FI05 kevät 2026

Tieto-oppi eli epistemologia

2026-02-03T08:52:35+02:00

a) Kuvaa a priori- ja a posteriori -tiedon välistä eroa ja anna kummastakin tiedon lajista esi-
merkki. (2 p.)

b) Miten tämä erottelu liittyy analyyttisten ja synteettisten totuuksien väliseen eroon? (4 p.)

Saman tyyppinen yo-tehtävä keväältä 2016, johon voitte tutustua https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/24/2016-kevat-filosofia

Laadi jäsentely myös seuraavaan yo-tehtävään syksyltä 2021 https://yle.fi/plus/abitreenit/2021/Syksy/2021-09-15_FF_fi/index.html

Filosofisia näkemyksiä elämästä

2026-02-02T13:52:54+02:00

Epikurolaisuus
- Filosofi Epikuroksen kehittämä näkemys.
- Elämän tavoite on nautinto, joka on kärsimyksen eli ruumiillisen tuskan ja henkisen kärsimyksen poissaoloa.
- Liiallisia ja luonnottomia nautintoja on vältettävä, koska ne johtavat kärsimykseen.
- Liiallisessa nautinnossa on usein haittapuoli, minkä vuoksi liiallista nautintoa on vältettävä. --> esim. karkit maistuvat hyvältä, mutta liiallinen ahmiminen aiheuttaa pahoinvointia.
--> nauttinnon kokonaismäärä vähenee, jos sitä ei harjoiteta kohtuudella
- Nautintoon pyrkiminen on luonnollista.
- Kuolemaa ei pidä pelätä, sillä aistiminen ja tietoisuus lakkaavat kuollessa.
- Epikuros ja hänen seuraajansa suosivat askeettista elämäntapaa.
- Epikuroksen mukaan osa ihmisen haluista on luonnollisia ja osa ei.
* luonnolliset halut voidaan jakaa välttämättömiin (esim. syöminen, nukkuminen) ja ei-välttämättömiin (esim. ruumiilliset halut)
- Epikuros kehotti luopumaa nautinnoista, jotka eivät ole luonnollisia (esim. rikkauden tavoittelu).
- Nautinnot jaettu ruumiillisiin ja henkisiin, joista henkiset ovat pitkäkestoisempia.

Stoalaisuus
- Perustajana Zenon Kitionilainen, joka opetti filosofiaansa julkisessa pylväshallissa eli stoassa.
- Jokainen ihminen on yhtä arvokas järkensä ansiosta.
- Järki samaistetaan jumalaan.
- Sattumaa ei ole.
- Maailma on järjellinen ja deterministinen.
* determinismin mukaan uudet tapahtumat ovat aina edellisten tapahtumien määräämiä ja samoilla syillä on aina samat seuraukset
- On pyrittävä hyveellisyyteen ja sisäiseen rauhallisuuteen sopeuttamalla tahtonsa maailman tapahtumiin.
- Kannatetaan hyve-etiikkaa.
- Ihanteena sisäinen rauhallisuus ja itseriittoisuus: viisas on itsenäinen, eivätkä ulkopuoliset pysty horjuttamaan tätä mielentyyneyttään sekä viisas ottaa vastaan sen, mitä kohtalo tuo tullessaan.
- Stoalaisessa ihanneyhteiskunnassa ei olisi oikeuslaitoksia, avioliitto, uskonnon harjoittamista, urheiluareenoita tai rahaa: ns. mitään ei tarvita, koska ihmiset osaisivat järkensä vuoksi toimia.
- maailmankansalaisuus

Friedrich Nietzsche
- Haluja, viettejä tai kärsimystä ei pidä kieltää vaan tavoitella niiden perusteella parempaa.
- Sanonta "Mikä ei minua tapa, se vahvistaa minua." on peräisin Nietzcheltä.
- Ikuinen paluu: on pyrittävä elämään ja ajateltava elämää kuin se toistuisi ikuisesti tismalleen samoin.
- Yli-ihminen: saavuttamaton ihanne yksilöstä, joka luo omat arvonsa ja toistuvasti ylittää itsensä.
- Kritisoi kristinuskoa: kristinusko nähdään tekopyhänä, jossa tuomitaan se, mitä ei voida saavuttaa (esim. kyvyttömyys kostaa nähdään anteeksiantona) sekä, että kristinusko turruttaa kärsimyksen ja opettaa vain hyväksymään tilanteen.
- Yksilön on hyväksyttävä paheensa ja kanavoitava ne omien päämäärien saavuttamiseen.
- Kuuluisin lausahdus on "Jumala on kuollut".
- amor fati

