&#10;Opettajan lähtiessä kävelemään ympäri luokkaa, moni oppilas alkoi viittaamaan. Opettaja huomasi tilanteen ja opasti taululla haastavimpia tehtäviä kaikille samaan aikaan. Myöhemmin, kun tuli vastaan uusia haastavia tehtäviä, opettaja kysyi luokalta, että tarviiko niitä käydä yhdessä läpi. Vain muutama viittasi, vaikka suurella osalla tuntui olevan vaikeuksia kyseisissä tehtävissä. Tässä huomasi opettajan tuntemuksen luokan oppilaista, sillä hän varmasti tiesi, että osa ei viittaa vaikkei osaisikaan. Huomasin, että pari poikaa alkoivat kesken tehtävien tekemisen tutkia kirjan loppuosaa, vaikka tehtävät olivat kirjan alkuosassa. Jonkin aikaa he keskustelivat asiasta ja tutkivat sivuja, jolloin keskittyminen meni kyseisen päivän asiasta. Yksittäisiä tehtäviä tehdessä lapset keskittyivät hyvin, mutta kun tehtäviä alettiin tehdä liukuvammin, tuli levottomuutta. Opettaja huomasi tilanteen kuitenkin hyvin tarpeeksi ajoissa ja ohjasi pienen välijumpan. Moni oppilas tuntui tarvitsevan pientä liikuskelua, jalkojen heiluttelua tai kynän pyörittämistä keksittyäkseen opetukseen. Myös seuraavaa ohjetta odottaessa lasten levottomuus kasvoi nopeasti. Kuitenkin heti ohjeen saatuaan oppilaat ryhtyivät työhön ja levottomuus katosi. &lt;br/&gt;&#10;Tunnin lopussa lapset tekivät yhdessä opettajan kanssa yhteisen diagrammitutkimuksen, johon kaikki osallistuivat innokkaasti.&lt;br/&gt;&#10;Havainnointimme kohteena olevassa luokassa on erityistä tukea vaativa lapsi, jonka touhuihin opettajalta kuluu energiaa paljon tuntien aikana. Ensimmäisellä havainnointikerralla luokkaan tuli toinen opettaja avustamaan, mutta seuraavalla kerralla apua ei ollut ja eron opettajan keskittymisessä huomasi heti. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;28.10.2020&lt;br/&gt;&#10;Musiikin oppitunnilla opettaja osallisti lapsia heti tunnin alusta alkaen ja piti huolen tasapuolisuudesta. Hän itse näytti muutaman esimerkin erilaisista taputuksista, ja antoi sitten kaikkien halukkaiden näyttää oman taputuksensa ja muut toistivat sen perässä. Opettajan lukiessa kummitusrokin sanoja ykkösluokkalaisille, luokan innokas lukijapoika alkoi myös lukemaan laulun sanoja ääneen luokkalaisille. Hetken aikaa opettaja ja poika lausuivat sanoja yhtäaikaa, mutta sitten opettaja pikkuhiljaa hiljensi ääntään ja antoi pojan lukea sanat loppuun koko luokalle. Opettaja käsitteli sääntöjä rennosti, kunhan työrauha säilyi. Kun tuli aika toistaa lauseita opettajan perässä, osa lausui jo opettajan kanssa samaan aikaan, muttä hän ei puuttunut asiaan, koska se ei haitannut. Aina, kun opettaja kysyi kysymyksen, osa huuteli vastauksen, mutta opettaja aina valitsi silti jonkun viittaajista vastaamaan ja toisti, että vain viittaamalla saa vastausvuoron. Lapset vaikuttivat kiinnostuneilta musiikintunnista. Moni viittasi kysymyksiin, katseet olivat taululle, he heiluttelivat jalkojaan ja pompahtelivat innostuksesta. &lt;br/&gt;&#10;Tunnilla soitettiin soittoputkia, joita koputettiin lattiaan oman putken kirjaimen ilmestyessä kummitusrokkivideolla. Opettaja kertoi aluksi, että kaikki saisivat oman putken, jota tulisi kopauttaa lattiaan oikeassa kohtaa. Kun opettaja nostaa putken &amp;quot;yksisarviseksi&amp;quot;, lasten tulisi tehdä samoin, jotta saadaaan hiljaisuus. Jos ei onnistu, putki otetaan lapselta pois. Lapsille jaettiin putket ja monet kokeilivat niiden koputtamista innokkaasti eri materiaaleihin ja paikkoihin ja keskustelivat keskenään saamiensa putkien kirjaimista ja väreistä. Lasten soittaessa osa istui lattialla, osa tuolillaan ja osa seisoi. Kaikki lapsista osallistuivat ja yrittivät parhaansa. Videoon kuului sopivin väliajoin luurankovälijumppia, joista lapset olivat innoissaan. Kun putket tuotiin takaisin opettajalle tietyssä värijörjestyksessä, pientä levottomuutta ilmeni, mutta sekin hälveni kun kaikki olivat saaneet putken vietyä. &lt;br/&gt;&#10;Taputuksilla opettaja kiinnitti lasten huomion itseensä ja kyseli muun muassa mielipiteitä tunnista, mihin lapset kokeilivat putkea kopauttaa ja miten onnistui. Tunnin lopussa laulettiin vielä haamurokkia ja yksi lapsista pääsi opettajan tuoliin vaihtamaan laulun dioja.</content>
<published>2020-10-26T17:49:02+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Formatiivinen arviointi ja palaute (syksy)</title>
<id>https://peda.net/id/8ad442bc17a</id>
<updated>2021-05-06T12:31:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/ajp#top" />
