https://peda.net/id/fea034ae17f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/fea37f3e17f 2016-10-17T12:40:20+03:00 <b>Elektroni </b>on atomiydintä kiertävä negatiivisesti varautunut<br/> hiukkanen (merkitään e<em>^-</em>).<a href="https://peda.net/id/47ea3ad6943"></a><br/> <b><br/> Isotooppi</b> on alkuaineen atomi, jolla on tietty määrä neutroneja.<br/> <b><br/> Järjestysluku <em>Z</em> </b>ilmoittaa atomiytimen protonien lukumäärän.<br/> <br/> <b>Massaluku A</b> ilmoittaa atomiytimen protonien ja neutronien yhteismäärän<br/> <br/> <b>Neutroni</b> on atomiytimissä esiintyvä varaukseton hiukkanen (merkitään <em>n</em>).<a href="https://peda.net/id/47ea3ad6943"></a><b><br/> <br/> Oktetti</b> on tila, johon jokainen atomi pyrkii saamalla uloimmalle elektronikuorelle 8 elektronia tai uloimman elektronikuoren täyteen.<br/> <br/> <b>Protoni</b> on atomin ytimessä sijaitseva positiivisesti varautunut hiukkanen (merkitään <em>p⁺</em>).<a href="https://peda.net/id/47ea3ad6943"></a><br/> <br/> <b>Ulkoelektronit</b> sijaitsevat alkuaineen uloimmalla elektronikuorella. Ne määräävät atomin kemialliset ominaisuudet (esim.reaktiivisuus). 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/fea40c6b17f 2016-10-25T19:27:05+03:00 <table> <tbody> <tr> <td><b>Alkuaine</b></td> <td><b>Kemiallinen</b> <b>merkki</b></td> </tr> <tr> <td>alumiini</td> <td>Al</td> </tr> <tr> <td>argon</td> <td>Ar</td> </tr> <tr> <td>elohopea</td> <td>Hg</td> </tr> <tr> <td>fluori</td> <td>F</td> </tr> <tr> <td>fosfori</td> <td>P</td> </tr> <tr> <td>happi</td> <td>O</td> </tr> <tr> <td>helium</td> <td>He</td> </tr> <tr> <td>hiili</td> <td>C</td> </tr> <tr> <td>hopea</td> <td>Ag</td> </tr> <tr> <td>jodi</td> <td>I</td> </tr> <tr> <td>kalium</td> <td>K</td> </tr> <tr> <td>kalsium</td> <td>Ca</td> </tr> <tr> <td>kloori</td> <td>Cl</td> </tr> <tr> <td>kromi</td> <td>Cr</td> </tr> <tr> <td>kulta</td> <td>Au</td> </tr> <tr> <td>kupari</td> <td>Cu</td> </tr> <tr> <td>litium</td> <td>Li</td> </tr> <tr> <td>lyijy</td> <td>Pb</td> </tr> <tr> <td>magnesium</td> <td>Mg</td> </tr> <tr> <td>natrium</td> <td>Na</td> </tr> <tr> <td>neon</td> <td>Ne</td> </tr> <tr> <td>nikkeli</td> <td>Ni</td> </tr> <tr> <td>pii</td> <td>Si</td> </tr> <tr> <td>rauta</td> <td>Fe</td> </tr> <tr> <td>rikki</td> <td>S</td> </tr> <tr> <td>sinkki</td> <td>Zn</td> </tr> <tr> <td>tina</td> <td>Sn</td> </tr> <tr> <td>typpi</td> <td>N</td> </tr> <tr> <td>uraani</td> <td>U</td> </tr> <tr> <td>vety</td> <td>H</td> </tr> </tbody> </table> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/fea4974a17f 2016-10-17T11:30:05+03:00 <p>Nykyisin tiedetään, että atomit voidaan jakaa pienempiin osiin. Atomit koostuvat <em>ytimestä</em> ja sitä ympäröivästä <em>elektronipilvestä</em>. Ytimessä sijaitsevat <em>neutronit</em> ja <em>protonit</em>. <strong>Erilaisia alkeishiukkasia atomissa on siis kolme: neutroni, protoni ja elektroni.</strong></p> <p>Elektronien varaus on negatiivinen (-1), protonien positiivinen (+1) ja neutroneilla nimensä mukaisesti ei ole varausta.</p> <p><strong>Atomin kokonaisvaraus on aina nolla.</strong> Atomilla ei siis ole varausta. Tämä johtuu siitä, että <strong>elektronien ja protonien määrä atomissa on aina sama</strong> ja näin erimerkkiset varaukset kumoavat toisensa.<br/> <br/> <span class="center"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yhdisteet/kuvat/kpl-1/kappaleen-1-kuvat/image09-png#top" title="image09.png"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yhdisteet/kuvat/kpl-1/kappaleen-1-kuvat/image09-png:file/photo/8103180914d2bf4884b2b26b6b2ddace37509551/image09.png" alt="" title="image09.