<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>8. Palaminen ja paloturvallisuus</title>
<id>https://peda.net/id/ff32c25517f</id>
<updated>2022-08-09T18:52:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/ff32c25517f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/8pjp#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Tärkeitä käsitteitä</title>
<id>https://peda.net/id/ff33622517f</id>
<updated>2018-08-10T11:30:31+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/8pjp/tk#top" />
<content type="html">Syttymispiste on alin lämpötila, jossa aine syttyy palamaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa aineesta haituvat kaasut muodostavan ilman kanssa palavan seoksen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Oksidi on palamistuote</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Palamisen edellytykset</title>
<id>https://peda.net/id/ff33b7e417f</id>
<updated>2017-12-12T20:13:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/8pjp/pe#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Vesi on vedyn ja hiilidioksidin hiilen palamistuote. Kumpikaan niistä ei syty palamaan. Päinvastoin, ne ovat tehokkaita aineita tulipalon sammutukseen. Siis kertaalleen täydellisesti palaneen aineen palamistuote ei enää pala.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Liekki on palossa höyrystyvien kaasujen palamista, mutta palamisreaktio voi myös olla liekitön. Kuparin pinnan tummuminen ajan saatossa on hyvä esimerkki hitaasta, liekittömästä palamisesta. Ilmiön selittävät pinnalla olevien kupariatomien reagoiminen ilman happimolekyylien kanssa, jolloin palamistuotteena muodostuu mustaa kuparioksidia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/kuvat/kpl-8/kappaleen-8-kuvat/ruoste-jpg#top&quot; title=&quot;ruoste.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/kuvat/kpl-8/kappaleen-8-kuvat/ruoste-jpg:file/photo/7016ab6f3b0c273fff4c4a55576f8958b3ea141b/ruoste.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;ruoste.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Bensiini on sen sijaan herkästi syttyvää ja se palaa kiivaasti liekehtien. Koska puhtaan bensiinin molekyylit sisältävät vain hiiltä ja vetyä, sen palamistuotteet ovat hiilidioksidi ja vesi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/kuvat/kpl-8/kappaleen-8-kuvat/bensapolttoaine-jpg#top&quot; title=&quot;bensapolttoaine.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/kuvat/kpl-8/kappaleen-8-kuvat/bensapolttoaine-jpg:file/photo/5e1dfa04bfabb335f5f4186b45f2e7d88f5df5e6/bensapolttoaine.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;bensapolttoaine.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Palaminen edellyttää, että saatavilla on sekä palavaa ainetta että happea. Tämäkään ei vielä riitä, vaan palavan aineen on oltava riittävän korkeassa lämpötilassa, että palamisreaktio käynnistyy. Tätä kutsutaan kyseisen aineen syttymislämpötilaksi eli syttymispisteeksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/uG6H7w_d5Ls?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kun yksikin näistä kolmesta palamiseen vaadittavista seikoista - &lt;b&gt;palava aine, happi tai riittävän korkea lämpötila&lt;/b&gt; - eliminoidaan, saadaan tulipalo rajattua tai kokonaan sammutettua.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sammuttasen ehdot ovat siten: &lt;b&gt;palavan aineen raivaaminen, tukahduttaminen tai lämpötilan laskeminen eli jäähdyttäminen.&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/kuvat/kpl-8/kappaleen-8-kuvat/palomies-jpg#top&quot; title=&quot;palomies.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/kuvat/kpl-8/kappaleen-8-kuvat/palomies-jpg:file/photo/0796a4b95991424813fe831705bd3088c6e2fc48/palomies.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;palomies.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Hidas ja nopea palaminen</title>
<id>https://peda.net/id/ff340cef17f</id>
<updated>2017-12-12T19:51:04+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/8pjp/hjnp#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Hidas palaminen aina ilman näkyvää liekkiä.&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Hidasta palamista on esimerkiksi&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;ruuan sulaminen vatsassa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;puun lahoaminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;biojätteen maatuminen (kompostit)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kuparikaton värin muuttuminen punaisesta vihertäväksi&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Nopean palamisen tunnistaa aina näkyvästä liekistä tai kipinästä.&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Nopeaa palamista on esimerkiksi&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;kynttilän polttaminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tulitikun sytyttäminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;puun polttaminen nuotiossa&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/2b40ba7b17f&quot;&gt;:center small&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Nopean eli liekillisen palamisen ehdot ovat&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;palava aine&lt;/strong&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;riittävän korkea lämpötila&lt;/strong&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;happi&lt;/strong&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Palamisesta muodostuu oksideja</title>
<id>https://peda.net/id/ff34683017f</id>
<updated>2017-12-12T19:51:52+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/8pjp/pmo#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Kun vety ja happi reagoivat keskenään, syntyy vettä. Tätä reaktiota kutsutaan vedyn&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;palamisreaktioksi&lt;/b&gt;. Tuotetta (vesi) kutsutaan palaneen aineen (vedyn) oksidiksi. Yleisesti&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;palamisreaktiossa joku aine reagoi kemiallisesti hapen kanssa&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja reaktiotuotteiksi muodostuu&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;oksideja&lt;/b&gt;. Kun hiili palaa, syntyy hiilen oksidia, hiilidioksidia:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/2b41d4c117f&quot;&gt;https://peda.net/id/2b41d4c117f&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;br/&gt;&#10;Jos hiili tai hiilipitoinen polttoaine ei saa palaessaan tarpeeksi happea, palamistuotteena voi hiilidioksidin ohella syntyä vaarallista hiilimonoksidia eli häkää. Sen kemiallinen kaava on CO.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Muista, että jo kertaalleen palaneen aineen palamistuote eli oksidi ei voi palaa enää uudelleen. Siten esimerkiksi vesi ei voi enää syttyä palamaan.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>


</feed>