<content type="html">23.10.2020&lt;br/&gt;&#10;Suurin osa opettajan arvioinnista ja palautteesta osoittautui selvästi luokassa olevalle erityisoppilaalle. Oppitunnin alussa opettaja huomasin välitunnilta jääneen energisyyden ja antoi oppilaalle suoraan ohjeita, pyytäen tätä katsomaan häntä silmiin. Opettaja seisoi oppilaan vieressä tehtäviä tehdessä ja otti hänet myös luokan ulkopuolelle keskusteluun pari kertaa tunnin aikana, opettaja varmasti arvioi, että oppilas ei pystyisi ilman opettajan läsnöoloa ja ohjeita keskittymään ja rauhoittumaan tehtäviin. Tehtävänä oli piirtää hahmo paperille ja ennenkuin erityisoppilaalle oli edes jaettu paperia, opettaja kysyi haluisiko tämä kirjoittaa tai harjoittelupaperin piirtämiselle. Oppilas toisti muutaman kerran, ettei hän osaa piirtää. Muutamalla oli ongelmia siinä, etteivät he piirtäneet hahmosta tarpeeksi isoa, jolloin opettaja koki tarpeelliseksi, että hän pyytää muutaman oppilaan näyttämään työtään, jossa mitat olivat sopivat. Opettaja katsoi lasten piirtäessä läpi matematiikan kotitehtävät jokaisen kirjasta ja antoi erilaisia ohjeita ja kotiläksyjä riippuen oppilaasta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;23.10.2020&lt;br/&gt;&#10;Oppitunnin alussa erityisoppilas tuli luokkaan riehuen, joten opettaja otti hänen kanssaan uuden aloituksen käytävästä luokkaan. Opettaja antoi lapselle palautetta, että edellinen tunti meni kivasti, joten tämäkin menee. Tunnin tehtävänä oli &amp;quot;koe&amp;quot; eli koontitehtävät, jotka vietäisiin myös kotiin myöhemmin. Opettaja arvioi lapset tuntiessaan, että monella oli ongelmia samojen tehtävien kanssa, joten hän luki ne läpi ja opasti yhteisesti taululta. Opettaja huolehti ohjeiden kuulemisesta tunnin aikana esimerkiksi käsimerkillä ja huolehtimalla, että kaikki olivat paikallaan, kun hän puhui. Opettaja käytti erityislapsen kanssa tunnin aikana useita keinoja, jotta sai tämän rauhoittumaan ja keskittymään. Opettaja muun muassa kuiskasi tälle ohjeita, kosketti selkään ja kannusti verraten edelliseen tuntiin tai aiempaan toimintaan. Kun opettaja antoi palautetta koko luokalle, että nämä ovat tehneet matematiikkaa hienosti, erityisoppilas huudahti, että hän rakastaa matikkaa, kuitenkin katsoen muualle kuin opettajaan. Tällöin opettaja sanoi, että ihana kuulla ja pyysi oppilasta kohdistamaan silmät eteenpäin. Tunnin lopussa lapset pääsivät älytäululle painamaan vuorotellen nappia. Kun oppilas, joka ei osannut vielä lukea, painoi nappia ja taululle ilmestyi tekstiä, opettaja pyysi jotain toista oppilasta lukemaan tekstin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;30.10.2020&lt;br/&gt;&#10;Oppilaat tekivät äidinkielen tehtäviä ja alussa ohjeita lukiessa opettaja huomasi, että yksi oppilaista oli hieman levoton eikä seurannut mukana. Tällöin opettaja pyysi oppilasta lukemaan seuraavan ohjeen ääneen muulle luokalle. Oppilaiden tehdessä tehtäviä opettaja kertoi tulevansa katsomaan jokaisen luokse, missä kohdassa he ovat. Muutaman oppilaan luona käytyään opettaja koki, että monella oli vaikeuksia samoissa kohdissa ja sanoi näyttävänsä ne kaikille yhteisesti taululla. Opettaja pyysi oppilaita vuorotellen lukemaan ohjeita ja tehtävien kohtia taululta. Joku oppilaista huomautti, että toinen oppilas ei ole lukenut vielä ja hänen vuoronsa oli seuraavaksi. Opettaja sanoi, että tämä saisi lukea jonkun muun kohdan, hieman helpomman. Opettaja arvioi oppilaan lukutaitoa. Oppilaat jaettiin lukupareihin, joissa heillä oli tehtävänä lukea kotitehtävä parilleen. Oppilaita ei jaettu pareiksi samantasoisen tekstin tai saman kotitehtävän perusteella vaan opettaja arvioi, että oppilaat hyötyisivät eri tasoisen parin kanssa työskentelystä. Tunnin lopussa opettaja antoi selkeät ohjeet, kuinka tavarat pakattaisiin reppuun ja laatikkoon, jotta kaikki laittaisivat ne siististi.</content>
<published>2020-10-26T17:47:24+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Opetustunti 4 (kevät)</title>
<id>https://peda.net/id/d3d3e042a8b</id>
<updated>2021-04-29T11:39:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/opetustunti-4-kevat#top" />
<content type="html">Matematiikan kertaustunti&lt;br/&gt;&#10;Pidin opetustunnin yhdessä toisen opetusharjoittelijan kanssa. Tunnillamme oli yhteinen aloitus ja lopetus, mutta työskentely oli jaettu kahteen eri tilaan. Jaoimme ryhmän puoliksi, jolloin toinen ryhmä oli ensin luokassa työskentelemässä ja toinen käytävällä. Myös opettajat vaihtoivat paikkaa ryhmän mukana, jotta pääsimme molemmat ohjaamaan kumpaakin tehtävää. &lt;br/&gt;&#10;Aloituksessa kävimme yhdessä älytaulun avulla läpi yhteenlaskua kymmenylityksestä kymppiparien avulla. Olimme etukäteen edellisenä päivänä piirtäneet valmiiksi pallolaskuja ja rahalaskuja älytaululle. Jaoimme ryhmän puoliksi, ja menin itse ensin käytävälle ryhmäni