https://peda.net/id/ff128c0717f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/ff13039a17f 2017-09-12T10:39:46+03:00 Tästä kappaleesta on tärkeää:<br/> - osata jaotella aineet puhtaisiin aineisiin ja seoksiin<br/> - osata jaotella puhtaat aineen alkuaineisiin ja yhdisteisiin<br/> - osata jaotella seokset heterogeenisiin ja homogeenisiin seoksiin<br/> - osata kertoa millainen on kylläinen liuos 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/ff17c22817f 2016-08-09T12:12:10+03:00 Kun lääkekemisti on löytänyt pitkällisten tutkimusten jälkeen tiettyyn sairauteen tepsivän lääkemolekyylin, hän miettii kuinka kyseinen molekyyli voidaan puhtaasti valmistaa. Pyritään löytämään menetelmä, jonka avulla vaikuttava lääke saadaan erotettua puhtaaksi aineeksi, jossa on vain ja ainoastaan eristettyjä lääkemolekyylejä. Käytännössä tässä ei onnistuta koskaan, mutta 99,999...-prosenttisesti. Tämän jälkeen puhdas aine sekoitetaan muiden aineiden kanssa mm. sivuvaikutusten minimoimiseksi, jolloin saadaan varsinainen lääke. Lääkeaineet ovat siis <b>seoksia</b>.<br/> <br/> <div><span class="center medium"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/kuvat/kpl-3/kappaleen-3-kuvat/lehti-ja-erla-jpg#top" title="lehti-ja-erla.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/kuvat/kpl-3/kappaleen-3-kuvat/lehti-ja-erla-jpg:file/photo/0f6384e2e7ed21bb40e4047ae0a2c2b1667507fb/lehti-ja-erla.jpg" alt="" title="lehti-ja-erla.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/ff1843ed17f 2018-08-10T10:46:34+03:00 <span class="right medium"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/kuvat/kpl-3/kappaleen-3-kuvat/s#top" title="sekakoosteiset%20-seokset.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/kuvat/kpl-3/kappaleen-3-kuvat/s:file/photo/be81f2088ecc470ed99e8dcaef8f611c93ec866c/sekakoosteiset%2520-seokset.jpg" alt="" title="sekakoosteiset%20-seokset.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Kaikki aineet koostuvat rakenneosista. <b>Puhdas</b> <b>aine</b> sisältää vain samoja rakenneosia, kun taas <b>seoksissa</b> kahden tai useamman eri aineen rakenneosat ovat sekoittuneet keskenään. <p>Seokset voidaan jakaa kahteen ryhmään:</p> <p><b>1. Tasakoosteiset seokset</b> eli <b>liuokset</b> ovat seoksia, joiden ainesosia ei pysty silmämääräisesti erottamaan. Esimerkiksi merivedessä vesi toimii <b>liuottimena</b> johon on liuennut mm. suoloja joita et pysty näkemään, mutta maistamaan kyllä pystyt.</p> Liuos voi olla myös <b>kylläinen</b>. Kylläinen liuos syntyy, kun liuottimeen &quot;ei mahdu&quot; enempää liuotettavaa ainetta. Testataan tätäkin luvun kokeellisssa töissä.<br/> <br/> Liukenemista voidaan hallita, sillä sen nopeuteen vaikuttavat useat seikat. Voit testata tätä kotonasi vaikkapa liuottamalla sokeria erilaisissa olosuhteissa. Tarvitset vain kylmää ja kuumaa vettä, kaksi lasia, lusikan, palasokeria ja hienoa sokeria.<br/> <br/> <b>Liukoisuuteen vaikuttavat tekijät</b> <ul> <li><span>liuotettavan aineen määrä</span></li> <li><span>liuottimen määrä</span></li> <li><span>sekoittaminen</span></li> <li><span>hienojakoisuus</span></li> <li><span>lämpötila</span></li> </ul> <br/> <div><b>2. Sekakoosteisten seosten</b> eri ainesosat pystytään erottamaan silmillä. Sekakoosteisia seoksia ovat esimerkiksi savu ja sumu. Savussa on pieniä, kiinteitä hiilipartikkeleita ilmassa. Sumu puolestaan on seos, jossa näkyy nestemäisiä vesipisaroita ilmassa, joka on kaasu.</div> <div> </div> <p><span class="center"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/kuvat/kpl-3/kappaleen-3-kuvat/aine_1-png#top" title="aine_1.png"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yleinen-kemia22/kuvat/kpl-3/kappaleen-3-kuvat/aine_1-png:file/photo/008552c91995c2eabf7166760967fe255d18f894/aine_1.png" alt="" title="aine_1.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> 2022-08-09T18:52:48+03:00