Filosofisia käsityksiä ihmisestä

2026-01-27T09:26:05+02:00

Eksistentialistinen näkemys
- Melko nuori ihmiskäsitys.
- Painottaa yksilön vastuuta omista tekemisistään.
- Ihminen muovaa elämänsä omien valintojensa kautta.
- Elämälle ei ole valmista tarkoitusta vaan elämässä jokaisen on luotava elämälleen oma tarkoitus.
- Ihminen on täysin vapaa tekemään valintoja.
- Perusajatus: "Eksistenssi edeltää essentiaa" eli "Olemassaolo edeltää olemusta" ---> ns. ihminen on lähtökohtaisesti vain olemassa ja elämän myötä rakentuu olemassaolon tarkoitus ja yksilön olemus.
- Painottaa ihmisen aitoutta.
- Kieltää Jumalan olemassaolon.

Essentialistinen näkemys
- Ihmisellä on valmis olemus eli essentia, jonka mukaisesti hän elää. --> ihminen syntyy ja tulee toteuttamaan jotakin tarkoitusta ja olemusta
- Ihminen on olemassa jotakin tarkoitusta varten.
- Esim: Ihminen on järkeä käyttävä olento, ihminen on sosiaalinen eläin ja ihminen on Jumalan kuva.
- Esim. kristinuskon ihmiskäsitys on filosofiselta rakenteeltaan hyvin essentialistinen.
- Juuret antiikin kreikkalaisessa filosofiassa.
* Antiikin ajan filosofit Platon ja Aristoteles kumpikin korostivat, että ihminen on rationaalinen eli järjellinen eläin: ihmisen sielun ylin taso on järki ja tämä taso puuttuu eläimiltä eli luo ihmisen.
* Ihmisen sielutasot edellisten filosofien mukaan:
1. ylin taso: järki
2. ihmisen luonne
3. halut ja tarpeet (tämä taso myös eläimillä)
- Myös useat uuden ajan filosofit (esim. Kant) korostivat, että ihmisen tiedolliset kyvyt ja eettinen toiminta perustuvat järkeen ja rationaaliseen ajatteluun.

Naturalistinen näkemys
- Ihminen on osa luontoa --> ihmisen olemus ei ole muusta luonnosta erillinen ja ihminen on eläin, jolla on erityiskykyjä.
- Ihmisen käyttäytyminen muotoutuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja hänen biologiansa perusteella.
- Perustuu uuden ajan tieteisiin, jotka tutkivat ihmistä empiirisin keinoin.
- Moraali on evolutiivisen kehityksen tulos, joka tähtää lajin säilymiseen.
* ns. evolutiivisessa filosofiassa ihmisen eettisyyden ajatellaan syntyneen siksi, että moraalinen toiminta auttoi ihmislajin selviämisessä --> eli ihmislaji on kehittynyt alkukantaisesta oliosta samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin laji --> esim. koiralle kehittynyt hyvä hajuaisti ja ihmiselle järki ja moraali.
- Ihmisen ja muiden eläinten välillä on vain aste-ero, joka ei ole olemuksellinen.
- Tuo pohdittavaksi ihmisen aseman ja vastuun luonnosta.

Kulttuurinen näkemys
- Moraali on yhteisön sopimus hyvän elämän mallista.
- Ihminen tulee itseksi vain osana jotakin yhteisöä.
- Ei kiistä ihmisen biologista luonnetta, mutta korostaa, että ihmisen ihmisyys ja inhimillisyys ovat kultuurin tuotetta.
- Kulttuuri antaa yksilölle käsittellisen kielen ja tavan tulkita maailmaa.
- Vahva nykyfilosofiassa, mutta juuret jo antiikissa.
- Yksi kyseisen näkemyksen ongelmista: Jos ihminen on kulttuurinsa tuote, onko olemassa universaalia ja yleispätevää ihmisen olemusta tai moraalia?