kanssa. Tehtävänä oli käydä pareittain katsomassa seinältä laskutehtävä, laskea se yhdessä ja tulla sitten etsimään vastausta vastaava kirjain toisella seinällä olevasta taulukosta. Tehtävän aikana tärkeimmäksi osaksi muodostui parityöskentelyn tarkkailu ja laskutehtävien suorittaminen ja tarvittaessa oikeaan suuntaan ohjaaminen. Muutama pari sai tehtävän nopeasti tehtyä, jolloin etukäteen suunnitellut varatehtävät tulivat käyttöön. Lasten tehtävänä oli yhdessä laskea niin pitkälle kuin mahdollista sanoen vuorotellen numeroita lähtien yhdestä. Lapset ottivat heti tavoitteekseen laskea sataan asti, ja ehtivät juuri sopivasti, kun olikin jo aika vaihtaa ryhmien paikkaa. &lt;br/&gt;&#10;Luokassa kävimme yhdessä älytaululla olevia laskutehtäviä niin, että lapset saivat vuorotellen tulla itse kirjoittamaan puuttuvia numeroita, laskulausekkeita tai vastauksia tehtäviin. Olimme tehneet erilaisia haastavia laskutehtäviä ja pulmia valmiiksi. Oppilaat osallistuivat innokaasti ja tunti sujui hyvin. Lopussa kokosimme tunnin käymällä läpi ryhmien muodostamat sanat käytävätehtävästä ja muodostuva käsite liittyi pääsiäiseen. &lt;br/&gt;&#10;Käytävätehtävässä yksi ryhmäni pareista oli hitaampi kuin muut ja jäikin sitten tekemään tehtävää vielä vaihdon jälkeen. Luokassa huomasin hieman liian myöhään, että yksi oppilaista ei ollut käynyt taululla kertaakaan. Viimeiset tehtävät olivat kuitenkin jo sen verran vaikeita, ettei hän viitannut enää vastauksen tietämisen merkiksi. Puhuin tästä luokan oman opettajan kanssa, mutta hän sanoi, tuntien oppilaan, ettei tästä koitunut mitään suurempaa ongelmaa.</content>
<published>2021-04-29T10:38:02+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Opetustunti 5 (syksy)</title>
<id>https://peda.net/id/e3687da6a8b</id>
<updated>2021-04-29T12:03:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/opetustunti-5-syksy#top" />
<content type="html">Käsityö/kuvataide&lt;br/&gt;&#10;Ensimmäinen tunti, jonka pidin yksin. Valitsin itselleni tutun ja turvallisen aihealueen, sillä halusin minimoida jännityksen ja paineiden aiheuttajat. Ideana oli, että lapset suunnittelevat ja tekevät ompelukuvan liittyen kevään kasveihin ja eläimiin. Tunnin alussa kävimme läpi kuvia ympäristöopin kirjasta erilaisista kasveista ja eläimistä, joita he tulisivat käymään läpi tarkemmin myöhemmin. &lt;br/&gt;&#10;Aluksi tehtävänä oli valita jokin kasvi tai eläin ja piirtää se mahdollisimman isona paperille. Seuraavaksi piirrettiin rasteja viivojen päälle, joilla merkattiin omeplupisteet. Valittiin taustapahvi, pisteltiin ompelureiät suunnitelman läpi pahville ja alettiin ompelemaan kuvaa pahville. &lt;br/&gt;&#10;Olin etukäteen miettinyt asioita, joita lapsille tulisi muistuttaa ompelukuvaa tehtäessä. Suurin osa osoittautui tarpeellisiksi. Esimerkiksi kuvan piirtäminen tarpeeksi isoksi, ompelupisteiden merkkaaminen tarpeeksi kauas toisistaan (sormen kokoinen väli), rastien piirtäminen risteyskohtiin ja langan ompelu samaa reittiä kaksi kertaa (edestakaisin, jotta ei jää koloja) osoittautuivat ohjeiksi, joilla estettiin ongelmia syntymästä myöhemmin. &lt;br/&gt;&#10;Kuvan ompeleminen jäi kotiläksyksi ja tarvikkeiden kasaaminen ja työn pakkaaminen reppuun osoittautuivat aikamoiseksi projektiksi. Onneksi tämäkin oli ennakoitu etukäteen ja aikaa oli riittävästi. &lt;br/&gt;&#10;Tunnin lopussa eräs oppilaista leikkasi toisen hiuksia, ja tätä jäätiinkiin selvittelemään välitunnin ajaksi. Selvittely oli kuitenkin hieman epäselvä eikä mennyt kovinkaan hyvin, sillä kun kerroin luokan omalle opettajalle tilanteesta, ymmärsin hänen vastauksestaan, että minä selvittäisin tilanteen. Kun tilanne oli puhuttu, päästin lapset välitunnille, mutta opettaja pyysikin heidät takaisin ja halusi käydä asian uudelleen läpi (puhuen samat asiat, jotka minäkin). Loppujen lopuksi mitään isompaa vahinkoa ei käynyt, mutta yksinkertaisesta tilanteesta tuli monimutkainen ja varmasti hämmentävä lapsille.</content>
<published>2021-04-29T10:38:28+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ryhmäilmiöt ja vertaissuhteet luokassa (syksy)</title>
<id>https://peda.net/id/69be7f8ca8b</id>
<updated>2021-05-06T16:25:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/ryhmailmiot-ja-vertaissuhteet-luokassa-s#top" />
