https://peda.net/id/feb3062217f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/feb4a63017f 2016-12-07T19:30:41+02:00 <b>Kovalenttinen</b> <b>sidos</b><span> on sidos, joka liittää atomit toisiinsa yhteisellä elektroniparilla. Se voi olla yksin-, kaksin- tai kolminkertainen riippuen elektroniparien lukumäärästä.<br/> <br/> <b>Molekyylikaava</b> <span>ilmoittaa, kuinka monta kunkin alkuaineen atomia on yhdessä molekyylissä.</span><br/> </span> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/feb5315517f 2016-12-07T19:28:26+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yhdisteet/kuvat/kpl-4/kappaleen-4-kuvat/h2-png#top" title="h2.png"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yhdisteet/kuvat/kpl-4/kappaleen-4-kuvat/h2-png:file/photo/847728d0d94bc12a53481d1ee7166d675f178107/h2.png" alt="" title="h2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div>Vetyatomin ytimessä on yksi protoni ja ainoalla elektronikuorella yksi elektroni.</div> <p>Molemmat vetyatomit luovuttavat ainoat elektroninsa <b>yhteiseen käyttöön</b>, jolloin syntyy <b>yhteinen elektronipari</b>. Tämän elektroniparin elektronit sijaitsevat suurimmaksi osaksi vety-ytimien välissä ja näin syntyy kemiallinen sidos, <b>molekyyli-</b> eli <b>kovalenttinen sidos</b>, joka pitää vetymolekyylin koossa.</p> <p>Koska sidos muodostuu yhteisestä elektroniparista, molempien vetyatomien voidaan ajatella omaavan nämä kaksi elektronia uloimmalla kuorellaan ja siten saavuttavan oktettirakenteen.</p> <div>Vaikka molekyylisidos käyttäytyy jousen lailla, sitä mallinnetaan atomien välisellä yhtenäisellä viivalla: Vetymolekyyli H₂ voidaan merkitä myös H-H.</div> <div> </div> <p><iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/h649mnQll1o?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe></p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/feb5be8217f 2019-03-19T13:35:03+02:00 <div>Jos ajattelet tähän mennessä tuttuja molekyylejä, kuten esimerkiksi vetymolekyyliä H₂, happimolekyyliä O₂, vesimolekyyliä H₂O, hiilidioksidimolekyyliä CO₂ ja metaanimolekyyliä CH₄ niin huomaat kaikkien niissä esiintyvien alkuaineiden olevan epämetalleja. <b>Kun epämetalli reagoi epämetallin kanssa, syntyy kovalenttisia sidoksia.</b></div> <div><b> </b></div> <div><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yhdisteet/kuvat/kpl-4/kappaleen-4-kuvat/j#top" title="jaksollinen-jarjestelma.png"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yhdisteet/kuvat/kpl-4/kappaleen-4-kuvat/j:file/photo/610cc89f6bb1284bde475fefd7eec2414a7243b2/jaksollinen-jarjestelma.png" alt="" title="jaksollinen-jarjestelma.png" class="inline" loading="lazy"/></a></div> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/feb6479517f 2019-03-19T13:34:30+02:00 <table> <tbody> <tr> <td> </td> <td><b>ioniyhdiste</b></td> <td><b>molekyyliyhdiste</b></td> </tr> <tr> <td>sähkönjohtavuus</td> <td>Hajoaa vedessä ioneiksi. <br/> Vesiliuos johtaa sähköä</td> <td>Ei hajoa vedessä. Ei johda sähköä</td> </tr> <tr> <td>muodostumistapa</td> <td>metalliatomi luovuttaa ulkoelektroninsa<br/> epämetalliatomille. Molemmat saavat oktetin. <br/> Muodostuu positiivinen metalli-ioni ja <br/> negatiivinen epämetalli-ioni</td> <td>Epämetalliatomit jakavat elektroneja yhteiskäyttöön kunnes kaikilla atomeilla on oktetti.</td> </tr> <tr> <td>Muodostavat alkuaineet</td> <td>metalli + epämetalli</td> <td>epämetalli + epämetalli</td> </tr> <tr> <td>Sidostyyppi</td> <td>Ionisidos</td> <td>Kovalenttinen sidos</td> </tr> </tbody> </table> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/feb6d2e217f 2017-11-29T11:38:27+02:00 ​<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/QIfTT-_-xLo?rel=0&amp;showinfo=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​ 2022-08-09T18:52:48+03:00