Normatiivisen etiikan teorioita

2026-01-27T08:59:10+02:00

Hyve-etiikka on etiikan suuntaus, joka keskittyy hyvien luonteenpiirteiden eli hyveiden kehittämiseen ja harjoittamiseen (kuten rohkeus, oikeudenmukaisuus, viisaus) sen sijaan, että keskityttäisiin vain yksittäisiin tekoihin tai seurauksiin.
Hyve-etiikka pyrkii hyvään, onnelliseen elämään (eudaimonia), joka löytyy usein kultaiselta keskitieltä ääripäiden väliltä, korostaen kasvatusta ja käytännöllistä järkeä.
Aristoteles on hyve-etiikan keskeisin hahmo, joka näki hyveiden oppimisen kokemuksen ja jäljittelyn kautta.

Keskeiset periaatteet:

Hyveet: Eettisesti arvokkaat luonteenpiirteet (esim. rohkeus, anteliaisuus, oikeudenmukaisuus).
Kultainen keskitie: Hyve löytyy usein kahden paheen (liiallisuuden ja puutteen) väliltä; esimerkiksi rohkeus on pelkuruuden ja uhkarohkeuden keskellä.
Onnellisuus (Eudaimonia): Hyveellinen elämä johtaa kukoistukseen ja onnellisuuteen, joka on ihmisen päämäärä.
Käytännöllinen järki (Phronesis): Viisas ihminen osaa tunnistaa tilanteessa oikean tavan toimia ja valita hyveellisesti.
Kasvatus ja harjoittelu: Hyveet opitaan harjoittelemalla ja matkimalla hyveellistä toimintaa, ei pelkästään teoreettisella tiedoll

Erot muihin etiikan suuntauksiin:

* Velvollisuusetiikka: Keskittyy sääntöihin ja velvollisuuksiin, riippumatta seurauksista. Hyve-etiikka katsoo myös motivaatiota ja
persoonallisuutta.
*Seurausetiikka (Utilitarismi): Keskittyy tekojen hyviin seurauksiin. Hyve-etiikka painottaa enemmän agentin luonnetta ja toiminnan perimmäistä tarkoitusta.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka on eettinen suuntaus, jonka mukaan teon moraalisuus perustuu velvollisuuksiin, sääntöihin ja periaatteisiin.

Keskeisiä piirteitä:
- oikea teko noudattaa moraalisia sääntöjä ja velvollisuuksia
- olennaista toiminnan moraalisuuden arvioimisen suhteen eivät ole tekojen seuraukset vaan tekojen perusteet
- teon seuraukset ratkaisevia eli teko voi olla väärä, vaikka seuraukset olisivat hyvät ja vastaavasti teko voi olla oikein, vaikka seuraukset olisivat huonot
- ihmisillä on moraalisia velvollisuuksia (esim. valehtelu ei hyväksyttyä)

Tunnetuin puolustaja on Immanuel Kant
- Hänen mukaansa moraalinen teko perustuu velvollisuudentuntoon.
- Järkeä voidaan käyttää teoreettisesti ja käytännöllisesti. Teoreettinen järki keskittyy tietoon ja käytännöllinen järki tavoitteelliseen toimintaan.
- Hypoteettiset imperatiivit ovat ehdollisia käskyjä, jotka kertovat mitä pitä tehdä, jotta saavuttaa tietyn päämäärän.
- Kategoriset imperatiivit ovat ehdottomia käskyjä, jotka muodostavat moraalilain. Yksi kategorisen imperatiivin muoto on: Toimi vain sellaisen periaatteen mukaisesti, jonka voit tahtoa tulevan yleiseksi laiksi.
- On olemassa vain yksi itsessään arvokas asia: hyvä tahto.

