Opintojakson arviointi

2021-01-14T19:01:25+02:00

Opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tulee arvioida opetussuunnitelman mukaisen opintojakson suorittamisen aikana suhteessa opintojaksolle asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelijan tulee saada palautetta oppimisensa kehittymisestä. (Lukiolaki 714/2018, 37 § 2 mom.)

Opetussuunnitelman mukainen opintojakso arvioidaan sen suorittamisen päätteeksi. (Lukiolaki 714/2018, 37 § 3 mom.)

Opiskelijan oppimista arvioidaan opintojakson aikana antamalla hänelle arviointipalautetta opintojakson tavoitteiden saavuttamisesta. Oppimista tukevaa palautetta tulee antaa riittävän aikaisessa vaiheessa opintojaksoa, jotta opiskelijalla on mahdollisuus kehittää sen perusteella opiskeluaan ja työskentelyään.

Opiskelijan opintosuorituksista annetaan arvosana tai suoritusmerkintä opintojakson päätyttyä. Jos opintojakso koostuu useammasta saman oppimäärän moduulista, annetaan siitä yksi arvosana. Jos kyse on usean oppiaineen yhteisestä opintojaksosta, kunkin oppiaineen moduulista annetaan oma arvosanansa. Arvosanojen tulee perustua monipuoliseen oppimisen, osaamisen ja opitun näyttöön opintojakson tavoitteiden saavuttamisesta. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot, taidot ja työskentely. Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin toteuttamisesta päätetään tarkemmin tässä opetussuunnitelmassa.

Oppimisen tuen tarpeet, kuten sairaudesta tai vammasta johtuvat haasteet, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.

Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät

2021-01-14T19:10:29+02:00

Numeroin annettavassa arvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Opintojakso tai oppiaine, jota ei arvostella numeroin, arvioidaan suoritetuksi tai hylätyksi. (Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta 810/2018, 17 §.)

Opiskelija saa arvosanan opintojaksoihin sisältyvistä opinnoista. Opintojaksoihin sisältyvistä pakollisista opinnoista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista annetaan numeroarvosanat lukuun ottamatta opinto-ohjauksen opintojaksoja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Muista hyväksytysti suoritetuista valinnaisista opinnoista annetaan arvosanaksi suoritusmerkintä.

Arvosanaa voidaan täydentää ja täsmentää kirjallisesti annetulla sanallisella arvioinnilla tai arviointikeskustelussa annetulla palautteella. Kesken olevasta opintojaksosta opiskelija saa arvosanaksi merkinnän T = täydennettävä. Opiskelija saa opintojaksosta numeron tai suoritusmerkinnän, kun hän on suorittanut opettajan ilmoittamat puuttuvat tehtävät. Opintojakso on täydennettävä seuraavan periodijärjestelmän mukaisen periodin aikana.

Jos opiskelija ei ole täydentänyt T-merkinnällä arvioitua opintojaksoa annetussa määräajassa, arviointimerkintä T poistetaan. Opintojakson suorittaminen on tällöin aloitettava alusta, mikäli opiskelija haluaa liittää kyseisen opintojakson opinto-ohjelmaansa.

Lukiolain (714/2018) 37 §:n 3 momentin mukaan opiskelijalle tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa opintojaksolla edellytetyt tiedot ja taidot, mikäli hän ei ole suorittanut opintojaksoa hyväksytysti.

Opiskelijalla on oikeus korottaa sekä hyväksyttyä että hylättyä arvosanaa siten, että hän voi osoittaa osaamistaan opintojakson keskeisissä tiedoissa ja taidoissa. Arviointi on tällöinkin monipuolista. Lopulliseksi arvosanaksi tulee eri uusimiskertojen arvosanoista paras.

Hylättyä arvosanaa opiskelija voi korottaa yhden kerran tekemällä kokeen uudelleen uusintakoepäivänä, joita järjestetään jokaisessa periodissa. Muiden arviointiin vaikuttavien osa-alueiden korottamisesta opiskelija sopii opettajan kanssa. Opiskelija voi vaihtoehtoisesti käydä opintojakson uudelleen osallistumalla opetukseen. Aiemmin hylätyksi tulleen opintojakson voi suorittaa uudelleen itsenäisesti vain, jos ylioppilaaksi pääseminen edellyttää kyseisen opintojakson läpäisemistä eikä sitä ole lukuvuonna enää tarjolla opiskeltavaksi.

Opiskelija voi korottaa hyväksyttyä arvosanaa osallistumalla opintojakson suorittamisen jälkeiseen lukukauden viimeiseen uusintakoepäivään. Muiden arviointiin vaikuttavien osa-alueiden korottamisesta opiskelija sopii opettajan kanssa. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi opiskella opintojakson uudelleen opetukseen osallistuen. Aiemmin hyväksytysti suoritettua opintojaksoa ei voi suorittaa uudelleen itsenäisesti.