<content type="html">1.12.2020&lt;br/&gt;&#10;Ensimmäisen luokan oppitunneilla vertaissuhteet eivät näkyneet paljoakaan osittain lasten nuoresta iästä johtuen ja osittain siitä, että vertaissuhteet eivät ole ehtineet vielä kehittyä puolessa vuodessa hyvin näkyviksi. Jokainen lapsi tuntuu tulevan toimeen muiden luokan oppilaiden kanssa. Lapsista kuitenkin huomaa, kuinka eri kehitysvaiheissa he ovat ja kuinka isoja eroja lasten välillä on. Nyt on jo huomattavissa, että osa &amp;quot;vanhemmista&amp;quot; oppilaista ottaa huolehtivan roolin ja pystyy oppitunnin ajaksi unohtamaan välituntileikit. Osa taas ei tunnu millään pystyvän keskittymään aiheeseen ja haluaisi välitunnille. Odottaessaan tunnin alussa muiden oppilaiden ja opettajan saapumista luokkaan lapset keskustelevat keskenään ja kaikki tuntuvat kokevan, että voivat osallistua keskusteluun halutessaan. Suuri osa oppilaista pitää yllä työrauhaa. Eräs oppilaista kävi luokan etuosassa hakemassa kynän ja palatessaan paikalleen luokkatoveri pysäytti hänet koskettamalla ja sanoi jotain. Oppilas pysähtyi, kuiskasi vastauksen ja jatkoi sitten matkaansa. &lt;br/&gt;&#10;Ystävyyssuhteita luokassa on huomattavissa, kun esimerkiksi piirustustehtävässä oppilas antaa toisen oppilaan piirtää paperiinsa tai tietyt oppilaat keskustelevat keskenään usean kerran tunnin aikana. Osa oppilaista ottaa luokassa johtajan roolia viittaamalla ja vastaamalla usein opettajan kysymyksiin. Toiset taas kuuntelevat tarkkaavaisesti, mutta jäävät mielummin katselemaan muiden toimintaa osallistumatta itse. Oppilaiden kehityserot huomaa myös, kun joku huudahtaa, nauraa tai sanoo jotain ääneen luokassa hiljaisen työskentelyn aikana. Muutaman kerran yksi oppilaista naurahti innoissaan tai kertoi ääneen mitä tekee työhönsä seuraavaksi. Tällöin osa oppilaista vilkaisi nopeasti ja jatkoi sitten omaa toimintaansa, osa jäi hämmentyneenä pidemmäksi aikaa tuijottamaan oppilasta ja jotkut taas eivät kiinnittäneet asiaan mitään huomiota. Luokan avoimen ilmapiirin huomaa myös siinä, että jokainen uskaltaa halutessaan viitata ja väärän vastauksen jälkeen myös yrittää uudestaan. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;29.3.2021&lt;br/&gt;&#10;Luokassa on havaittavissa jo selviä ystävyyssuhteita ja porukoita, jotka viettävät aikaa yhdessä myös koulun ulkopuolella. Kahdella luokassa olevalla oppilaalla tuli tunnin aikana pari kertaa erimielisyyksiä, joihin he jumiutuivat. Esimerkiksi tästä on edelleen huomioitavissa lasten väliset erot kehityksessä ja kypsymisessä. Myös ystävien kesken oli tullut välikohtaus välitunnilla, kun toinen oli tönäissyt toista. Asiaa myös vaikeutti se, että toinen oli menossa toisen luokse leikkimään koulun jälkeen. Tunnin aikana tehtiin iPadeillä kysely koulukiusaamiseen liittyen. Kehittyneet kaverisuhteet näkyivät myös siinä, kun osa oppilaista lähti tunnin aikana käymään kaverin luona luokan toisella puolella. Osa taas innostui seuraamaan tätä esimerkkiä vasta nähtyään jonkun muun liikkuvan luokassa. Luokassa vallitsee ilmapiiri, jossa muut muistuttavat luokkakavereitaan säännöistä ja neuvovat ja auttavat tarvittaessa.</content>
<published>2021-04-29T10:35:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Opetustunti 6 (kevät)</title>
<id>https://peda.net/id/f0c498eaa8b</id>
<updated>2021-04-29T12:23:41+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/opetustunti-6-kevat#top" />
<content type="html">Äidinkieli&lt;br/&gt;&#10;Valitsin äidinkielen aiheeksi toiselle omalle tunnilleni, sillä jostain syystä äidinkielen opettaminen etenkin ykkösluokkalaisille tuntuu muita oppiaineita vaikeammalta ja monimutkaisemmalta. Halusin haastaa itseäni ja mennä omalle epämukavuusalueelleni. &lt;br/&gt;&#10;Tunnin alkuun olin valmistellut koodaustehtävän, sillä samalla viikolla oppilaat olivat opetelleet ruudukon avulla koodausta. Jokaiselle jaettiin oma ruudukko, jossa oli myös kirjaimia. Annoin yhteisesti kooodausohjeita ja hetken miettimisajan jälkeen näytin oikean koodaustavan taululta, jotta kaikki onnistuisivat tehtävässä. &lt;br/&gt;&#10;Aloituksen jälkeen luin ääneen osan kevääseen liittyvästä kirjasta, jonka jälkeen oppilaat saivat tehtäväkseen etukäteen valmistamani tehtävämonisteen kirjaan liittyen. Monisteen tekemisen aikana järjestin pienille ryhmille (eriytettynä lukutaidon mukaan) sanelut liittyen keväisiin sanoihin. Sanoin sanan ääneen, tavutin sen taputtamalla ja lapset toistivat tavutuksen sekä kirjoittivat sanan monisteessa oleville viivoille. &lt;br/&gt;&#10;Vaikka olin valmistellut tunnin hyvin, alussa opettaminen tuntui hieman epävarmalta. Kuitenkin oppitunnin mennessä eteenpäin ja keskittyessäni täysin opettamiseen, unohtui jännitys ja paineet. Myös luokan opettajan kommentti siitä, että olin valmistellut molemmat tuntini erittäin hyvin eikä niitä olisi pystynyt paremmin pitämään auttoi itsevarmuuden kasvattamisessa sekä omiin taitoihin että opettamiseen liittyen.</content>