Käytännöllisen järjen postulaatit ovat Kantin perusoletuksia, jotka eivät ole todistettavissa teoreettisella järjellä, mutta on oletettava moraalin mielekkyyden vuoksi.
Käytännöllisen järjen postulaatit:
1) Tahto on vapaa (--> moraalinen vastuu edellyttää vapautta ja ihmiset voivat toimia velvollisuuksien mukaan vain jos heillä on vapaa tahto)
2) Sielu on kuolematon (--> täydellistä moraalista hyvyyttä ei saavuteta yhdessä elämässä, joten oletettavaa on, että sielu jatkaa elämää)
3) Jumala on olemassa (--> moraalin päämääränä on korkein hyvä ja, koska hyveet eivät automaattisesti johda onnellisuuteen, on oletettavaa, että Jumala takaa onnellisuuden)
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Seurausetiikka
- seurausetiikan muita nimityksiä ovat konsekventialismi ja teleologinen etiikka
- normatiivisen etiikan teoria, jossa teon arvo määräytyy teon seuraksien mukaan: jos teosta seuraa ainoastaan hyvää tai enemmän hyvää kuin pahaa, se on yleensä seurausetiikan mukaan oikein, olipa teko mikä tahansa
- ei yleensä nähdä eroa aktin eli tietoisen teon ja omission eli tarkoituksellisen tekemättä jättämisen välille

Klassinen utilitarismi - seurausetiikan yleisin muoto
- utilitarismi = moraalissa kyse onnellisuuden maksimoinnista eli teko on moraalisesti oikein, jos siitä hyötyy mahdollisimman moni.
- Utilitarismin merkittävimmät edustajat Jeremy Bentham ja John Stuart Mill tiivistivät ajatuksensa ns. utiliteettiperiaatteeseen eli teoilla on pyrittävä maksimoimaan niiden ihmisten onnellisuutta, joihin teot vaikuttavat ja minimoimaan heidän kärsimystä.
- Benthamin utilitarismia kutsutaan klassiseksi utilitarismiksi

Hedonistinen kalikyyli
= Benthamin mukaa kaikki nautinnot ovat laadullisesti samanlaisia, joten hän muodosti tavan, jolla voidaan mahdollisesti laskea yhteen jokaisen teon haitat ja hyödyt, ja näin päättää kannattaako toimeen ryhtyä.
- Laskuissa pitää huomioida seuraavat asiat:
1. intensiteetti --> Kuinka voimakas nautinto on?
2. kesto --> Kuinka kauan nautinto kestää?
3. Varmuus --> Kuinka todennäköisesti saa nautintoa?
4. Etäisyys --> Kuinka pian nautintoa saa?
5. Hedelmällisyys --> Kuinka todennäköisesti tekoa seuraa lisää samanlaisia tunteita?
6. Puhtaus --> Kuinka todennäköisesti tekoa ei seuraa vastakkaiset tunteet?
7. Laajuus --> Kuinka moneen teko vaikuttaa?

Liberaaliutilitarismi
- John Stuart Millin kehittämä utilitaristinen suuntaus, jonka mukaan nautintojen välillä on laadullisia eroja (ns. korkeammat ja matalammat nautinnot).
- Korkeimpiin nautintoihin kuuluvat mm. henkiset nautinnot ja matalampiin mm. aistinautinnot.

Myöhemmin Benthamin ja Millin jälkeen utilitarismi on jaettu kahteen luokkaan --> tekoutilitarismi ja sääntöutilitarismi
- tekoutilitarismi = jokaisen teon on noudatettava utiliteettiperiaateetta eli jokaisen teon moraalisuutta on arvioitava erikseen ja yksittäinen teko on hyvä, jos se edistää onnellisuutta mahdollisimman paljon.
- sääntöutilitarismi = tekojen on noudatettava sellaista yleistä sääntöä, joka edistää nautintoa ja hyötyä.

Tekoutilitarismin ongelmia
- mahdollistaa selvästi moraalittomat teot (teko on ns. oikea jos se vain hyödyttää mahdollisimman montaa)
- laskennan vaikeus (vaatii arvioimaan jokaisen teon seuraukset ja niiden vaikutukset)
- lyhytnäköisyys (arviointi perustuu hetkellisiin seurauksiin)
- vaikeus vertailla eri arvoja
- vaikeus ennustaa seurauksia
- sivuuttaa tunteet, motiivit ja oikeudenmukaisuuden