Itsenäisesti suoritettavat opinnot

2021-01-14T19:16:20+02:00

Osa lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyvistä opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti, jos se ei vaaranna koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja opiskelijan edellytyksiä oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Opiskelijalle voidaan vastaavin edellytyksin myös hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja itsenäisesti. (Lukiolaki 714/2018, 25 §.)

Opiskelija voi suorittaa opintojakson itsenäisesti sopimalla asiasta tarkemmin opettajan ja rehtorin kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti ennen itsenäisen opiskelun aloittamista. Itsenäisesti suoritettujen opintojen arvioinnissa noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä arvioidaan laajasti ja monipuolisesti. Opiskelija osoittaa osaamisensa opettajan määräämin suorituksin sekä osallistumalla kokeeseen. Itsenäisesti opiskeltavan opintojakson koe tulee suorittaa pääsääntöisesti siinä periodijärjestelmän mukaisessa periodissa, jolloin opintojakso tarjotaan. Mikäli opiskelija ei pysy sovitussa aikataulussa, sopimus raukeaa, ja opintojakso on suoritettava läsnäolo-opetuksessa. Itsenäisesti opiskellun opintojakson opinnoista edellytetään hyväksytty arvosana.

Opintojakson itsenäiselle suorittamiselle on oltava hyvät perusteet. Rehtori myöntää luvan itsenäiselle suorittamiselle. Yleisimmät hyväksytyt syyt ovat opintojakson meneminen lukujärjestyksessä päällekkäin jonkin toisen opintojakson kanssa sekä se, että opintojaksoa ei tarjota lainkaan kyseisenä lukuvuonna, vaikka sen suorittaminen on opiskelijan opintosuunnitelman kannalta tärkeää.

Jos opiskelijan lukujärjestyksessä menee useampia opintojaksoja päällekkäin, opiskelija voi rehtorin luvalla opiskella useampia opintojaksoja samanaikaisesti, osittain itsenäisesti. Suorittamisesta neuvotellaan opettajien kanssa ja samalla suunnitellaan opiskelijalle paras ratkaisu.

Tämän opetussuunnitelman oppiainekohtaisissa osissa on kerrottu opinnoista, jotka voidaan edellyttää itsenäisesti opiskeltaviksi tai joita toisaalta ei voi suorittaa itsenäisesti. Samalla on voitu kertoa tarkempia oppiainekohtaisia ohjeita itsenäiseen suorittamiseen liittyen.

Mikäli opintojaksolle ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrä on vähäinen, niin resurssien mukaan mikä tahansa opintojakso voidaan edellyttää suoritettavaksi kokonaan tai osin itsenäisesti tai verkko-opintoina.

Suullisen kielitaidon arviointi

2019-12-16T11:04:15+02:00

Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa voidaan arvioida erillisellä kokeella. (Lukiolaki 714/2018, 37 § 4 mom.)

Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen aikana arvioidaan myös opiskelijan suullista kielitaitoa.

Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon kokeen käytöstä tai Opetushallituksen tuottaman erillisen ohjeistuksen mukaisista näytöistä määrätään erikseen kyseisiä oppiaineita koskevissa luvuissa lukion opetussuunnitelman perusteissa. Todistus valinnaisiin opintoihin kuuluvasta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.

Opinnoissa edistymisen seuranta yhteistyössä huoltajien kanssa

2021-01-18T18:54:05+02:00

Nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvia opintoja järjestettäessä koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä opiskelijoiden huoltajien kanssa. Huoltajille on annettava riittävän usein tietoa opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä. Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden huoltajien näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. (Lukiolaki 714/2018, 31 § 1 mom.)

Lukiossamme seurataan opiskelijan opintojen etenemistä. Ryhmänohjaaja seuraa tilannetta lukuvuoden aikana säännöllisesti. Tämän lisäksi ryhmänohjaajalla on jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa henkilökohtainen ryhmänohjauskeskustelu 1. ja 2. opiskeluvuonna, tarvittaessa myöhemminkin. Keskustelussa käsitellään kulloisenkin opintojen vaiheen ajankohtaisia asioita opiskelijan elämässä. Opinto-ohjaaja tapaa opiskelijan säännöllisesti opintojen aikana. Opiskelijalla on myös tarpeen mukaan mahdollisuus olla omatoimisesti yhteydessä opinto-ohjaajaan.

Huoltajia opastetaan käyttämään Wilmaa, jotta he pystyvät seuraamaan alle 18-vuotiaan opiskelijan opintojen etenemistä. Huoltajat voivat siten jatkuvasti seurata opiskelijan tilannetta. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajien tulee selvittää opiskelijan poissaolot. Lukuvuosittain pyritään järjestämään teemallisia vanhempainiltoja. Opiskelijan kanssa niin sovittaessa yhteistyö huoltajien kanssa voi jatkua sen jälkeenkin, kun hän täyttää 18 vuotta. Määräajoin selvitetään esimerkiksi kyselyin opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä lukion toiminnasta (lukiolaki 629/1998, 27§).

Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen

2021-01-19T13:55:38+02:00

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava toisessa [lukio]lain mukaista koulutusta antavassa oppilaitoksessa suoritetut 11 §:ssä tarkoitetut opinnot hyväksi lukemalla ne osaksi lukiokoulutuksen oppimäärää. Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 37 ja 38 §:ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen opintojen tai hyväksi luettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. Opetushallitus antaa tarkempia määräyksiä osaamisen tunnustamisesta ja sitä koskevasta menettelystä. (Lukiolaki 714/2018, 27 §.)

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa säädetään, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.

Opiskelija osoittaa lukion rehtorille hakemuksen muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamiseksi. Opiskelijan tulee esittää luotettava selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Tunnustamista varten lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöään suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Lukion rehtorin tulee varmistaa, että muualla suoritettujen opintojen sisällöt ja laajuus tai muutoin hankittu osaaminen vastaavat lukio-opetuksen tavoitteita. Opiskelijalle annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä.

Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi vahvistamalla ne osaksi lukion oppimäärää. Mikäli opinnot tai muutoin hankittu osaaminen luetaan hyväksi lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan numerolla arvioitaviin opintoihin, tulee opinnoista antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää opiskelijalta lisänäyttöä. Muualla hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten tässä opetussuunnitelmassa opintojaksojen ja oppimäärän arvioinnista määrätään.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamassa arvioinnissa. Jos kyseessä ovat numeroin arvioitavat opinnot, arvosanat muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5	lukioasteikko	asteikko 1–3
1 (tyydyttävä)	5 (välttävä)	1
2 (tyydyttävä)	6 (kohtalainen)	1
3 (hyvä)	7 (tyydyttävä)	2
4 (hyvä)	8 (hyvä)	2
5 (kiitettävä)	9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)	3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritetut opinnot vastaavat, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin kotimaassa suoritetuissa opinnoissa.

Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Pitkän oppimäärän opintojen arvosanat siirtyvät suoraan lyhyen oppimäärän opintojen arvosanoiksi, jollei opiskelija anna korkeampaan arvosanaan oikeuttavaa lisänäyttöä. Jos opiskelija pyytää, tulee hänelle järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset hyväksytysti suoritetut opinnot tai opintojen osat luetaan hyväksi lyhyen oppimäärän valinnaisiksi opinnoiksi. Opiskelijan siirtyessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pidempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, ja tässä yhteydessä myös jo suoritettujen opintojen arvosanat harkitaan uudelleen.

Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus ‑oppiaineen oppimääränä on suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (jäljempänä S2/SV2-oppimäärä), häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä S2/SV2‑oppimäärän mukaista opetusta tai onko lukio voinut tarjota vain osan S2/SV2‑oppimäärän opintojaksoista. Suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut opinnot luetaan hyväksi täysimääräisesti S2/SV2‑oppimäärän opintoihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy S2/SV2‑opintojen arvosanaksi. S2/SV2-opinnot korvaavat suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus ‑oppimäärän opinnot siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärästä, mutta ei molemmista.

Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppimäärä vain yhdestä katsomusaineesta. Opiskelija voi kuitenkin suorittaa opintoja myös muista katsomusaineista. Muissa katsomusaineissa hyväksytysti suoritetut opinnot hyväksi luetaan opiskelijan varsinaisen katsomusaineen oppimäärään paikallisiksi valinnaisiksi opinnoiksi.

Vaihto-opiskeluvuodesta hyvitetään opiskelijalle opintoja paikallisiksi valinnaisiksi opintojaksoiksi riippuen vaihdon aikana suoritettujen opintojen määrästä. Jos opiskelija haluaa lukea hyväksi pakollisia tai valtakunnallisia valinnaisia opintojaksoja, hänen on neuvoteltava siitä aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa ja tarvittaessa täydennettävä vaadittavia osuuksia.

Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta lukion paikallisiksi valinnaisiksi opinnoiksi on annettu tarkempia ohjeita opetussuunnitelman liitteessä (liite 6).

Laaja-alaisen osaamisen arviointi

2021-01-14T20:06:22+02:00

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Osa-alueet ovat 1) hyvinvointiosaaminen, 2) vuorovaikutusosaaminen, 3) monitieteinen ja luova osaaminen, 4) yhteiskunnallinen osaaminen, 5) eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä 6) globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu kaikissa oppiaineissa, miten laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sisältyvät oppiaineen opintoihin. Ne on otettu huomioon myös oppiaineiden tavoitteissa. Tässä opetussuunnitelmassa määritellään, miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ja osa-alueita toteutetaan eri opintojaksoissa. Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana kunkin opintojakson formatiivista ja summatiivista arviointia.