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/fea51e6917f 2016-10-17T11:33:27+03:00 Protonien lukumäärä atomin ytimessä määrää, minkä alkuaineen atomi on kyseessä. Tätä protonien lukumäärää ytimessä kutsutaan kyseisen alkuaineen <b>järjestysluvuksi (Z)</b>. Näin alkuaineet saadaan järjestyslukunsa mukaiseen jonoon, jossa vety on paikalla 1, happi paikalla 8 ja esimerkiksi rauta paikalla 26. <br/> <br/> <a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yhdisteet/kuvat/kpl-1/kappaleen-1-kuvat/helium_bohr-jpg#top" title="helium_bohr.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yhdisteet/kuvat/kpl-1/kappaleen-1-kuvat/helium_bohr-jpg:file/photo/0d25693fd6218461793f7ee72208f46f44fec3a8/helium_bohr.jpg" alt="" title="helium_bohr.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Heliumatomissa on kaksi protonia. Heliumin järjestysluku on siis 2.</em><strong class="editor red"></strong> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/fea5ad5817f 2016-10-17T11:37:26+03:00 Atomin massa on käytännössä sama kuin ytimen massa, koska protonien ja neutronien massa on 1840 kertaa suurempi kuin elektronien massa. Ytimen massan muodostavat siis neutronit ja protonit. <strong>Massaluku ilmoittaakin ytimessä olevien protonien ja neutronien yhteismäärän.</strong> Typen massaluku on 14 ja tämä tarkoittaa, että typellä on ytimessä 7 protonia (järjestysluku) ja 7 neutronia.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yhdisteet/kuvat/kpl-1/kappaleen-1-kuvat/li-png#top" title="Li.png"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/yhdisteet/kuvat/kpl-1/kappaleen-1-kuvat/li-png:file/photo/8103180914d2bf4884b2b26b6b2ddace37509551/Li.png" alt="" title="Li.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> Kuvassa kyseessä on litium-atomi, jolla on ytimessä kolme protonia ja neljä neutronia. Ydintä kiertää kolme elektronia. Litiumin järjestysluku on siis 3 ja massaluku 7. Massaluku on ytimessä olevien protonien ja neutronien yhteismäärä. 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/fea63b0417f 2016-10-17T11:42:38+03:00 Alkuaineen järjestysluku ja massaluvu voidaan merkitä kemiallisen merkin vasempaan ala- ja yläkulmaan:<img src="http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/kemia1/kuvat/atominr4.gif"/><!--filtered attribute: align="absmiddle"--><!--filtered attribute: border="0"-->, missä<br/> <em>X</em> = kyseisen alkuaineen kemiallinen tunnus, <br/> <em>Z</em> =Järjestysluku = protonien lukumäärä<br/> <em>A</em> = massaluku = protonien ja neutroneiden lukumäärä. <br/> Jos laskemme erotuksen <em>A - Z</em>, niin saamme isotoopin neutronien lukumäärän selville 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/fea6c9d517f 2016-10-17T11:44:09+03:00 Saman alkuaineen atomille on ominaista se, että niillä kaikilla on yhtä monta protonia ytimessään. Kuitenkin saman alkuaineen atomeilla voi ytimessä olevien neutronien lukumäärä vaihdella. Kyseessä on saman alkuaineen erimassaiset <em><b>isotoopit</b></em>. <br/> <br/> <br/> Vedyllä on kolme eri isotooppia <img src="http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/kemia1/kuvat/atominr5.gif"/><!--filtered attribute: align="absmiddle"--><!--filtered attribute: border="0"-->, <img src="http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/kemia1/kuvat/atominr6.gif"/><!