<published>2021-04-29T10:38:50+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tunteet ja tunteiden säätely (syksy)</title>
<id>https://peda.net/id/25f1a54ea8b</id>
<updated>2021-05-06T12:21:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/tunteet-ja-tunteiden-saately-syksy#top" />
<content type="html">1.12.2020&lt;br/&gt;&#10;Suurin osa tunteista tuntuu näkyvän nuorempien oppilaiden kanssa selkeästi, sillä he eivät osaa niitä vielä peitellä. Keskittyminen ja mielenkiinto näkyvät esimerkiksi innokaassa viittaamisessa, jalkojen heilutteluna ja kynän pyörittelynä sekä mutisemisena itsekseen. Iloisuus näkyy hymynä ja nauruna ja ihmetys ja hämmennys on myös luettavissa kasvoilta. Eräs oppilaista lähti kesken tunnin toiseen luokkaan tekemään rästitehtäviä ja hän halasi sitten luokkatoveriaan ennen lähtöään. Toinen oppilas tuntui hämmentyvän tästä ja otti askeleen taaksepäin. Oppilaiden innokkuus näkyi tehtävien tekemisenä ja opetukseen osallistumisena. Hiljaisen, itsenäisen työskentelyn aikana eräs oppilaista jutteli toisen kanssa kuiskien. Molemmat kuitenkin selvästi tiesivät tekevänsä jotakin kiellettyä, sillä molemmat vilkuilivat opettajaa kohti hieman pelokkaina. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1.12.2020&lt;br/&gt;&#10;Yhden lapsen seuraaminen&lt;br/&gt;&#10;Lapsella oli tunnin alussa välitunnin jälkeen paljon energiaa. Opettajan ottaessa ohjat ja työskentelyn alkaessa oppilas kuitenkin rauhoittui ja kohdisti innokkuutensa tehtävien tekemiseen. Opetuksen aikana oppilaan keskittyminen oli osittain kuitenkin omassa penaalissa ja kynissä sekä itsenäisen työskentelyn aikana hän kommunikoi paljon luokan toisella puolella istuvan kaverinsa kanssa. Kun opettaja huomautti oppilasta käytöksestä ja keskittymisestä, oppilas hieman nolostui ja kiusaantui. Tunnin lopussa oppilas vaikutti hieman levottomalta ja aivan lopuksi väsyneeltä nojaillessaan leukaansa penaaliinsa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;10.12.2020&lt;br/&gt;&#10;Käsityön oppitunnilla oppilaat kirjoivat erivärisillä langoilla vohvelikangasta. Kaikki keskittyivät tunnilla hyvin työhönsä ja opettajan ohjeisiin ja jokainen tuntui olevan kiinnostunut työn tekemisestä. Pientä turhautumista oli huomattavissa, kun kuvio ei onnistunut halutulla tavalla, mutta sisukkaasti jatkettiin työn toimintaa. Eräs oppilaista viittasi pitkään apua opettajalta, mutta kun opettaja ei huomannut, hän laski kätensä alas ja näytti hieman surulliselta ja eksyneeltä. Tässä vaiheessa menin itse oppilaan luokse ja autoin häntä eteenpäin työssä. Kun muutama oppilas oli saanut työn valmiiksi, he alkoivat lukea kirjaa. Eräs oppilaista meni toisen luokse näyttämään kirjasta hauskaa kuvaa ja melutaso nousi molemopien nauraessa kuvalle ja muiden kiinnostuessa kuvasta myös. Luokan erityisoppilas päätti puolessa välissä työtään, että ei halua enää kuvioita, vaan vain suoria viivoja työhönsä. Tällöin hänen ilmeensä muuttui vastahakoiseksi ja tympääntyneeksi, vaikka opettaja ei ollut vielä edes kommentoinut asiaa. Opettaja hyväksyi asian ja antoi oppilaan jatkaa, jolloin hän taas innostui työstään. Tunnin lopussa opettaja pyysi valmiita oppilaita tulemaan luokan eteen näytäämään töitään muille, ja kysyi heiltä, että mihin ovat itse tyytyväisiä työssään. Useimmat vastasivat, että kaikkeen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;10.12.2020&lt;br/&gt;&#10;Äidinkielen tunnilla luettiin yhdessä luokan edessä. Oppilaat tulivat eteen riviin ja lukivat vuorotellen taululta vuorosanoja. Kaikki odottivat kärsivällisesti vuoroaan ja auttoivat toisia vaikeissa sanoissa tarvittaessa. Eräs oppilaista innostui ja kertoi iloisena muille aapisesta muistamansa kohdan, jossa oli hauska käänne. Kun teksti luettiin uudelleen, opettaja kannusti oppilaita lukemaan vuorosanat tunteella. Osa tarttui ohjeeseen heti ja eläytyi rooliinsa, mutta toiset lukivat edelleen normaalilla äänellä. Oppitunti oli päivän viimeinen ja osa oppilaista oli selvästi levottomia ja väsynteitä eivätkä oikein kiinnostuneet tunnin tehtävistä. Toiset taas olivat todella energisiä.</content>
<published>2021-04-29T10:40:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ajatteluprosessien havainnoiminen (kevät)</title>
<id>https://peda.net/id/52489828a8b</id>
<updated>2021-05-06T15:26:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/ajatteluprosessien-havainnoiminen-kevat#top" />