Sääntöutilitarismin ongelmia
- ongelmat samantyylisiä kuin velvollisuusetiikalla
- joustavuuden puute
- sääntöjen määrittelyn vaikeus (mitkä säännöt tuottavat suurimman hyödyn?)
- sääntöjen liiallinen yksinkertaistaminen
- ristiriitaiset säännöt
- täysi noudattaminen haastavaa todellisessa elämässä
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Oikeusetiikka
- Ihmisillä on luonnollisia oikeuksia, jotka ovat ehdottomia ja luovuttamattomia.
- Ihmisoikeudet ovat esimerkki luonnonoikeusajattelusta.
- Jokaista oikeutta vastaa jokin velvollisuus --> esim. omistusoikeus vs velvollisuus olla varastamatta.
- Oikeuksien ajatellaan yleensä olevan joko Jumalan antamia tai perustuvan ihmisen luontoon.
- Filosofien mukaan ihmisillä on joitakin luovuttamattomia ehdottomia oikeuksia, kuten oikeus elämään ja ruumiilliseen koskemattomuuteen.
- luonnollinen laki = John Locke ehdotti, että luovuttamattomat oikeudet ovat peräisin Jumalalta. Luonnollinen laki on Jumalan asettama ja se vallitsi jo järjestäytynyttä yhteiskuntaa edeltäneessä luonnontilassa. Locken mukaa ihmisillä on oikeus ja velvollisuus kapinoida luonnollista lakia tai siitä johdettuja luonnollisia oikeuksia rikkovaa hallitsijaa vastaan.
- luonnollisia oikeuksia esim. oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen

Oikeusetiikan ongelmia
- lain ja moraalin ristiriita (keskittyy vain lakiin)
- joustamattomuus
- epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus
- liiallinen riippuvuus auktoriteeteistä
- vähemmistöt saattavat jäädä huomiotta seurattaessa vain yhteisön tahtoa
- moraalin ulkopuolisuus (ei automaattisesti ratkaise eettisiä dilemmoja)

Sopimusetiikka
- Moraaliset säännöt ja velvollisuudet syntyvät ihmisen välisestä sopimuksesta.
- Moraali ei ole vain tunne tai auktoriteetti vaan yhteisesti sovittua järjestystä, joka helpottaa elämää yhdessä muiden kanssa.
- Ihmiset hyväksyvät tietyt säännöt, koska ne ovat hyödyllisiä yhteiselämälle ja oikeudenmukaisia.
- Klassiset yhteiskuntasopimusteoriat: yhteiskunta perustuu ihmisten väliseen epäsuorasti tehtyyn sopimukseen, jonka vuoksi ihmiset eivät ole luonnontilassa.
- kontraktualismi: etiikan päämääränä on päästä sopimukseen yleisistä moraaliperiaatteista, joita kukaan ei voisi perustellusti hylätä tai kieltää omasta lähtökohdastaan,

Sopimusetiikan ongelmia
- olettaa, että kaikki ihmiset ovat rationaalisia ja sopimuksiin kykeneväisiä
- ajatus luonnontilasta on hypoteettinen
- voi olla ongelmallinen, jos joku ei ole mukana sopimuksessa (esim. eläimet)
- voi rajoittaa yksilön oikeuksia
- vaikeasti käytännössä toteutettava

8.1. 2026 Mitä filosofia on?

2026-01-07T11:58:56+02:00

Laadi jäsentely seuraaviin yo-tehtäviin:

Filosofia voidaan ymmärtää monin eri tavoin. Valitse alla olevista käsitteistä neljä ja esitä niiden avulla käsityksesi siitä, mitä filosofia on.
totuus
olemassaolo
argumentaatio
viisaus
hyvä elämä
tieto
tiede
arvot
vapaus
oikeudenmukaisuus (yo syksy 2022)

Filosofiaa on usein sanottu kaikkien tieteiden äidiksi, mutta sen asema ja suhde tieteisiin on kaikkea muuta kuin selvä. Määrittele sekä filosofia, että tiede ja pohdi, onko filosofia tiede. (yo kevät 2022)

YTL:n sensorin kahdeksan vinkkiä yo-kirjoituksiin

2026-01-07T11:16:37+02:00

Seuraavasta linkistä pääset tutustumaan YTL:n sensorin Eero Salmenkiven vinkkeihin filosofian ylioppilaskirjoituksiin https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/28/filosofian-yo-kokeessa-voi-menettaa-pisteita-kirjoittamalla-turhuuksia-8

Abitreenien sivuilta löytyy myös paljon muuta hyödyllistä materiaalia kirjoituksiin treenamiseksi. Nämä kannattaa hyödyntää!