--filtered attribute: align="absmiddle"--><!--filtered attribute: border="0"--> ja <img src="http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/kemia1/kuvat/atominr7.gif"/><!--filtered attribute: align="absmiddle"--><!--filtered attribute: border="0"-->. Tutkitaan, mitä eroa isotoopeilla on keskenään? <p> <img src="http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/kemia1/kuvat/atominr5.gif"/><!--filtered attribute: align="absmiddle"--><!--filtered attribute: border="0"-->, <em>Z</em> = 1 eli protoneita yksi, A = 1 <img src="http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/kemia1/kuvat/nuoli.gif"/><!--filtered attribute: border="0"--> <em>N</em> = <em>A</em> - <em>Z</em> = 1 - 1 = 0 eli neutroneita ei ole yhtään.</p> <p> <img src="http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/kemia1/kuvat/atominr6.gif"/><!--filtered attribute: align="absmiddle"--><!--filtered attribute: border="0"-->, <em>Z</em> = 1 eli protoneita yksi, A = 2 <img src="http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/kemia1/kuvat/nuoli.gif"/><!--filtered attribute: border="0"--> <em>N</em> = <em>A</em> - <em>Z</em> = 2 - 1 = 1 eli neutroneita yksi. Kyseessä raskas <em><b>vety eli deuterium</b></em>.</p> <p> <img src="http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/kemia1/kuvat/atominr7.gif"/><!--filtered attribute: align="absmiddle"--><!--filtered attribute: border="0"-->, <em>Z</em> = 1 eli protoneita yksi, A = 3 <img src="http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/kemia1/kuvat/nuoli.gif"/><!--filtered attribute: border="0"--> <em>N</em> = <em>A</em> - <em>Z</em> = 3 - 1 = 2 eli neutroneita kaksi. Kyseessä on vedyn isotooppi nimeltään <em><b>tritium</b></em>.</p> <p> </p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/fea75bbc17f 2016-10-17T11:45:53+03:00 <div>Kun tiedät minkä alkuaineen atomin mallin aiot piirtää, piirrä pieni ympyrä johon merkitset alkuaineen järjestysluvun <b>+</b> -merkkisenä (= protonien yhteisvaraus). Tämä riittää kuvaamaan ydintä. Nyt sinulla on käytettävissäsi saman verran <b>–</b> -merkkisiä elektroneja sijoitettavaksi ytimen ympärille seuraavalla tavalla:</div> <ol> <li> <p>Piirrä ytimen ympärille isompi ympyrä. Tämä on 1. kuori eli sisin elektronikuori. Tälle kuorelle mahtuu <b>2 elektronia.</b> Merkitse ne tälle ympyrälle vaikkapa pieninä mustina palloina.</p> </li> <li> <p>Jos elektroneja on vielä jäljelle, piirrä uusi ympyrä isommalla säteellä ytimen ympärille. Tämä on 2. kuori ja sille mahtuu <b>8 elektronia</b>. Merkitse elektronit tälle kuorelle.</p> </li> <li> <p>Mikäli elektroneja on vielä jäljelle, piirrä taas uusi ympyrä isommalla säteellä. Tämä on 3. kuori jolle mahtuu <b>18 elektronia</b>. Täytä kuori elektroneilla.<b></b></p> </li> </ol> <p>Eli</p> <table> <tbody> <tr> <td> kuoren numero</td> <td>elektronien lukumäärä</td> </tr> <tr> <td> 1</td> <td> 2</td> </tr> <tr> <td> 2</td> <td> 8</td> </tr> <tr> <td> 3</td> <td> 18</td> </tr> <tr> <td> 4</td> <td> 32</td> </tr> <tr> <td> n</td> <td> 2n²</td> </tr> </tbody> </table> <div> </div> <div><b><iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/RPc34_kgazA?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> </b></div> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/fea7e9bb17f 2016-10-17T12:11:38+03:00 Oktetti on tila, johon jokainen atomi pyrkii saamalla uloimmalle elektronikuorelle 8 elektronia tai uloimman elektronikuoren täyteen. 2022-08-09T18:52:48+03:00