<content type="html">8.3.2021&lt;br/&gt;&#10;Uskonnon oppitunnin alussa oppilaat odottivat puheenvuoroa, kun saivat kertoa itselleen tärkeitä asioita. Osa kuunteli muiden juttuja ja odotti kärsivällisesti vuoroaan ja toisilla tuntui olevan todella kiire saada oma juttunsa muiden kuultavaksi. Opettaja huomasi, että muutama oppilas puuttui ja kysyi lapsilta, että tietävätkö he, missä puuttuvat oppilaat ovat. Lapsilta tuli erilaisia ehdotuksia, ehkä kipeänä tai myöhässä. Oppitunnin aikana katseltiin kuvia erilaisista kirkoista. Eräs oppilaista tuijotti taulua käsi poskeen nojaten ja pysähtyi miettimään jotain ankarasti. Hän ei kuitenkaan viitannut tai sanonut mitään, joten ajatukset jäivät mysteeriksi. Lapset piirsivät vihkoihinsa kuvia kirkosta ja samaan aikaan opettaja luki tarinaa. Osa kuunteli ja piirsi samalla, osa kuunteli pelkästään tarinaa. Eräs oppilaista eläytyi tarinaan täysin ja näytti kasvoillaan erilaisia ilmeitä, kuten ihmettelyä ja iloa. Kun eräs oppilas sai oman piirroksensa valmiiksi, hänellä oli tarve vilkuilla muiden piirustuksia ja katsoa, kuinka pitkällä he olivat ja millaisia piirroksia he tekivät. Kun tunnin lopussa käytävästä alkoi kuulua melua, usea oppilas alkoi pikkuihiljaa varovasti laittamaan kyniä penaaliin ja siivoilemaan tavaroita pois. Tarina oli vielä kesken, mutta oppilaat ajattelivat melun kuultuaan, että pian olisi aika lähteä välitunnille. Opettajan kääntäessä kirjan viimeisen sivun, moni nousi jo ylös ja laittoi kirjan reppuunsa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;8.3.2021&lt;br/&gt;&#10;Ymmärtäminen (opettaja)&lt;br/&gt;&#10;Oppitunti aloitettiin omasta luokasta, jossa käytiin päivän kulku läpi ja annettiin ohjeet kirjastoon, jossa kirjastonhoitaja lukisi lapsille tarinan. Opettaja huomioi lasten ohjeiden kuulemista pyytämällä kaikkia kääntämään katseen eteenpäin. Opettaja toisti ohjeita muutaman kerran ja sanoi pääspointit hitaasti ja selkeästi, jotta kaikki ymmärtäisivät. Opettaja myös kertoi milloin ja missä antaisi seuraavat ohjeet, jotta lapset tietäisivät mitä tulisi tapahtumaan seuraavaksi. Opettaja seurasi lasten toimintaa ohjeiden jälkeen ja antoi lisäohjausta tarvittaessa. Hän myös kuunteli jokaisen kysymyksen ja toteamuksen tarkasti. Kirjastossa opettaja antoi aluksi lasten valita oman paikan piiristä, mutta siirteli heitä sitten keskittymisen parantamiseksi. Opettaja antoi myös ohjeita kuunteluun, kuten että katse kirjastonhoitajaan päin auttaa ja että on valittava paikka josta kuulee. Kirjastonhoitaja eläytyi lukiessaan kirjaa, vilkuili lapsia kohden ja puhui selkeällä äänellä. Jos jonkun mielenkiinto vaikutti herpaantuvan, kirjastonhoitaja eläytyi vielä enemmän ja kohdisti itseään lasta kohti. Luokan oma opettaja liikuskeli myös eri lasten välillä, jotta tilanteen rauhallisuus pysyi. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;8.3.2021&lt;br/&gt;&#10;Äidinkielen tunnilla opeteltiin kirjaimia ja vuorossa oli F. Aluksi piirrettiin kirjain ilmaan yhdessä ja sen jälkeen kynällä mallien päälle. Suurin osa oppilaista keskittyi omaan tekemiseensä, mutta muutama piirteli kirjainta ilmaan yhdessä kaverin kanssa. Oppilaat alkoivat kirjoittaa kirjaimia ja tehdä tehtäviä. Opettaja huomautti pian, että kynän tulee olla terävä, kirjoitusasennon hyvä ja kirjaimen tietyn kokoinen. Osa oppilaista selvästi paransi heti asentoaan ja muutama lähti teroittamaan kynäänsä. Opettaja lähti kulkemaan luokassa ja auttoi muutamaa oppilasta kirjoitusasennon parantamisessa. Lähellä olevat oppilaat seurasivat tilannetta ja toimivat myös ohjeen mukaan samaan aikaan. Kotitehtävä käytiin tunnin lopussa läpi yhdessä, ja sanat tavutettiin ääneen. Osa oppilaista katseli ikkunoista ulos ja ei selkeästi ollut enää mukana.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;9.3.2021&lt;br/&gt;&#10;Ymmärtäminen (opettaja)&lt;br/&gt;&#10;Tunnin alussa käytiin läpi loppuviikon ohjelmaa ja tuli esille, että lapsilla olisi liikuntaa tulevina päivinä. Kukaan ei tiennyt, mitä liikuntaa lapsilla olisi ja opettaja rauhoitteli, että asia selviäisi seuraavana päivänä. Oppitunnin aiheena oli äidinkieli ja käytiin läpi erilaisia ruokia oppikirjan avulla. Kirjassa oli erikoisia ruokia ja opettaja kysyikin lapsilta, että tietääkö kukaan millaisia ne ovat. Yhteisesti käytiin läpi ruokien ulkonäköä, alkuperämaita ja ruokien nimien kirjoittamista. Eräs kaksikielinen lapsi huomasi kuskusin olevan melkein samanlainen sana kuin kusi sekä omassa kielessään pissaa tarkoittava sana. Tämä herätti hänessä ja muutamassa muussa levottomuutta ja naureskelua. Opettaja puhui asiasta koko luokalle ja kävi läpi sitä, kuinka sanat voivat kuulostaa samalta. Hän myös keskusteli erikseen niiden muutaman oppilaan kanssa asiasta. Aiheena oli C-kirjain ja sitä kirjoitettiin ensin yhdessä ilmaan ja sitten alettiin tehdä tehtäviä. Opettaja antoi luokassa kierrellessään sekä yhteisiä ohjeita että auttoi yksilöllisesti. Opettaja antoi lapsille korjaavaa ja kannustavaa palautetta, tällöin lapset tiesivät joko tehneensä oikein tai väärin. Opettaja tarkisti välillä lasten etenemistä kysyen yhteisesti, onnistuuko tehtävien tekeminen. Opettaja myös muutaman kerran tunnin aikana kysyi oppilailta suoraan ovatko kaikki ymmärtäneet. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;9.3.2021&lt;br/&gt;&#10;Oppitunnin aiheena oli matematiikka ja erilaiset muodot. Tunnin alussa opettaja ja oppilaat tekivät sormillaan nelikulmion ja miettivät yhdessä, mitä nelikulmioita luokasta löytyisi. Vuorotellen lapset näyttivät luokasta löytämänsä nelikulmion ja yhteen ääneen laskettiin sen kulmat. Opettaja näytti aiheeseen liittyviä tehtäviä taululta ja joku oppilaista luki tehtävän ääneen. Kun opetukseen otetaan lapsia mukaan, he keskittyvät paremmin opetukseen odottaessaan tulevatko he valituksi. Oppitunti oli päivän viimeinen ja levottomuutta oli havaittavissa alusta asti. Monet liikuskelivat paikallaan ja katse harhaili ympäri luokkaa. Osa luokan oppilaista näyttää tunteitaan ja ajatteluprosessiaan selkeästi. Miettiessään ja pohtiessaan asiaa he saattavat kurtistaa kulmiaan ja nostaa käden leualleen. Innostuessaan taas hymyillä, nauraa, kiirehtiä tehtävissään tai puhua ääneen. Osa oppilaista työskentelee samalla rauhallisella tahdilla koko oppitunnin läpi, eikä havaittavissa ole esimerkiksi energian lisääntymistä tai vähenemistä. Oppilaille on selvästi luontaista nostaa käsi ylös ja kysyä heti, kun eivät tiedä tai ymmärrä jotain. Vaikka toisaalta esimerkiksi jos opettajan sanoma sivunumero unohtui, he eivät kysy sitä opettajalta vaan luokkatoverilta. Tunnin lopussa pelattiin oppikirjassa olevaa &amp;quot;lautapeliä&amp;quot; ja tässä huomasi, että lapset ymmärsivät ja ajattelivat sekä ohjeita että pelin ideaa hieman eri tavoilla. Toisten mielestä peli oli kilpailullisempi ja samaa kuviota ei saanut merkata kahta kertaa pelin aikana, toisten mielestä taas saman kuvion sai merkata monta kertaa, jotta peli olisi tasapuolinen kaikille pelaajille.</content>
<published>2021-04-29T10:41:34+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kielitietoisuus (kevät)</title>
<id>https://peda.net/id/6452ade2a8b</id>
<updated>2021-05-06T16:07:01+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/kielitietoisuus-kevat#top" />
<content type="html">9.3.2021&lt;br/&gt;&#10;Tunnin alussa oppilaat saivat kertoa itselleen tärkeitä asioita. Eräs oppilaista oli katsonut Smurffit-elokuvan ja kertoi lähes kokonaan sen juonen muille. Opettaja kyseli välillä tarkentavia kysymyksiä esimerkiksi henkilöihin liittyen ja lopuksi, että oliko joku muukin nähnyt kyseisen elokuvan. Oppitunnilla opettaja käytti käsityöhön sopivaa sanastoa, kuten nuppineula, teräväkärkinen neula, kaava ja solmu. Käsitteitä oltiin jo käyty läpi edellisellä tunnilla, mutta tarvittaessa opettaja vielä kertoi sanan merkityksen. Opettaja myös kuvaili asioita tuttujen sanojen avulla, kuten kertoessaan fleecekankaasta hän sanoi, että se on tätä paksumpaa. Oppilaat olivat myös oppineet tietyn mittaustekniikan langan leikkamiselle ja solmun tekemiselle lorun. Opettaja käytti kokoajan puhuessaan käsityön termejä ja tarvittaessa toisti ohjeen myös lapselle ymmärrettävämmin. Opettajalla oli myös kuvallisia ohjeita, joita hän näytti taululla. &lt;br/&gt;&#10;Oppitunnin aikana venäläistaustaisen oppilaan puhelimessa alkoi soida herätys ja koska lapsi ei itse osannut lukea, hän ei saanut herätystä pois päältä. Osaan vähän venäjää ja yritimme yhdessä selvittää, miten herätyksen saisi pois. Herätyksen soidessa uudestaan ja muutaman yrityksen jälkeen taisimme onnistua. Olin ainoa aikuinen, joka osasi venäjää, vaikka muitakin opetusharjoittelijoita oli havainnoimassa. Tämä tilanne todisti itselleni, kuinka pienikin osaaminen kielissä on arvokasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;29.3.2021&lt;br/&gt;&#10;Uskonnon oppitunnilla käytiin paljon aiheeseen liittyviä käsitteitä läpi. Pääsiäiseen liittyvää sanastoa oli muun muassa alussa läpikäydyt hiljaisen viikon viikonpäivien nimet. Opettaja muistutti lapsia, kuinka edellisellä opptunnilla oltiin yhdessä aseteltu palmunoksia pöydälle. Eräs oppilaista muistutti kaverilleen tällöin, että palmunoksia, jotka eivät olleet oikeasti palmunoksia. Opettaja luki lapsille pääsiäisestä ja oli muuttanut osan sanoista herkemmillekin oppilaille sopiviksi, kuten pahantekijät. Lukemisen jälkeen käytiin yhdessä läpi, mitä tapahtui lasten selittämänä. Eräs oppilaista tiesi tapahtumista paljon yksityiskohtia ja lisäili niitä myös kertomukseen. Lapset saivat jonkin esineen, joka merkitsi jotakin yksityiskohtaa. Opettaja luki kertomuksen uudelleen ja jokainen sai oikeassa kohdassa tuoda tavaransa pöydälle. Yksi esineistä oli kuva puutarhasta, jossa oli sininen taivas. Opettaja sanoi, että kuva kuvasi Getsemanen puutarhaa, jossa Jeesus rukoili yöllä. Tällöin eräs oppilaista huomautti, että koska taivas on sininen, se sopisi paremmin aamuun, Jeesuksen hautapaikaksi. Lopussa laulettiin yhteislaulu, jonka suurin osa osasi jo edellisen oppitunnin harjoittelun vuoksi. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;29.3.2021&lt;br/&gt;&#10;Äidinkielen oppitunnilla opettaja luki kirjaa ja samalla oppilaat piirsivät pääsiäismunan. Kirjasta oli tehty moniste, jota lapset saivat tarinan jälkeen tehdä. Opettajan käydessä läpi monistetta yhteisesti ja kirjoittaessa esimerkkejä, huomattiin, että käsialoja on erilaisia. Keskustelua syntyi, kun joku lapsista kysyi, mitä eroa on kirjassa esiintyneellä poliisimestarilla ja poliisilla. Tunnin lopussa laulettiin onnittelulauluja syntymäpäiväsankarille jokaisella kielellä mitä luokassa osattiin ja niitä olikin suomi, englanti, ruotsi, espanja, venäjä, ranska, kiina ja hindi.</content>
<published>2021-04-29T10:42:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Käyttäytymisen säätely (kevät)</title>
<id>https://peda.net/id/74ceb760a8b</id>
<updated>2021-05-06T15:47:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/melindah%C3%A4me/prope-luonnos/opetusharjoittelu1/kayttaytymisen-saately-kevat#top" />
<content type="html">25.3.2021&lt;br/&gt;&#10;Oppitunnin alussa luokalla on tapana, että välitunnilta tullessa mennään suoraan omalle paikalle. Kun osa oppilaista pyöri ympäri luokkaa, luokkatoverit muistuttivat säännöistä. Parilla oppilaalla tämä ei riittänyt ja opettaja puuttui asiaan. Oppitunti alkoi tarinan kuuntelemisella, jonka aikana tehtävänä oli helminauhan avulla laskea karhun kolikoita. Oppilaat käyttivät itselleen parhaita tapoja keskittyä. Osa heilutteli jalkojaan ja antoi katseensa harhailla, jotkut katselivat taululle, osa liikutteli helmiä helminauhassa. Oppilaiden omatoimisuus ja muiden auttaminen näkyivät muun muassa kysymyksinä ja tehtävien teossa. Itsenäisen työskentelyn aikana oppilaat kuiskivat toisilleen, kun esimerkiksi tunnin alussa he puhuivat ääneen. Tehtävien tekemisen jälkeen oli vuorossa työ pareittain tai kolmen ryhmässä, jossa oppilaat suunnittelivat laskutehtäviä. Rauhallisuus pysyi, mutta melutaso nousi ja innokkuus lisääntyi. Tunnin lopussa tehtiin vielä ryhmätöitä, joissa oppilaat tuntuivat rentoutuvan täysin ja olivat todella energisiä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;25.3.2021&lt;br/&gt;&#10;Musiikin tunnilla oppilaat opettelivat käyttämään iPadejä. Opettaja kiinnitti lasten huomion taputtamalla erilaisia rytmejä, jotka lapset toistivat perässä. Opettaja myös kertoi ohjeet hiljaisella äänellä, jolloin lapset tiesivät, että nyt olisi oltava hiljaa kuullakseen ohjeet. Lapset toimivat opettajan ohjeiden mukaan, kun yhdessä liityttiin vaihe vaiheelta laitteen avaamisen jälkeen oikealle kurssille ja otettiin kuva soittimesta ja palautettiin se. Luokassa oli jonkun verran melua, kun oppilaat tarvitsivat apua ja opettaja muistuttikin oppilaita, että hän ei kuule jos huutaa, mutta näkee jos viittaa. Lopuksi laulettiin yhdessä loppulaulu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;25.3.2021&lt;br/&gt;&#10;Kuvaamataidon tunnilla oppilaat maalasivat vesiväreillä taustan seuraavan tunnin työtä varten. Tunnilla oli hieman kiire, joten opettaja muistutti oppilaita, että nyt on tärkeä kuunnella, että pääsee ripeästi töihin. Ohjeiden aikana lapset keskittyivät heille jo aiemmin jaettuihin tarvikkeisiin ja alkoivat heti maalaamaan luvan saatuaan. Suurin osa oppilaista maalasi taustansa nopeasti, mutta muutama oppilas teki tarkkaa työtä vedellen sivellintä hitaasti paperin läpi. Opettaja kierteli luokassa ja muistutti, että nyt on hieman kiire, jotta saadaan valmiiksi. Eräs oppilaista oli ottanut naulakoilta mukaansa sormikkaan, jolla leikki pulpetillaan. Opettaja sanoi lapselle ensin, että vie se lokeroon tai laita reppuun. Lapsi lopetti leikkimisen hetkeksi ja selvästi mietti vaihtoehtojaan. Opettaja antoi muille ohjeita tällä välin. Opettaja antoi lapselle uuden ohjeen ja sanoi, että sitten viedään se yhdessä naulakoille. Lapsi ei edelleenkään liikkunut, ja nyt opettajan huomio oli kokonaan oppilaassa ja hän odotti tämän pulpetin vierellä. Hetken päästä oppilas lähti yhdessä opettajan kanssa viemään käsineen naulakolleen.</content>
<published>2021-04-29T10:42:32+03:00</published>
</entry>


</feed>